Hyppää pääsisältöön

Vuonna 1968 perustettu radion maakuntauutiset toi maakuntien äänen kuuluville

Juha Junnonen, Daniel Kopilow, Tapio Ahonen, Asko Kantola, Markku Mankki, Hannu Sironen, Heli Holma, Anna-Liisa Anttila, Sarri Taskula, Pentti Linjanto, Seppo Pyysalo
Juha Junnonen, Daniel Kopilow, Tapio Ahonen, Asko Kantola, Markku Mankki, Hannu Sironen, Heli Holma, Anna-Liisa Anttila, Sarri Taskula, Pentti Linjanto, Seppo Pyysalo, Lappeenrannan aluetoimituksessa 1972 Juha Junnonen, Daniel Kopilow, Tapio Ahonen, Asko Kantola, Markku Mankki, Hannu Sironen, Heli Holma, Anna-Liisa Anttila, Sarri Taskula, Pentti Linjanto, Seppo Pyysalo yleisradiotoiminta,Radio,1972

Syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1968 maakunnissa alkoi kuulua alueuutiset. Radion kuuntelijoille se oli uusi palvelumuoto ja maakuntatoimituksille uusi aluevaltaus, johon pyrittiin valmistautumaan huolella.

Yleisradiossa pidettiin tärkeänä 1960-luvulla lopulla, että maakuntien uutis- ja ajankohtaistoimintaa tehostettaisiin. Marraskuussa 1967 maakunnallisten ajankohtais- ja uutistoimitusten sekä ohjelmapäälliköiden neuvottelupäivillä asetettiin työryhmä laatimaan suunnitelma maakuntauutisten ja ajankohtaislähetysten aloittamisesta. Syynä tähän oli, että aluetoiminnan merkitys nähtiin yhteiskunnallisesti suurena sekä valistavassa että kulttuuritoimintaa elävöittävässä mielessä kuten hallintoneuvostolle joulukuussa 1967 luovutetussa muistiossa todetaan.

Ylevistä sanoista huolimatta alueuutistoiminnan aloittaminen ei ollut kuitenkaan itsestään selvyys. Ylen johdossa kuten myös hallintoneuvostossa kyseenalaistettiin aluksi uutistoiminnan hajauttaminen maakuntiin, joissa oli jo ollut käytössä kirjeenvaihtajat alueiden tapahtumista uutisoimassa. Alueellinen uutistoiminta kuitenkin päätettiin aloittaa epäilyistä huolimatta. Ruotsista oli saatu rohkaisevia esimerkkejä siitä, että radion kuuntelu oli lisääntynyt, kun ihmisille kerrottiin "tuttuja asioita". Aluksi lähetysalueita oli yhdeksän, mutta jo muutaman vuoden kuluttua lähetysalueiden määrä nousi viiteentoista.

Ilmoitus Ylen henkilökuntalehdessä
Yleisradion henkilökunnan tiedotuslehdessä Linkissä oli elokuussa 1968 juttu, jossa kerrottiin ohjelmapäälliköiden, toimittajien ja avustajien saamasta pikakoulutuksesta maakuntaradioiden uutislähetyksiä varten. Ilmoitus Ylen henkilökuntalehdessä lehdet,yleisradiotoiminta,1968

Uutispäällikkönäkin Yleisradiossa toiminut Ralf Friberg muistelee Alueuutisten aika -teoksessa, että epäluuloja maakuntauutisia kohtaan oli olemassa. Hänen mukaansa aluetoiminta ei ollut Ylen uutisten alkaessa kovin uutishakuista ja lisäksi oli vaikeuksia saada henkilöitä toimimaan samansuuntaisesti. Kuitenkin suurin ongelma Fribergin mukaan oli se, että maakunnista ei uutistoiminnan aloittamisen jälkeen tullut Pasilan ja Unioninkadun uutistoimituksille merkittäviä uutisia, jos uutisia ollenkaan. Hän kuitenkin toteaa, että "alueellinen uutis- ja ajankohtaistoiminta syntyi tärkeänä ajankohtana. Suomi Neuvostoliiton rajanaapurina kulki kohti vaikeita aikoja ja silloin oli tärkeää, että ympäri maata oli reaaliajassa toimivat tiedotusvälineet".

Pääasia on, että maakunta saa äänensä kuuluville.― Aluetoiminnan päällikkö Eero Nuutinen

Päivää ennen ensimmäistä maakuntauutislähetystä radiossa haastateltiin aluetoiminnan johtajaa Jussi Koskiluomaa ja aluetoiminnan päällikköä Eero Nuutista muun muassa siitä, mitä uusi aluevaltaus radiossa merkitsee.

Uutisia lähetettiin aluksi kolme kertaa viikossa maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina viidentoista minuutin mittaisina kello 17:n jälkeen. Maakunnissa uutisista oli päävastuussa yksi toimittaja, jota avustivat yksi toimittaja ja joukko avustajia. Uutishankinnasta, muokkaamisesta ja lähetyksestä vastasi toimittajaryhmä, joka koulutettiin nimenomaisesti tähän tehtävään. Aluetoiminnan johtajan Koskiluoman mukaan uutislähetysten kustannukset eivät olleet merkittäviä, sillä sunnuntailähetyksistä aiottiin säästää ja säästyvillä rahoilla uusi toiminta rahoitettaisiin.

Ohjelmapäällikkö Nuutinen puolestaan vakuutti, että maakunnasta riittää uutisia, kunhan uutistoiminta saa myös maakunnan mukaan. Hän myös alleviivasi, että uutisten taso ei ole mitattavissa niiden tärkeydellä muun maailman silmissä. "Pääasia on, että maakunta saa äänensä kuuluville", Nuutinen jatkoi. Hän myös toi esiin, että uudistus on otettu kunnissa tyytyväisinä vastaan.

Kaikilla alueilla eivat uutiset siis alkaneet samalla kellonlyömällä. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ensimmäiset alueuutiset kuultiin 4.9. 1968. Uutislähetyksen aiheina olivat muun muassa vankikarkurit, Imatran Mansikkalan maakaupat, Parikkalan nikkelinlöydös ja Saimaalla havaitut elohopeahylkeet.


Uuden vuosituhannen alusta lähtien uutisia lähettäviä maakuntaradioita on jo kahdeksantoista ja niiden vastuulla ovat myös alueiden tv-uutiset sekä nettiuutiset. Radiouutisia lähetetään kymmenen kertaa päivässä noin tunnin välein.

Lähteet: Alueuutisten aika, toim. Esko Kokkonen, 1998; Raimo Salokangas: Aikansa oloinen, Yleisradion historia 1926-1996, WSOY 1996

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.