Hyppää pääsisältöön

Vuonna 1968 perustettu radion maakuntauutiset toi maakuntien äänen kuuluville

Juha Junnonen, Daniel Kopilow, Tapio Ahonen, Asko Kantola, Markku Mankki, Hannu Sironen, Heli Holma, Anna-Liisa Anttila, Sarri Taskula, Pentti Linjanto, Seppo Pyysalo
Juha Junnonen, Daniel Kopilow, Tapio Ahonen, Asko Kantola, Markku Mankki, Hannu Sironen, Heli Holma, Anna-Liisa Anttila, Sarri Taskula, Pentti Linjanto, Seppo Pyysalo, Lappeenrannan aluetoimituksessa 1972 Juha Junnonen, Daniel Kopilow, Tapio Ahonen, Asko Kantola, Markku Mankki, Hannu Sironen, Heli Holma, Anna-Liisa Anttila, Sarri Taskula, Pentti Linjanto, Seppo Pyysalo yleisradiotoiminta,Radio,1972

Syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1968 maakunnissa alkoi kuulua alueuutiset. Radion kuuntelijoille se oli uusi palvelumuoto ja maakuntatoimituksille uusi aluevaltaus, johon pyrittiin valmistautumaan huolella.

Yleisradiossa pidettiin tärkeänä 1960-luvulla lopulla, että maakuntien uutis- ja ajankohtaistoimintaa tehostettaisiin. Marraskuussa 1967 maakunnallisten ajankohtais- ja uutistoimitusten sekä ohjelmapäälliköiden neuvottelupäivillä asetettiin työryhmä laatimaan suunnitelma maakuntauutisten ja ajankohtaislähetysten aloittamisesta. Syynä tähän oli, että aluetoiminnan merkitys nähtiin yhteiskunnallisesti suurena sekä valistavassa että kulttuuritoimintaa elävöittävässä mielessä kuten hallintoneuvostolle joulukuussa 1967 luovutetussa muistiossa todetaan.

Ylevistä sanoista huolimatta alueuutistoiminnan aloittaminen ei ollut kuitenkaan itsestään selvyys. Ylen johdossa kuten myös hallintoneuvostossa kyseenalaistettiin aluksi uutistoiminnan hajauttaminen maakuntiin, joissa oli jo ollut käytössä kirjeenvaihtajat alueiden tapahtumista uutisoimassa. Alueellinen uutistoiminta kuitenkin päätettiin aloittaa epäilyistä huolimatta. Ruotsista oli saatu rohkaisevia esimerkkejä siitä, että radion kuuntelu oli lisääntynyt, kun ihmisille kerrottiin "tuttuja asioita". Aluksi lähetysalueita oli yhdeksän, mutta jo muutaman vuoden kuluttua lähetysalueiden määrä nousi viiteentoista.

Ilmoitus Ylen henkilökuntalehdessä
Yleisradion henkilökunnan tiedotuslehdessä Linkissä oli elokuussa 1968 juttu, jossa kerrottiin ohjelmapäälliköiden, toimittajien ja avustajien saamasta pikakoulutuksesta maakuntaradioiden uutislähetyksiä varten. Ilmoitus Ylen henkilökuntalehdessä lehdet,yleisradiotoiminta,1968

Uutispäällikkönäkin Yleisradiossa toiminut Ralf Friberg muistelee Alueuutisten aika -teoksessa, että epäluuloja maakuntauutisia kohtaan oli olemassa. Hänen mukaansa aluetoiminta ei ollut Ylen uutisten alkaessa kovin uutishakuista ja lisäksi oli vaikeuksia saada henkilöitä toimimaan samansuuntaisesti. Kuitenkin suurin ongelma Fribergin mukaan oli se, että maakunnista ei uutistoiminnan aloittamisen jälkeen tullut Pasilan ja Unioninkadun uutistoimituksille merkittäviä uutisia, jos uutisia ollenkaan. Hän kuitenkin toteaa, että "alueellinen uutis- ja ajankohtaistoiminta syntyi tärkeänä ajankohtana. Suomi Neuvostoliiton rajanaapurina kulki kohti vaikeita aikoja ja silloin oli tärkeää, että ympäri maata oli reaaliajassa toimivat tiedotusvälineet".

Pääasia on, että maakunta saa äänensä kuuluville.― Aluetoiminnan päällikkö Eero Nuutinen

Päivää ennen ensimmäistä maakuntauutislähetystä radiossa haastateltiin aluetoiminnan johtajaa Jussi Koskiluomaa ja aluetoiminnan päällikköä Eero Nuutista muun muassa siitä, mitä uusi aluevaltaus radiossa merkitsee.

Uutisia lähetettiin aluksi kolme kertaa viikossa maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina viidentoista minuutin mittaisina kello 17:n jälkeen. Maakunnissa uutisista oli päävastuussa yksi toimittaja, jota avustivat yksi toimittaja ja joukko avustajia. Uutishankinnasta, muokkaamisesta ja lähetyksestä vastasi toimittajaryhmä, joka koulutettiin nimenomaisesti tähän tehtävään. Aluetoiminnan johtajan Koskiluoman mukaan uutislähetysten kustannukset eivät olleet merkittäviä, sillä sunnuntailähetyksistä aiottiin säästää ja säästyvillä rahoilla uusi toiminta rahoitettaisiin.

Ohjelmapäällikkö Nuutinen puolestaan vakuutti, että maakunnasta riittää uutisia, kunhan uutistoiminta saa myös maakunnan mukaan. Hän myös alleviivasi, että uutisten taso ei ole mitattavissa niiden tärkeydellä muun maailman silmissä. "Pääasia on, että maakunta saa äänensä kuuluville", Nuutinen jatkoi. Hän myös toi esiin, että uudistus on otettu kunnissa tyytyväisinä vastaan.

Kaikilla alueilla eivat uutiset siis alkaneet samalla kellonlyömällä. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ensimmäiset alueuutiset kuultiin 4.9. 1968. Uutislähetyksen aiheina olivat muun muassa vankikarkurit, Imatran Mansikkalan maakaupat, Parikkalan nikkelinlöydös ja Saimaalla havaitut elohopeahylkeet.


Uuden vuosituhannen alusta lähtien uutisia lähettäviä maakuntaradioita on jo kahdeksantoista ja niiden vastuulla ovat myös alueiden tv-uutiset sekä nettiuutiset. Radiouutisia lähetetään kymmenen kertaa päivässä noin tunnin välein.

Lähteet: Alueuutisten aika, toim. Esko Kokkonen, 1998; Raimo Salokangas: Aikansa oloinen, Yleisradion historia 1926-1996, WSOY 1996

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.