Hyppää pääsisältöön

12-vuotias Arto Melleri kirjoitti Seita-kuunnelman kahdessa ja puolessa tunnissa

Kasa kiviä.
Seita on saamelaisessa muinaisuskossa pyhä uhripaikka. Esimerkiksi kasa kiviä. Kasa kiviä. Kuva: Yle Yle Elävä arkisto,seita

Toimittaja Kalle Ranta-aho haastattelee vuonna 1969 kesälomaansa viettävää Arto Melleriä puhelimen välityksellä. Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään, kirjoitusharrastuksestaan ja sivuaa suhtautumistaan koulunkäyntiin. Haastattelun ja kuunnelman lisäksi kuullaan poikien ja tyttöjen käymä jälkikeskustelu, joka lähetettiin radiossa Seidan ensiesityksen jälkeen.

Seita on julkaistu Areenaan pysyvästi kuunneltavaksi osana Toivotut-draamajulkaisuja.
Mä vain istuin kirjoituskoneen ääreen ja naputin vähän aikaa ja sitten se tuli siinä.― Arto Melleri kirjoitti kuunnelmaa lennosta

Kuunnelman kirjoittaminen oli tapahtunut lennossa. Melleri kertoo aloittaneensa kirjoittamisen ja keksineensä lisää tarinaa sitä mukaa, mitä paperille muodostui. Koko Seita oli kirjailijan sanojen mukaan kirjoitettu vain kahdessa ja puolessa tunnissa.

Nuori, varsin määrätietoisesti keskusteleva kynäniekka kertoo harrastaneensa kirjoittamista jo parin vuoden ajan suhteellisen aktiivisesti. Melleri asui tuolloin Lappajärvellä, Vaasan lähellä. Haastattelussa hän huomioi ylpeästi paikkakunnalle nimen antaneen "Suomen ainoan tulivuorijärven", jonka lisäksi mainitsee yhdeksi suosikkipaikoistaan. [Myöhemmin Lappajärven osoitettiin syntyneen meteorin iskeytymisestä maahan. Se ei ole tulivuoren kraatteri. toim. huom.]

Vaikka kuunnelma oli onnistunut ja pääsi radioesitykseen, ei Melleri osannut vielä arvioida, jatkuisiko kirjoitusura tulevaisuudessakin. Harrastustaan hän oli kehittänyt pääasiassa lähettämällä tuotoksiaan eri lehtiin ja joitain oli julkaistukin.

Jos joku opettaja sattuisi kuuntelemaan, niin mä en tohdi sanoa.― Arto Melleri ei paljasta mielipidettään koulunkäynnistä

Muina harrastuksinaan hän mainitsee veden äärellä puuhastelemisen sekä "opetusjärjestelmän velvoittamana" kasvien keräilyn. Muutenkaan Mellerillä ei ole juuri innostunutta sanottavaa koulunkäynnistä, mutta suoranainen kritiikki jätetään kohteliaisuussyistä haastattelun ulkopuolelle.

Arto Melleri ja Nadja Pyykkö Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa vuonna 1992.
Arto Melleri ja Nadja Pyykkö Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa vuonna 1992. Arto Melleri ja Nadja Pyykkö Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa vuonna 1992. Kuva: Yle/Pekka Sipilä Arto Melleri,Yle Elävä arkisto,Nadja Pyykkö

Lastenkuunnelma Seita

Tapahtumaketju saa alkunsa siitä, kun maisteri Saarni (Kaarlo Halttunen) ja insinööri Koski (Martti Tschokkinen) tapaavat sattumalta Helsinginkadulla. Etelän koululaiset lähtevät lopulta lomalle Lappiin ja tekevät patikkamatkan seidalle, jossa alkaa pian tapahtua.

Arto Melleri kävi lukion Vimpelissä ja jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa sekä Teatterikorkeakoulussa. Hän valmistui lopulta dramaturgiksi. Monipuolinen kirjoittaja julkaisi näytelmiä ja runo- sekä kaunokirjallisuutta läpi elämänsä. Hänen ensimmäinen kertomuksensa Meno-paluu julkaistiin vuonna 1970 ja ensimmäinen runokokoelma Schlaageriseppele vuonna 1978.

Yleisradiolle Melleri kirjoitti Seidan lisäksi kuunnelmat Karanteeni (1992) ja Paholaisen sakramentti (1991) sekä oli mukana luomassa kuunnelmaa Syvän etelän yöt (1992). Kuunnelmista kaksi jälkimmäistä on kuunneltavissa Yle Areenassa 5.9.2019 asti.

Arto Melleri kuvattuna Syvän etelän yöt -kuunnelman yhteydessä 1992.
Arto Melleri kuvattuna Syvän etelän yöt -kuunnelman yhteyteen vuonna 1992. Arto Melleri kuvattuna Syvän etelän yöt -kuunnelman yhteydessä 1992. Kuva: Yle Arto Melleri,Yle Elävä arkisto

Vuonna 1998 Melleri joutui vakavaan onnettomuuteen, josta sai aivovamman. Vamma ei kuitenkaan täysin keskeyttänyt luomistyötä ja hän jatkoi kirjoittamista kuntouduttuaan varsin aktiivisesti. Vuonna 2004 Melleri joutui kuitenkin toiseen onnettomuuteen, joka aiheutti muun muassa osittaisen sokeutumisen. Arto Melleri kuoli vuonna 2005. Hän oli kuollessaan 48-vuotias.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.