Hyppää pääsisältöön

Vuonna 1968 perustettu radion maakuntauutiset toi maakuntien äänen kuuluville

Juha Junnonen, Daniel Kopilow, Tapio Ahonen, Asko Kantola, Markku Mankki, Hannu Sironen, Heli Holma, Anna-Liisa Anttila, Sarri Taskula, Pentti Linjanto, Seppo Pyysalo
Juha Junnonen, Daniel Kopilow, Tapio Ahonen, Asko Kantola, Markku Mankki, Hannu Sironen, Heli Holma, Anna-Liisa Anttila, Sarri Taskula, Pentti Linjanto, Seppo Pyysalo, Lappeenrannan aluetoimituksessa 1972 Juha Junnonen, Daniel Kopilow, Tapio Ahonen, Asko Kantola, Markku Mankki, Hannu Sironen, Heli Holma, Anna-Liisa Anttila, Sarri Taskula, Pentti Linjanto, Seppo Pyysalo yleisradiotoiminta,Radio,1972

Syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1968 maakunnissa alkoi kuulua alueuutiset. Radion kuuntelijoille se oli uusi palvelumuoto ja maakuntatoimituksille uusi aluevaltaus, johon pyrittiin valmistautumaan huolella.

Yleisradiossa pidettiin tärkeänä 1960-luvulla lopulla, että maakuntien uutis- ja ajankohtaistoimintaa tehostettaisiin. Marraskuussa 1967 maakunnallisten ajankohtais- ja uutistoimitusten sekä ohjelmapäälliköiden neuvottelupäivillä asetettiin työryhmä laatimaan suunnitelma maakuntauutisten ja ajankohtaislähetysten aloittamisesta. Syynä tähän oli, että aluetoiminnan merkitys nähtiin yhteiskunnallisesti suurena sekä valistavassa että kulttuuritoimintaa elävöittävässä mielessä kuten hallintoneuvostolle joulukuussa 1967 luovutetussa muistiossa todetaan.

Ylevistä sanoista huolimatta alueuutistoiminnan aloittaminen ei ollut kuitenkaan itsestään selvyys. Ylen johdossa kuten myös hallintoneuvostossa kyseenalaistettiin aluksi uutistoiminnan hajauttaminen maakuntiin, joissa oli jo ollut käytössä kirjeenvaihtajat alueiden tapahtumista uutisoimassa. Alueellinen uutistoiminta kuitenkin päätettiin aloittaa epäilyistä huolimatta. Ruotsista oli saatu rohkaisevia esimerkkejä siitä, että radion kuuntelu oli lisääntynyt, kun ihmisille kerrottiin "tuttuja asioita". Aluksi lähetysalueita oli yhdeksän, mutta jo muutaman vuoden kuluttua lähetysalueiden määrä nousi viiteentoista.

Ilmoitus Ylen henkilökuntalehdessä
Yleisradion henkilökunnan tiedotuslehdessä Linkissä oli elokuussa 1968 juttu, jossa kerrottiin ohjelmapäälliköiden, toimittajien ja avustajien saamasta pikakoulutuksesta maakuntaradioiden uutislähetyksiä varten. Ilmoitus Ylen henkilökuntalehdessä lehdet,yleisradiotoiminta,1968

Uutispäällikkönäkin Yleisradiossa toiminut Ralf Friberg muistelee Alueuutisten aika -teoksessa, että epäluuloja maakuntauutisia kohtaan oli olemassa. Hänen mukaansa aluetoiminta ei ollut Ylen uutisten alkaessa kovin uutishakuista ja lisäksi oli vaikeuksia saada henkilöitä toimimaan samansuuntaisesti. Kuitenkin suurin ongelma Fribergin mukaan oli se, että maakunnista ei uutistoiminnan aloittamisen jälkeen tullut Pasilan ja Unioninkadun uutistoimituksille merkittäviä uutisia, jos uutisia ollenkaan. Hän kuitenkin toteaa, että "alueellinen uutis- ja ajankohtaistoiminta syntyi tärkeänä ajankohtana. Suomi Neuvostoliiton rajanaapurina kulki kohti vaikeita aikoja ja silloin oli tärkeää, että ympäri maata oli reaaliajassa toimivat tiedotusvälineet".

Pääasia on, että maakunta saa äänensä kuuluville.― Aluetoiminnan päällikkö Eero Nuutinen

Päivää ennen ensimmäistä maakuntauutislähetystä radiossa haastateltiin aluetoiminnan johtajaa Jussi Koskiluomaa ja aluetoiminnan päällikköä Eero Nuutista muun muassa siitä, mitä uusi aluevaltaus radiossa merkitsee.

Uutisia lähetettiin aluksi kolme kertaa viikossa maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina viidentoista minuutin mittaisina kello 17:n jälkeen. Maakunnissa uutisista oli päävastuussa yksi toimittaja, jota avustivat yksi toimittaja ja joukko avustajia. Uutishankinnasta, muokkaamisesta ja lähetyksestä vastasi toimittajaryhmä, joka koulutettiin nimenomaisesti tähän tehtävään. Aluetoiminnan johtajan Koskiluoman mukaan uutislähetysten kustannukset eivät olleet merkittäviä, sillä sunnuntailähetyksistä aiottiin säästää ja säästyvillä rahoilla uusi toiminta rahoitettaisiin.

Ohjelmapäällikkö Nuutinen puolestaan vakuutti, että maakunnasta riittää uutisia, kunhan uutistoiminta saa myös maakunnan mukaan. Hän myös alleviivasi, että uutisten taso ei ole mitattavissa niiden tärkeydellä muun maailman silmissä. "Pääasia on, että maakunta saa äänensä kuuluville", Nuutinen jatkoi. Hän myös toi esiin, että uudistus on otettu kunnissa tyytyväisinä vastaan.

Kaikilla alueilla eivat uutiset siis alkaneet samalla kellonlyömällä. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ensimmäiset alueuutiset kuultiin 4.9. 1968. Uutislähetyksen aiheina olivat muun muassa vankikarkurit, Imatran Mansikkalan maakaupat, Parikkalan nikkelinlöydös ja Saimaalla havaitut elohopeahylkeet.


Uuden vuosituhannen alusta lähtien uutisia lähettäviä maakuntaradioita on jo kahdeksantoista ja niiden vastuulla ovat myös alueiden tv-uutiset sekä nettiuutiset. Radiouutisia lähetetään kymmenen kertaa päivässä noin tunnin välein.

Lähteet: Alueuutisten aika, toim. Esko Kokkonen, 1998; Raimo Salokangas: Aikansa oloinen, Yleisradion historia 1926-1996, WSOY 1996

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto