Hyppää pääsisältöön

Nukahtamisvaikeuteni helpottivat, kun hyväksyin iltavirkkuuteni ja epäsäännöllisen arjen

Ylen toimittaja Maria Jyrkäs
Ylen toimittaja Maria Jyrkäs unettomuus

Epäsäännöllinen työaika on määritellyt arkeni rytmin ja nukkumiseni rajat jo yli kaksikymmentä vuotta. Vuorotyö on kuitenkin oma valintani, ja sen hintana on, että unirytmini ei voi olla säännöllinen.

Nukkumatin kanssa on ollut vuosien varrella kaikenlaista kränää. Ongelmia on tuottanut se, että olen luonnostani yökukkuja, mutta olen tehnyt suuren osan urastani aamupainoitteista työtä.

Vaikeinta nukkumishistoriassani on ollut nukahtaminen. Elämässäni on ollut muutama stressaava ja vaikea ajanjakso, jolloin pää ja elimistö ovat olleet niin ylikierroksilla, että unen päästä kiinni saaminen on ollut todella vaikeaa.

Ongelmia on tuottanut se, että olen luonnostani yökukkuja, mutta olen tehnyt suuren osan urastani aamupainoitteista työtä.

Vielä joitakin vuosia sitten saatoin pyöriä tuntikausia valveilla Nukkumattia metsästäen ja herätyskellon soittoon jäljellä olevia tunteja laskien. Pahimmillaan uni oli niin kateissa, että lääkäri laittoi minut parin viikon unilääkekuurille.

Tällä hetkellä minulla ja Nukkumatilla on kuitenkin meneillään vähintäänkin välirauha. Nukahtaminen sujuu useimmiten kivuttomasti. Elämässä on onnellinen ja stressitön vaihe, ja työelämässä olen päässyt myös lähemmäs omaa luontaista, iltaan painottuvaa rytmiäni.

Olen hyväksynyt sen, että toisinaan unta tulee vähemmän ja toisinaan enemmän. Usein unipulmiin tarjotaan ratkaisuksi päivärytmin säännöllistämistä. Minua on auttanut sen myöntäminen, että vuorotyöläisenä se ei kerta kaikkiaan ole mahdollista, joten tietoisesti lopetin asiasta stressaamisen.

Ylen toimittaja Maria Jyrkäs
Ylen toimittaja Maria Jyrkäs unettomuus

Lisäksi olen luvannut itselleni, että minun ei ole pakko yrittää mennä illalla aikaisin nukkumaan, jos minua ei nukuta tai huvita nukkua. Aikuisena on onneksi vapaus päättää itse.

Toisinaan nukahtamispulma nostaa vieläkin päätään. Sitä tapahtuu erityisesti ennen aamuvuoroja tai muuta varhaista herätystä.

Vuosi sitten yönarskuttelun hoitoon hankittu purukisko ja vastikään hankkimani ergonominen tyyny ovat parantaneet uneni laatua ja auttaneet päänsärkyihin.

Olen luvannut itselleni, että minun ei ole pakko yrittää mennä illalla aikaisin nukkumaan, jos minua ei nukuta tai huvita nukkua.

Tällä hetkellä suurin ongelmani unen suhteen on, että en koe voivani nukkua riittävästi, jotta olisin joka päivä virkeä. Henkisesti helpointa on kuitenkin yrittää olla välittämättä siitä liikaa.

Nukun niin paljon kuin pystyn, ja jos yöunet ovat lyhyet, nukun hyvällä omallatunnolla päivällä lisää. Herätyskellon torkkukytkimestä yritän opetella eroon, mutta vieroittuminen on hidasta.

Päiväkirjaviikolla tein kolmea erilaista työvuoroa, joiden välissä oli arkivapaita. Alkoholin sanotaan heikentävän yöunen laatua. Sitä nautin yleensäkin hyvin maltillisesti, ja tämän viikon aikana en ollenkaan. Sitkeä syysflunssa piti minut ehkä normaalia väsyneempänä, mutta muuten tämä oli minulle hyvin tyypillinen viikko. Arvioin vireystasoni valveillaolon aikana asteikolla 1-5.

sunnuntai 26.8.

yöunet 23.30 - 5.00 = 5 tuntia 30 minuuttia
päiväunet 13.30 - 15.30 = 2 tuntia
vireystaso: 2

Herään sunnuntaiaamuna kello 5, sillä työvuoro alkaa kello 6. Väsyttää, mutta ei auta. Edellisenä päivänä olen ollut pitkässä toimituksen kokouspäivässä, josta olen mennyt suoraan lapseni salibandyotteluun. Kotona olimme vasta vähän ennen iltakahdeksaa, jonka jälkeen ruokahuolto ja pyykkishow. Teoriassa olin valmis yöunille jo klo 22, mutta halusin ottaa myös hieman omaa aikaa päivään, ja nipistin sen yöunista, vaikka tiesin, että herätys on todella aikaisin.

Aamulla tuijotan keho ja aivot kohmeessa puhelimen herätyskelloa, ja pakotan itseni nopeille aamutoimille ja siitä suoraan ajomatkalle töihin.

Töitten jälkeen nukuttaa. Menen päiväunille klo 13.30 ja havahdun vasta puoli neljän jälkeen. Siitä minulla menee lähes tunti, jotta pääsen ylös sängystä.

Koko illan väsyttää. Olen toipumassa kovasta flunssasta, joten arvelen senkin vaikuttavan. Menen nukkumaan kello 23 ja nukahdan heti.

maanantai 27.8.

yöunet 23.00 - 7.00 = 8 tuntia
päiväunet 8.00 - 11.00 = 3 tuntia
vireystaso: 1

Herään kouluun lähtevän lapsen kanssa samaan aikaan, vaikka minulla on tulossa iltavuoro. Väsyttää todella pahasti, vaikka unta on kertynyt normaali määrä. Kun lapsi on koulussa, menen takaisin sänkyyn, ja nukun vielä klo 8-11, eli kolme tuntia lisää.

Herään herätyskellon soittoon, ja jos minulla olisi tänään vapaapäivä, nukkuisin vielä lisääkin. Nyt on kuitenkin pakko nousta, sillä töihin on lähdettävä kello 13.

Juontovuoroni päättyy kello 22. Kotiin lähtiessä olisin jo valmis unten maille. Koko päivä on mennyt kuin horroksessa, ja nyt olen vakuuttunut, että se johtuu siitä että olen yhä toipilas.

Kotona teen vain pakolliset iltatoimet ja toivotan hyvää yötä nukkumaan menevälle teinille. Sängyssä puhun vielä videopuhelun miesystäväni kanssa eli rikon kaikkia hyvän nukkumisen sääntöjä tuijottamalla älylaitteen näyttöä viimeiseksi illalla. Rakkaan kanssa jutellessa aika kuluu kuin siivillä, joten sammutan valot vasta vähän ennen yhtä. Nukahdan heti.

tiistai 28.8.

yöunet 0.45 - 7.00 = 6 tuntia 15 minuuttia
vireystaso: 3

Herään jälleen koululaisen kanssa samaan aikaan. Väsyttää, ja mieli tekisi jatkaa unia hänen lähdettyään, mutta sinnittelen hereillä. On vapaapäiväni, ja olen jo ennalta päättänyt, että tänään on siivouspäivä.

Hitaan aamiaisen jälkeen tartun imuriin, rättiin ja luuttuun. Välillä tyhjennän ja täytän pyykkikonetta. Puuhastelen kaikessa rauhassa ja puoli kolmelta iltapäivällä on valmista.

Alkuillasta teemme ruokaa, puuhastelemme kotijuttuja ja olemme vaan.

Päivällisen jälkeen kellahdan sohvalle, ja olen jo vaipumassa raukeaan päiväuneen, kun puhelimen kilahdus havahduttaa. Jään tekstailemaan, ja väsymys väistyy hieman.

Ilta on rauhallinen. Olen sängyssä jo kello 22.15. Puhun puoli tuntia videopuhelua miesystävän kanssa. Puhelun aikana kissa nukahtaa viereeni. Kun sammutan valot klo 22.45, nukahdan muutamassa minuutissa.

keskiviikko 29.8.

yöunet 22.45 - 6.00 = 7 tuntia 15 minuuttia
vireystaso: 3

Herätys on kello 6, mikä jostain syystä on minulle aina kaikkein pahin. Pystyn nousemaan varhaiseen aamuvuoroon kello 2.15, tai nukkumaan helposti puolillepäivin. Kello 6 sen sijaan on minulle aina tuskaa, niin tänäänkin.

Kissa on jo hereillä ja vaatii ruokaa, mikä saa lopulta minut jalkeille. Silti keräilen itseäni lähes puoli tuntia, kunnes olen tarpeeksi tajuissani mennäkseni suihkuun. Herätän lapsen kello 7 ja vähän ennen kahdeksaa lähdemme yhdessä liikkeelle.

Töissä on päivävuoro. Tekemistä on paljon, joten en tunne väsymystä, koska keskityn muihin asioihin.

Illalla seitsemän aikoihin olen sen sijaan aivan poikki. Hoidan arkiasioita ja sen jälkeen katselemme miesystävän kanssa televisiota. Nukkumaan menemme puoliltaöin ja uni tulee heti.

Ylen toimittaja Maria Jyrkäs
Ylen toimittaja Maria Jyrkäs unettomuus

torstai 30.8.

yöunet 0.00 - 6.00 = 6 tuntia
vireystaso: 3

Tänään on vapaapäivä töistä, mutta muuten torstai on täynnä ohjelmaa. Siksi herätys on aikaisin. Kuudelta nouseminen on yhtä vaikeaa kuin eilen. Seitsemältä olen kuitenkin jo valmiina lähtöön.

Päivällä olo on virkeä. Illemmalla päivän touhujen laannuttua alkaa väsyttää, ja torkahdan vahingossa televisiota katsellessa. Sen jälkeen olo on virkeämpi. Miesystäväni on laillani yökukkuja, ja valvomme puoli kahteen. Nukahtaminen käy hetkessä.

perjantai 31.8.

yöunet 1.30 - 9.50 = 8 tuntia 20 minuuttia
vireystaso: 5

Herään virkeänä kymmenen minuuttia ennen herätyskellon hälytystä kello 9.50. Tämä on ensimmäinen luonnollinen herääminen tällä viikolla, ja se tuntuu hyvältä. Ei väsytä yhtään, ja päivä käynnistyy helposti. Iltapäivällä lähden levänneenä töihin iltavuoroon.

Työt sujuvat virkeänä ja vielä kotiin tultuani kello 23 tunnen oloni pirteäksi. Vietämme miesystävän kanssa rauhallisen koti-illan ja valvomme television ääressä ja kaikenlaista muutakin puuhastellen kolmeen asti. Ei ongelmia unen saamisessa.

lauantai 1.9.

yöunet 3.00 - 9.50 = 6 tuntia 50 minuuttia
vireystaso: 3

Herään tukkoiseen nenään pari kertaa yöllä, ja aamulla havahdun yskään ennen herätyskellon soittoa. Tämä on ainoa katkonainen yö tällä viikolla. Sitkeä syysflunssa ottaa selvästi uusia kierroksia.

Aamupäivällä touhuan kotona ja iltapäivällä lähden töihin iltavuoroon. Töissä flunssa alkaa tuntua kolotuksena jäsenissä. Yskittää ja paleltaa. Pientä lämpöäkin nousee. Olo on kipeä, mutta ei kuitenkaan kovin väsynyt.

Töiden jälkeen vietämme jälleen koti-iltaa ja nukkumaan käymme kello 2.

Yhteenveto:

Oli valaisevaa pitää päiväkirjaa omasta nukkumisesta. Huomasin edistyneeni kahdessa asiassa, jotka ovat häirinneet untani menneinä vuosina kovastikin.

Ensinnäkin nukahtamisvaikeutta ei tunnu tällä hetkellä olevan juuri lainkaan. Toiseksi, aikoinaan runsas yöheräily vaikuttaisi jääneen pois. Tämän havaitsin vasta kun koeviikon viimeisenä yönä flunssa herätteli pariin otteeseen.

Selkeästi virkein olin niinä päivinä, joita ennen olin saanut rauhassa valvoa ja jolloin olin voinut nukkua aamupäivän tunneille.

Testiviikon aikana varhaisin herätys oli kello viisi aamulla ja myöhäisin kello kymmenen aikaan aamupäivällä. Onhan siinä hajontaa, samoin kuin nukkumaanmenoajoissa, jotka vaihtelivat iltayhdestätoista aamuyön kello kolmeen.

Selkeästi virkein olin niinä päivinä, joita ennen olin saanut rauhassa valvoa ja jolloin olin voinut nukkua aamupäivän tunneille. Sama määrä unta varhaisemmalla nukkumaanmenolla ja herätyksellä ei pitänyt samalla tavalla virkeänä. Tämän todettuani aion jatkossakin elää hyvällä omallatunnolla omassa rytmissäni - siinä määrin kuin se minulle on mahdollista.

Unihäiriöistä ja niiden hoidosta keskustellaan Radio Suomen illassa maanantaina 3.9. klo 19-21. Maria Jyrkäksen vieraina ovat unihoitaja Anna-Mari Aronen sekä omasta unettomuudestaan kirjan kirjoittanut vapaa toimittaja Leeni Peltonen.

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi

  • Karoliina Luodon lapsi kuoli heti synnyttyään – nyt äiti auttaa muita ymmärtämään miltä lapsen menettäminen tuntuu

    Lapsen kuolema on monelle vieras ja tuntematon asia.

    Myöhäisen keskenmenon kokeneille vanhemmille kokemus hahmottuu odotetun ja rakastetun lapsen menettämisenä, eikä termi usein tunnu sopivalta kuvaamaan menetyksen vakavuutta ja vaikutusta. Karoliina Luoto perusti internetisivuston, johon on koottu tietoa myöhäisestä keskenmenosta vertaistueksi lapsensa menettäneille ja avuksi surevan läheisille kuoleman kohtaamiseen.

  • J. Karjalainen ei ymmärrä, miksi aina pitäisi uudistua

    Rakkaus ja musiikki eivät asu sydämessä vaan aivoissa!

    61-vuotias J. Karjalainen on kertonut tarinoita musiikillaan 1980-luvun alusta lähtien. Hittinikkari kertoo, että tuoreen levyn synnyttämisessa apuna olivat perinteiset keinot kuten muistivihko. Albumin nimibiisi, Sä kuljetat mua, sai alkunsa oikeastaan jo 1960-luvulla, kun radiossa soi pelottava iskelmä.

  • Syksy on suuren hapatuksen aikaa

    Hapattaminen on edullinen säilöntätapa.

    Hapansäilöntä on uudelleen elpynyt säilöntätapa. Eniten hapattamalla säilötään edelleenkin kaalia, mutta myös muiden kasvisten ja muun muassa sienten hapattaminen on nostanut viime vuosina suosiotaan.

  • Ilmastonmuutosrokkia pelottomasti runttaa Toivo Susi - Euroopan syvimmässä kaivoskuilussa äänitetty kappale ponnahti pinnalle Levylautakunnassa

    Alman ja Sannin uutuudet Levylautakunnan kuuntelussa.

    Enemmän kuin ajankohtainen on Toivo Suden uusi kappale. Vaikka teksti on täysin tätä päivää, kappale ei musiikillisesti ole ajan orja. Monta muutakin ajatonta ja historian tunnustavaa biisiä käytiin läpi Levylautakunnassa, jossa viikon uutuuksia kuuntelivat Yona, Pasi Ruohonen ja Susanna Vainiola.

  • Parhaimmillaan vauvaharrastus voi piristää aikuisenkin arkea – juttuseura lieventää äitien ja isien yksinäisyyttä

    Yhdessä tekeminen ja lepo tärkeitä harrastamisessa.

    Pitääkö vauvan tai taaperon harrastaa? Parhaimmillaan vauvan harrastukset piristävät aikuisenkin arkea, mutta pahimmillaan ne kuormittavat jo valmiiksi haasteellista vauva-aikaa. Riittääkö vauvalle täysi vatsa, lämmin syli ja vanhemman seura? Vastaajina ovat Väestöliiton vanhemmuustiimin esimies, psykologi Suvi Laru ja MLL:n suunnittelija Tuulikki Matero.

  • Pelle Miljoona Oy on edelleen yhtä kuuma kuin moottoritie muinoin

    Jukka Takalo ja Timo Koivusalo Levylautakunnan vieraina

    Keskusteluun nousevat nuoruuden sankarit, kierrätyksen tärkeys ja Haukiputaan kotibileiden tytöt, kun ruoditaan uutta musiikkia. Jotenkin raikaalta kuulostaa se, kun vanha bändi on säilyttänyt soundinsa. Ja se, kun muusikko kertoo tarinansa eleettömän rauhallisesti. Levyuutuuksia kuuntelemassa muusikko Jukka Takalo ja elokuvaohjaaja Timo Koivusalo sekä toimittaja Marko Gustafsson.

  • Mitä sinä tiedät Egotripistä?

    Tietovisa - aiheena Egotrippi.

    Mitä sinä tiedät Egotripistä? Seuraavassa on liuta kysymyksiä Egotrip yhtyeestä, jonka kaksi jäsentä eli Knipi ja Mikki Kauste olivat Olga Ketosen vieraana Radio Suomen iltaohjelmassa. Kaikki vastaukset kysymysiin löytyvät Olgan tekemästä haastattelusta. Oletko sinä Egotrippi tietouden: hevari, keskari vai höyhen?

  • Pyörämatkailua ja matkapyöriä

    Pyöräily kasvattaa suosiota - tarjolla mahtavia reittejä.

    On tieteellisesti todistettu, että pyöräily on ympäristöystävällistä, se edistää ihmisten terveyttä ja antaa mahdollisuuden liikkua itsenäisesti pidempiä matkoja kuin jalan. Nämä tosiasiat ovat nostaneet pyöräilyn suosiota viime vuosina ja vaikuttaneet myös siihen, että pyörät ovat kehittyneet huimasti. Peruspyörä on edelleen hyvin pitkälle samanlainen kuluväline kuin 1800 luvun lopulla, mutta polkemisen keveys ja sitä myötä kasvanut nopeus luo polkupyörälle vielä lisää monikäyttöisyyttä, niin harrastus- kuin arkikäytössäkin.

  • Uusi musiikki on vanhoista aineista leivottu - Sam Huberin Prince-pastissi toimii

    Club for Five -yhtyeestä Eeppi Ursin ja Tuukka Haapaniemi

    Joku ammentaa estetiikkansa Motownista ja discosta, toisilla johtolankana 1960-luvun viihdemusiikki tai princemäinen funk. Monta vanhoista laareista ammentavaa uutuuskappaletta on esillä Levylautakunnassa. Viikon levyuutuuksia kuuntelemassa Club for Five -yhtyeestä Eeppi Ursin ja Tuukka Haapaniemi sekä musiikkitoimittaja Josper Knutas.