Johanna Vehkoo
Yle
Maradona ei kuollut jalkapallon MM-kisojen aikaan, vaikka uskottava miesääni väitti niin Whatsapp-viestissä. Väärää ja haitallista informaatiota levittävä ääniviesti on uusi, nousussa oleva verkkohuijauksen muoto. Koneoppimisen nopea kehitys tuo pian kaikkien ulottuville teknologian, jonka avulla kuka tahansa voi laittaa kenet tahansa sanomaan mitä tahansa. Tämän artikkelin voi myös kuunnella.
Kesän 2018 jalkapallon MM-kisoissa televisioruuduissa nähtiin vahvasti päihtynyt Diego Maradona. Eipä aikaakaan, kun internetissä väitettiin argentiinalaista jalkapallolegendaa kuolleeksi. Huijaus kumottiin nopeasti ja Maradona itse julisti 10 000 dollarin palkkion sille, joka löytäisi valeuutisen alkulähteen.
Tapauksesta uutisoitiin laajasti, mutta harvassa raportissa kerrottiin, että valeuutinen oli lähtöisin Whatsappista, jossa se levisi ääniviestinä. Viestissä argentiinalaiseksi toimittajaksi esittäytynyt miesääni kertoi Maradonan kuolleen sydänkohtaukseen. Ja kuinka ollakaan, Maradona itse lähetti oman vastauksensa uutiseen nimenomaan Whatsapp-ääniviestinä.
Whatsapp on useissa Latinalaisen Amerikan ja Aasian maissa erittäin suosittu viestintäkanava. Sen käytöstä disinformaation levitykseen ei vain puhuta yhtä paljon kuin Facebookin ja Twitterin kohdalla, koska Whatsapp ei ole kovin suosittu Yhdysvalloissa.
Whatsappin omistaa Facebook, jonka toimitusjohtaja Mark Zuckerberg ei ole kommentoinut viestisovelluksen haitallisia vaikutuksia julkisuudessa mitenkään.
Whatsappissa levinneet huhut johtavat väkivaltaan Intiassa
Äänihuijaukset eivät tiettävästi ole vielä erityisen suosittu tapa levittää väärää tietoa, mutta kyseessä on ilmiselvästi nouseva formaatti. Tiedossa on muun muassa Mexico Cityssä syksyllä 2017 tapahtuneen maanjäristyksen aikana levinneitä äänihuijauksia. Intiassa on levitetty audioviestejä, joiden tarkoitus oli lietsoa väkivaltaisuuksia muslimien ja hindujen välille osavaltiovaalien aikaan.
Intiassa Whatsapp-huhut, olivat ne sitten tekstiä, kuvaa tai ääntä, ovat johtaneet jopa lukuisiin lynkkauksiin ja muuhun väkivaltaan. Intian hallitus on vaatinut Whatsappin johdolta toimenpiteitä huhujen hillitsemiseksi. Whatsapp on vastannut vaatimuksiin lisäämällä viestiin merkinnän, kun kyseessä on eteenpäin välitetty viesti. Uudistuksen vaikutuksista ei ole vielä tietoa.
Kesällä 2018 Whatsapp lupasi 50 000 dollaria idealle, joka lopettaa valeuutisten ja huhujen kierrättämisen viestisovelluksessa.
Valheenpaljastaja otti yhteyttä intialaiseen faktantarkistajaan Pankaj Jainiin, joka pyörittää yksin SM Hoax Slayer -sivustoa. (SM on lyhenne sosiaalisesta mediasta.) Jain on toistaiseksi kohdannut vain muutamia audiofeikkejä Whatsappissa. Hän epäilee, etteivät ääniviestit kiinnosta ihmisiä, koska he eivät tyypillisesti käytä Whatsappia kuulokkeet korvissa.
– Muistan yhden, jossa nainen varoitti, että Mars peittää auringon viidentoista päivän ajaksi. Sama väite levisi tekstihuijauksena jo aiemmin.
Manipuloidut videoklipit ja valokuvat sekä tekstipohjaiset huhut ja huijaukset ovat Jainin mukaan paljon yleisempiä. Niistä hän saa parikymmentä vinkkiä päivittäin.
Jain sanoo, että Whatsapp on ehdottomasti suurin ja pahin väärän tiedon alusta Intiassa. Tähän on monta syytä. Ensinnäkin ihmiset käyttävät sitä perheen ja kavereiden kesken. Kun viesti tulee tutulta ihmiseltä, moni uskoo mukisematta.
Viestiliikenne on myös kryptattua eli salattua. Juuri tämän suljetun luonteen vuoksi viestien alkuperän jäljittäminen on usein vaikeaa tai mahdotonta.
– Tästä syystä Whatsapp on valeuutisten levittäjien lempityökalu, sanoo Pankaj Jain.
Älypuhelinten ja datayhteyksien hinnat ovat laskeneet Intiassa huimasti, joten verkkoviestien käyttö ylipäätään on kasvanut. Pankaj Jainin mielestä Facebookin ja Twitterin käyttöön tarvitaan jonkinasteista koulutusta, mutta Whatsapp-viestittely on helppoa kaikille.
Äänihuijaukset tulevat pian kaikkien ulottuville
Maradona-huijaus meni läpi, vaikka kenelläkään ei tunnu olevan tietoa, kuka toimittajaksi esittäytyneen äänen takana piileskeli. Entäpä jos feikkiuutisia kertoilisi joku, jonka äänen lähes kaikki tunnistavat? Vaikkapa Barack Obama tai Donald Trump?
Juuri heitä käyttää esimerkkinä kanadalainen Lyrebird, jonka teknologia pystyy luomaan kohtuullisen uskottavan koneäänen jo yhden minuutin puhenäytteen perusteella. Obama ja Trump kuulostavat klipeissä vielä hieman robottimaisilta, mutta ohjelmaa hiotaan koko ajan paremmaksi.
Valheenpaljastaja kertoi alkuvuodesta 2017 Adoben kehittämästä ohjelmasta, joka tarvitsi 20 minuuttia ihmisen puhetta luodakseen tämän äänestä koneellisen version. Adobe on firma, joka tunnetaan kuvankäsittelyohjelma Photoshopista. Tätä uutta keksintöään se kutsuu “äänen Photoshopiksi”.
Sanotaan esimerkin vuoksi vaikkapa, että syötämme ohjelmaan 20 minuuttia Hillary Clintonin puhetta. Tämän jälkeen Adoben tietokoneohjelmaan voi kirjoittaa haluamansa tekstin, jonka ohjelma sitten lukee varsin uskottavalla Hillary Clintonin äänellä.
Nyt toinen firma on siis supistanut tuon ajan yhteen minuuttiin.
Lyrebird on ensimmäinen yritys, joka on julkaissut äänenrakennusteknologiansa verkossa vapaasti kaikkien käytettäväksi. Yhtiö tarjoaa myös maksullisia palveluita, mutta kuka tahansa voi kokeilla luoda keinoäänen omasta puheestaan ilmaiseksi. Siihen tarvitaan vain hiljainen, mielellään kaiuton tila ja hyvä mikrofoni. Käyttäjä luo itselleen Lyrebird-tilin ja tallentaa sinne vähintään minuutin mittaisen näytteen omasta puheestaan. Mitä pitempi puhenäyte, sitä aidomman kuuloinen ääni.
Yritys väittää voivansa manipuloida myös äänen välittämää tunnetilaa: lisää aggressiivisuutta tähän, vähän väräjävää surua tänne. Toistaiseksi palvelu toimii vain englanniksi, ja parhaiten amerikkalaisella aksentilla.
Lyrebird lupaa, että ääninäytteet jäävät vain tilinhaltijan omaan käyttöön ja ne voi poistaa palvelusta koska tahansa.
Yritys väittää voivansa manipuloida myös äänen välittämää tunnetilaa: lisää aggressiivisuutta tähän, vähän väräjävää surua tänne.
Uuden ääniteknologian luojat haluavat tietenkin korostaa keksintönsä hyödyllisiä käyttötapoja. Lyrebird esimerkiksi kertoo auttavansa parantumatonta lihasrappeumatautia sairastavia luomaan omasta äänestään synteettisen version. Näin he voivat puhua omalla äänellään sittenkin, jos menettävät kyvyn tuottaa puhetta normaalisti. Hiljattain kuollut fyysikko Stephen Hawking halusi pitää tavaramerkiksi muodostuneen robottimaisen äänensä loppuun asti, mutta moni muu varmaankin ilahtuu mahdollisuudesta kuulostaa omalta itseltään.
Lyrebird mainitsee sivuillaan myös äänikirjat ja chatbotit. Yrityksessä on silti osattu ottaa huomioon kysymykset teknologian ikävämmistä puolista, kuten sen muodostama uhka demokratialle. Se on nimittäin vaarana, kun ihmiset alkavat laittaa sanoja poliitikkojen ja muiden päättäjien suihin.
Firma vakuuttaa sivujensa etiikkaosiossa, että se tiedostaa oman vastuunsa. Lyrebirdin mukaan on parempi, että ihmiset saavat tietää väärentämisen mahdollisuudesta mahdollisimman laajasti, jotta he osaavat epäillä kuulemansa aitoutta. Juuri tästä syystä yritys käyttää esimerkkeinä juuri Donald Trumpin ja Barack Obaman yleisesti tunnettuja ääniä.
”En minä niin sanonut!”
Näyttää päivänselvältä, että audiofeikkiteknologia on kaikkien internetin käyttäjien ulottuvilla aivan lähivuosina.
Se on valtava haaste faktantarkistajille muun muassa siksi, että audiota on vaikea etsiä hakukoneiden avulla. Whatsappin kaltaisissa suljetuissa ympäristöissä hakua ei ole ollenkaan. Alkuperäisten, aitojen ääninäytteiden vertaaminen manipuloituihin on siksi erittäin vaikeaa.
Uusi ääniteknologia mahdollistaa myös todellisten äänitteiden väittämisen feikeiksi.
Väärennetyillä äänillä saadaan vielä aikaan monenlaista pientä ja suurta harmia. Jos audioviestit Whatsappissa saavat jo nyt aikaan väkivaltaisuuksia, on helppo kuvitella jopa sotien syttyvän, kun presidenttien ja kenraalien suuhun voi asettaa mitä tahansa sanoja.
Tietenkin uusi ääniteknologia mahdollistaa myös todellisten äänitteiden väittämisen feikeiksi. Muistattehan Donald Trumpin sanomassa nauhalle, että hän voi ”grab ’em by the pussy”? No, tänä päivänä hän voisi kuitata senkin vain sanomalla “fake news!”
Muokkaus 8.3.2019: Kommentointi on päättynyt.
Muokkaus 8.4.2019: Lisätty mahdollisuus kuunnella artikkeli audiona.
