Hyppää pääsisältöön

12-vuotias Arto Melleri kirjoitti Seita-kuunnelman kahdessa ja puolessa tunnissa

Kasa kiviä.
Seita on saamelaisessa muinaisuskossa pyhä uhripaikka. Esimerkiksi kasa kiviä. Kasa kiviä. Kuva: Yle Yle Elävä arkisto,seita

Toimittaja Kalle Ranta-aho haastattelee vuonna 1969 kesälomaansa viettävää Arto Melleriä puhelimen välityksellä. Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään, kirjoitusharrastuksestaan ja sivuaa suhtautumistaan koulunkäyntiin. Haastattelun ja kuunnelman lisäksi kuullaan poikien ja tyttöjen käymä jälkikeskustelu, joka lähetettiin radiossa Seidan ensiesityksen jälkeen.

Seita on julkaistu Areenaan pysyvästi kuunneltavaksi osana Toivotut-draamajulkaisuja.
Mä vain istuin kirjoituskoneen ääreen ja naputin vähän aikaa ja sitten se tuli siinä.― Arto Melleri kirjoitti kuunnelmaa lennosta

Kuunnelman kirjoittaminen oli tapahtunut lennossa. Melleri kertoo aloittaneensa kirjoittamisen ja keksineensä lisää tarinaa sitä mukaa, mitä paperille muodostui. Koko Seita oli kirjailijan sanojen mukaan kirjoitettu vain kahdessa ja puolessa tunnissa.

Nuori, varsin määrätietoisesti keskusteleva kynäniekka kertoo harrastaneensa kirjoittamista jo parin vuoden ajan suhteellisen aktiivisesti. Melleri asui tuolloin Lappajärvellä, Vaasan lähellä. Haastattelussa hän huomioi ylpeästi paikkakunnalle nimen antaneen "Suomen ainoan tulivuorijärven", jonka lisäksi mainitsee yhdeksi suosikkipaikoistaan. [Myöhemmin Lappajärven osoitettiin syntyneen meteorin iskeytymisestä maahan. Se ei ole tulivuoren kraatteri. toim. huom.]

Vaikka kuunnelma oli onnistunut ja pääsi radioesitykseen, ei Melleri osannut vielä arvioida, jatkuisiko kirjoitusura tulevaisuudessakin. Harrastustaan hän oli kehittänyt pääasiassa lähettämällä tuotoksiaan eri lehtiin ja joitain oli julkaistukin.

Jos joku opettaja sattuisi kuuntelemaan, niin mä en tohdi sanoa.― Arto Melleri ei paljasta mielipidettään koulunkäynnistä

Muina harrastuksinaan hän mainitsee veden äärellä puuhastelemisen sekä "opetusjärjestelmän velvoittamana" kasvien keräilyn. Muutenkaan Mellerillä ei ole juuri innostunutta sanottavaa koulunkäynnistä, mutta suoranainen kritiikki jätetään kohteliaisuussyistä haastattelun ulkopuolelle.

Arto Melleri ja Nadja Pyykkö Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa vuonna 1992.
Arto Melleri ja Nadja Pyykkö Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa vuonna 1992. Arto Melleri ja Nadja Pyykkö Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa vuonna 1992. Kuva: Yle/Pekka Sipilä Arto Melleri,Yle Elävä arkisto,Nadja Pyykkö

Lastenkuunnelma Seita

Tapahtumaketju saa alkunsa siitä, kun maisteri Saarni (Kaarlo Halttunen) ja insinööri Koski (Martti Tschokkinen) tapaavat sattumalta Helsinginkadulla. Etelän koululaiset lähtevät lopulta lomalle Lappiin ja tekevät patikkamatkan seidalle, jossa alkaa pian tapahtua.

Arto Melleri kävi lukion Vimpelissä ja jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa sekä Teatterikorkeakoulussa. Hän valmistui lopulta dramaturgiksi. Monipuolinen kirjoittaja julkaisi näytelmiä ja runo- sekä kaunokirjallisuutta läpi elämänsä. Hänen ensimmäinen kertomuksensa Meno-paluu julkaistiin vuonna 1970 ja ensimmäinen runokokoelma Schlaageriseppele vuonna 1978.

Yleisradiolle Melleri kirjoitti Seidan lisäksi kuunnelmat Karanteeni (1992) ja Paholaisen sakramentti (1991) sekä oli mukana luomassa kuunnelmaa Syvän etelän yöt (1992). Kuunnelmista kaksi jälkimmäistä on kuunneltavissa Yle Areenassa 5.9.2019 asti.

Arto Melleri kuvattuna Syvän etelän yöt -kuunnelman yhteydessä 1992.
Arto Melleri kuvattuna Syvän etelän yöt -kuunnelman yhteyteen vuonna 1992. Arto Melleri kuvattuna Syvän etelän yöt -kuunnelman yhteydessä 1992. Kuva: Yle Arto Melleri,Yle Elävä arkisto

Vuonna 1998 Melleri joutui vakavaan onnettomuuteen, josta sai aivovamman. Vamma ei kuitenkaan täysin keskeyttänyt luomistyötä ja hän jatkoi kirjoittamista kuntouduttuaan varsin aktiivisesti. Vuonna 2004 Melleri joutui kuitenkin toiseen onnettomuuteen, joka aiheutti muun muassa osittaisen sokeutumisen. Arto Melleri kuoli vuonna 2005. Hän oli kuollessaan 48-vuotias.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto