Hyppää pääsisältöön

Tiina Lymi on raju mielensäpahoittaja – onneksi vain harvoin ja lyhyen aikaa

Tiina Lymi karvahattu päässään.
Tiina Lymi Radio Suomen Illassa. Tiina Lymi karvahattu päässään. Kuva: Yle Tiina Lymi,Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja,Mielensäpahoittaja

Uuden Mielensäpahoittaja-elokuvan ohjaaja Tiina Lymi ei tunnusta olevansa päähenkilön kaltainen mielensäpahoittaja. Radio Suomen Illassa hän myöntää kuitenkin menettäneensä hermonsa aivan vastikään – aamulla.

Tuomas Kyrön luoma äreä hahmo nähdään toistamiseen valkokankaalla, nyt Tiina Lymin ohjaamassa elokuvassa Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. Lymi on myös yksi komedian käsikirjoittajista.

Lymi väittää pahoittavansa mielensä harvoin. Saman tien hän tunnustaa, että viimeksi niin kävi haastattelupäivän aamuna.

– Poika oli hidas. Perusmielensäpahoitus, hän nauraa.

Omasta mielestään hän ei helposti pahoita mieltään. Ja jos hän hermostuu, niin mielenpahoitus ei kauan kestä.

– Se on kovin lyhytaikaista. Rajua, mutta lyhytaikaista, Lymi velmuilee.

Elokuvassa pohditaan muun muassa sitä, millaista olisi elää todellisen mielensäpahoittajan tai jäärän poikana, tyttärenä tai puolisona.

– On hirvittävää, jos joku on koko ajan oikeassa eikä jousta senttiäkään, Lymi uskoo.

Tiina Lymi karvahattu päässään iloisena Olga Ketonen vierellään
Ohjaaja Tiina Lymi ja toimittaja Olga Ketonen Radio Suomen Illassa. Tiina Lymi karvahattu päässään iloisena Olga Ketonen vierellään Kuva: Yle Tiina Lymi,Olga K,Olga Ketonen,Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja,Mielensäpahoittaja,karvahattu

Mielensäpahoittaja voi kuitenkin muuttua

Tiina Lymi sanoo, että klassisessa kerronnassa sankari muuttuu tarinan edetessä, ja niin on uudessa elokuvassakin.

Heikki Kinnusen esittämä päähenkilö muuttuu myös muiden ihmisten vaikutuksesta. Elokuvassa tämä seitsemänkymppinen mies kertoo vastasyntyneelle lapselle kolme hyvää syytä syntyä tähän maailmaan: peruna, haitarimusiikki ja murtomaahiihto.

Tiina Lymi pitää omia vastaavia syitään naiveina ja nimeää ne ujosti: ystävät, rakkaat ja maisemat.

Ontuvat ihmiset pääsevät eteenpäin toisiaan tukien

Radio Suomen Illassa Lymiä haastatellut toimittaja Olga Ketonen kuvaa elokuvaa ylistyslauluksi elämälle. Lymi on samaa mieltä.

– Tarkoitukseni on kertoa elokuvalla jotain sen kaltaista, että kun eri tavalla ontuvat ihmiset menevät lähelle toisiaan, tukevat toisiaan, niin he kulkevat suhteellisen jämäkästi eteenpäin.

– Kukaan henkilöistä ei elokuvassa ole suoranaisesti miellyttävä, mutta heillä on kyky sitoutua ja rakastaa - ja loppujen lopuksi on kyse vain siitä, Lymi kuvaa.

Kverulanten står på gården och talar i trådtelefonen vars sladd hänger uyt genom köksfönstret..
Heikki Kinnunen on pääroolissa elokuvassa Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. Kverulanten står på gården och talar i trådtelefonen vars sladd hänger uyt genom köksfönstret.. Kuva: Suvi Sievilä © Valopeitto Heikki Kinnunen

Mielensäpahoittaja on jälleen myös radiossa

Tuomas Kyrön kirjoittama jäärä nähtiin ensimmäisen kerran isolla kankaalla Dome Karukosken ohjaamassa Mielensäpahoittaja-elokuvassa vuonna 2014. Silloin pääroolissa oli Antti Litja.

Alkujaan hahmo tuli tutuksi ja suosituksi ensi kerran radion kautta jo vuonna 2009, kun Antti Litja luki Kyrön hulvattomia lyhyitä tarinoita Yle Radio Suomelle. Niitä Kyrö kokosi kirjaksi vuonna 2010. Lue tästä Kyrön oma kirjoitus uran alusta ja menestyksestä.

Radio on mukana Kyrön tuotannossa uudemman kerran. Hän on kirjoittanut Yle Radio 1:lle aivan uusia jaksoja tutusta vastarannankiiskestä.

Kirjailijan 10-osainen viihdekuunnelmasarja Mielensäpahoittaja maailmalla on kuunneltavissa Areenassa marraskuun 2018 loppuun asti.



Kuuntele Tiina Lymin ja Olga Ketosen hersyvä keskustelu Areenassa.

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi

  • Karoliina Luodon lapsi kuoli heti synnyttyään – nyt äiti auttaa muita ymmärtämään miltä lapsen menettäminen tuntuu

    Lapsen kuolema on monelle vieras ja tuntematon asia.

    Myöhäisen keskenmenon kokeneille vanhemmille kokemus hahmottuu odotetun ja rakastetun lapsen menettämisenä, eikä termi usein tunnu sopivalta kuvaamaan menetyksen vakavuutta ja vaikutusta. Karoliina Luoto perusti internetisivuston, johon on koottu tietoa myöhäisestä keskenmenosta vertaistueksi lapsensa menettäneille ja avuksi surevan läheisille kuoleman kohtaamiseen.

  • J. Karjalainen ei ymmärrä, miksi aina pitäisi uudistua

    Rakkaus ja musiikki eivät asu sydämessä vaan aivoissa!

    61-vuotias J. Karjalainen on kertonut tarinoita musiikillaan 1980-luvun alusta lähtien. Hittinikkari kertoo, että tuoreen levyn synnyttämisessa apuna olivat perinteiset keinot kuten muistivihko. Albumin nimibiisi, Sä kuljetat mua, sai alkunsa oikeastaan jo 1960-luvulla, kun radiossa soi pelottava iskelmä.

  • Syksy on suuren hapatuksen aikaa

    Hapattaminen on edullinen säilöntätapa.

    Hapansäilöntä on uudelleen elpynyt säilöntätapa. Eniten hapattamalla säilötään edelleenkin kaalia, mutta myös muiden kasvisten ja muun muassa sienten hapattaminen on nostanut viime vuosina suosiotaan.

  • Ilmastonmuutosrokkia pelottomasti runttaa Toivo Susi - Euroopan syvimmässä kaivoskuilussa äänitetty kappale ponnahti pinnalle Levylautakunnassa

    Alman ja Sannin uutuudet Levylautakunnan kuuntelussa.

    Enemmän kuin ajankohtainen on Toivo Suden uusi kappale. Vaikka teksti on täysin tätä päivää, kappale ei musiikillisesti ole ajan orja. Monta muutakin ajatonta ja historian tunnustavaa biisiä käytiin läpi Levylautakunnassa, jossa viikon uutuuksia kuuntelivat Yona, Pasi Ruohonen ja Susanna Vainiola.

  • Parhaimmillaan vauvaharrastus voi piristää aikuisenkin arkea – juttuseura lieventää äitien ja isien yksinäisyyttä

    Yhdessä tekeminen ja lepo tärkeitä harrastamisessa.

    Pitääkö vauvan tai taaperon harrastaa? Parhaimmillaan vauvan harrastukset piristävät aikuisenkin arkea, mutta pahimmillaan ne kuormittavat jo valmiiksi haasteellista vauva-aikaa. Riittääkö vauvalle täysi vatsa, lämmin syli ja vanhemman seura? Vastaajina ovat Väestöliiton vanhemmuustiimin esimies, psykologi Suvi Laru ja MLL:n suunnittelija Tuulikki Matero.

  • Pelle Miljoona Oy on edelleen yhtä kuuma kuin moottoritie muinoin

    Jukka Takalo ja Timo Koivusalo Levylautakunnan vieraina

    Keskusteluun nousevat nuoruuden sankarit, kierrätyksen tärkeys ja Haukiputaan kotibileiden tytöt, kun ruoditaan uutta musiikkia. Jotenkin raikaalta kuulostaa se, kun vanha bändi on säilyttänyt soundinsa. Ja se, kun muusikko kertoo tarinansa eleettömän rauhallisesti. Levyuutuuksia kuuntelemassa muusikko Jukka Takalo ja elokuvaohjaaja Timo Koivusalo sekä toimittaja Marko Gustafsson.

  • Mitä sinä tiedät Egotripistä?

    Tietovisa - aiheena Egotrippi.

    Mitä sinä tiedät Egotripistä? Seuraavassa on liuta kysymyksiä Egotrip yhtyeestä, jonka kaksi jäsentä eli Knipi ja Mikki Kauste olivat Olga Ketosen vieraana Radio Suomen iltaohjelmassa. Kaikki vastaukset kysymysiin löytyvät Olgan tekemästä haastattelusta. Oletko sinä Egotrippi tietouden: hevari, keskari vai höyhen?

  • Pyörämatkailua ja matkapyöriä

    Pyöräily kasvattaa suosiota - tarjolla mahtavia reittejä.

    On tieteellisesti todistettu, että pyöräily on ympäristöystävällistä, se edistää ihmisten terveyttä ja antaa mahdollisuuden liikkua itsenäisesti pidempiä matkoja kuin jalan. Nämä tosiasiat ovat nostaneet pyöräilyn suosiota viime vuosina ja vaikuttaneet myös siihen, että pyörät ovat kehittyneet huimasti. Peruspyörä on edelleen hyvin pitkälle samanlainen kuluväline kuin 1800 luvun lopulla, mutta polkemisen keveys ja sitä myötä kasvanut nopeus luo polkupyörälle vielä lisää monikäyttöisyyttä, niin harrastus- kuin arkikäytössäkin.

  • Uusi musiikki on vanhoista aineista leivottu - Sam Huberin Prince-pastissi toimii

    Club for Five -yhtyeestä Eeppi Ursin ja Tuukka Haapaniemi

    Joku ammentaa estetiikkansa Motownista ja discosta, toisilla johtolankana 1960-luvun viihdemusiikki tai princemäinen funk. Monta vanhoista laareista ammentavaa uutuuskappaletta on esillä Levylautakunnassa. Viikon levyuutuuksia kuuntelemassa Club for Five -yhtyeestä Eeppi Ursin ja Tuukka Haapaniemi sekä musiikkitoimittaja Josper Knutas.