Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Elävän arkiston blogi pääkuva

Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

Lääkäri ja hoitaja tutkivat karhupukuun pukeutunutta lasta. Viisi muuta lasta ovat heidän ympärillään.
Ilokylä-ohjelmien lapsinäyttelijät olivat rohkeita ja hyvin taitavia. Lääkäri ja hoitaja tutkivat karhupukuun pukeutunutta lasta. Viisi muuta lasta ovat heidän ympärillään. Kuva: Yle/Erkki Suonio lastenohjelmat,1960-luku,Ilokylän isot pojat

Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin.

Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä

Siihen aikaan kun äiti television osti... Television osti kyllä isä ja kodinkonekauppias Karhu sen asensi ja antennin viritti, mutta äitini päätti, milloin televisioon oli varaa. Emme olleet eturintamassa, mutta sitten kun se vihdoin tuli, niin kyllä sitä ahkerasti katsottiin.

Olohuoneen sohva meni muhkuroille, sillä aina kun ohjelma oli vähänkin jännittävä tai vaikkapa missikisojen voittajan julistus lähestyi, niin aloin hermostuksissani pomppia sohvalla.

Ilokylä -lastenohjelmien tullessa televisiosta oli kapistus ollut olohuoneen nurkassa jo useamman vuoden ja maltoin jo istuakin katsellessa. Ilokylä ei jännittävyydellään pompituttanut, mutta sen visuaalisuus, laulut ja lapsiesiintyjät ravistelivat ja soittelivat minussa ”kaupunkilaiseksi kaipaamisen” -kieliä. Maalla syntyneelle lapselle kaikki ohjattu ja tehty leikki tuntui maagisen hienolta.

Neiti Nötterö, tuokaa tötterö!

Ilokylän lapset ajavat polkuautoa ja keinuvat ihmeellisissä kattokeinuissa. Meillä oli vain isän tekemät puujalat ja liiterin edustalla lankkukeinu. Serkkujeni kanssa harmittelimme, ettemme päässeet leikkikouluun ja lastentarhaan.

Leikit jouduimme keksimään ihan itse ja meitä hoiti ja ruokki Esteri-mummi. Emme saaneet tetramehuja ja jugurttia, vaan mummin marjamehuja, itse tehtyä viiliä ja karjalanpiirakoita. Jos mummia ei huvittanut tehdä lautasruokaa, niin hän keitti tiukan talkkunapuuron, jota syötiin nyrkistä. Ruuan nimi olikin nyrkkitalkkuna.

Ilokylä-ohjelmissa ollaan vahvasti terveellisen ruuan puolesta, mutta jos oikein tekee mieli herkutella, niin huudetaan vain ”Neiti Nötterö, tuokaa tötterö” ja katosta laskeutuu uskomaton tötteröviritys.

Valistusta elämän vaikeista asioista

Ilokylä-ohjelmissa on rohkeita ja reippaita lapsinäyttelijöitä. Ihanat vaatteetkin heillä on. He puhuvat kirjakieltä ja pojat ja tytöt leikkivät yhdessä.

Minun lapsuuteni parhaat kaverit olivat serkkuni Simosen tytöt. Poikia meillä ei ollut leikkikavereina, koska naapurustossa ei ollut sopivan ikäisiä poikia. Leikkimme eivät olleet pelkästään perinteisiä tyttöjen leikkejä, vaan olimme esimerkiksi hurjia cowboy-sankareita polkupyörillä ratsastaen.

Menimme kuitenkin ihan sekaisin, kun kesäisin saapui Harri-serkku Helsingistä kesävieraaksi. Mie-sietä yritimme väkisin vääntää mä-sä -kieleksi, ässät alkoivat suhahtelemaan ja Simosista tuli Simoisia.

Ilokylä-ohjelmat olivat maalaistytön silmin katsottuna melkein kuin Linnanmäellä olisi päässyt käymään. Silloin ei huomannut, että ohjelmathan ovat leikkien ja laulujen varjolla hyvin valistavia.

Tohtori Pilleri lystikäs lääkäri, tässä hän häärää ja lääkettä määrää. Pompeli-pom, pilipom, pilipom-pom-pom!

Niissä otetaan kantaa hyvien tapojen ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Puhutaan kuolemasta, eroamisesta, köyhyydestä ja yksinhuoltajuudesta. Pelottavia asioita käsitellään ihan uudesta vinkkelistä. Ohi meni valistus minulta tai tuli omaksuttua huomaamatta. Mutta pojat ja tytöt olivat niin hienoja ja viisaita, ja aikuisnäyttelijät hassuja ja lapsia ymmärtäviä.

Talot olivat niin kaupunkilaisia ja pihassa jopa liukumäki. Lintukin voi olla lemmikki ja laulut saattoivat tarttua.

Ilokylä-ohjelmat

  • Lääkäri Pilleri ja Ilokylän lapset. Lääkäri Pillerillä on erikoinen vaiva: hän pelkää lapsia. Ja heitähän Ilokylässä riittää! Ohjelma on TV1 Lasten- ja nuortenohjelmien tuotanto vuodelta 1968. Rooleissa: Jarno Hiilloskorpi - lääkäri Pilleri, Marjatta Raita - neiti Nötterö, Anne Soukainen - Raija, Elina Saarinen - Riitta, Maarit Pekkinen - Liisa, Janne Nurmimaa - Pekka, Jari Hanén - Paavo, Asko Salminen - Nallekalle, Johanna Nurmimaa - Nukke, Ilmapallo - Mika Virolainen.
  • Ilokylän hammaslääkäriseikkailu. Lastennäytelmä pojasta, joka joutuu narraamaan saadakseen hammassärystä kärsivän ja hammaslääkäriä pelkäävän isänsä hoitoon. Lääkärireissulla poika oppii hampaiden hoidon perusteet. TV1 Lasten- ja nuortenohjelmien tuotanto vuodelta 1969. Rooleissa: Mauri Hyhkö - Tero, Leo Jokela - Teron isä, Jarno Hiilloskorpi - lääkäri Pilleri, Marjatta Raita - neiti Nötterö, Ismo Kallio - hammaslääkäri, Soili Markkanen - neiti Ruusu, Kalle Juurela - harjamestari, Markku Söderström - tahnamestari, Lapset - Elina Saarinen, Anne Soukanen, Jari Hanen, Timo Reinikka, Jukka Jusula ja Taisto Isberg.
  • Ilokylän tenavakoulussa. Ilokylän tenavakoulussa vietetään pikkujoulua, ja lapset järjestävät pikku Jaanalle iloisen yllätyksen. Mutta onko joulupukki oikeasti olemassa, vai vain satuhahmo? TV1 Lasten- ja nuortenohjelmien tuotanto vuodelta 1969. Rooleissa: Jarno Hiilloskorpi - lääkäri Pilleri, Marjatta Raita - Neiti Nötterö, Olavi Ahonen - leipuri Piirakka, Anita Heikkinen - äiti, Arja Saijonmaa - Kaneli, Veikko Honkonen - Taneli, Jaana Jääskeläinen - Jaana, Pekka Jusula - Heikki.
  • Ilokylän isot pojat. Ryhmä Ilokylän poikia kiusaa pienempiään ja aiheuttaa kolttosillaan harmia myös kioskinpitäjä Miinalle. Kiltti Sami saa kuitenkin Antsun sakin kuriin. TV1 Lasten- ja nuortenohjelmien tuotanto vuodelta 1976. Rooleissa: Ritva Valkama - Miina, Mai-Brit Heljo - miss Aurora, Sakari Jurkka - opettaja, Arja Pessa - rouva Onninen, Timo Virkki - puistopoliisi, Vappu Jurkka - Antsun äiti, Marko Kaipainen - Sami, Miisa Järvi - Hannele, Pirita Järvinen - Lissu, Juha Hemanus, Risto Poijärvi ja Ari Silvast - Antsun sakki.
  • Ohjelmia tekivät vuosina 1968–1976 käsikirjoittaja Anu Kaipainen ja ohjaaja Raili Rusto. Musiikista vastasivat Juhani Sajakorpi ja Toni Edelman, lavastuksesta Vappu Nummela sekä puvustuksesta Airi Holmberg.
Kommentit