Hyppää pääsisältöön

12-vuotias Arto Melleri kirjoitti Seita-kuunnelman kahdessa ja puolessa tunnissa

Kasa kiviä.
Seita on saamelaisessa muinaisuskossa pyhä uhripaikka. Esimerkiksi kasa kiviä. Kasa kiviä. Kuva: Yle Yle Elävä arkisto,seita

Toimittaja Kalle Ranta-aho haastattelee vuonna 1969 kesälomaansa viettävää Arto Melleriä puhelimen välityksellä. Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään, kirjoitusharrastuksestaan ja sivuaa suhtautumistaan koulunkäyntiin. Haastattelun ja kuunnelman lisäksi kuullaan poikien ja tyttöjen käymä jälkikeskustelu, joka lähetettiin radiossa Seidan ensiesityksen jälkeen.

Seita on julkaistu Areenaan pysyvästi kuunneltavaksi osana Toivotut-draamajulkaisuja.
Mä vain istuin kirjoituskoneen ääreen ja naputin vähän aikaa ja sitten se tuli siinä.― Arto Melleri kirjoitti kuunnelmaa lennosta

Kuunnelman kirjoittaminen oli tapahtunut lennossa. Melleri kertoo aloittaneensa kirjoittamisen ja keksineensä lisää tarinaa sitä mukaa, mitä paperille muodostui. Koko Seita oli kirjailijan sanojen mukaan kirjoitettu vain kahdessa ja puolessa tunnissa.

Nuori, varsin määrätietoisesti keskusteleva kynäniekka kertoo harrastaneensa kirjoittamista jo parin vuoden ajan suhteellisen aktiivisesti. Melleri asui tuolloin Lappajärvellä, Vaasan lähellä. Haastattelussa hän huomioi ylpeästi paikkakunnalle nimen antaneen "Suomen ainoan tulivuorijärven", jonka lisäksi mainitsee yhdeksi suosikkipaikoistaan. [Myöhemmin Lappajärven osoitettiin syntyneen meteorin iskeytymisestä maahan. Se ei ole tulivuoren kraatteri. toim. huom.]

Vaikka kuunnelma oli onnistunut ja pääsi radioesitykseen, ei Melleri osannut vielä arvioida, jatkuisiko kirjoitusura tulevaisuudessakin. Harrastustaan hän oli kehittänyt pääasiassa lähettämällä tuotoksiaan eri lehtiin ja joitain oli julkaistukin.

Jos joku opettaja sattuisi kuuntelemaan, niin mä en tohdi sanoa.― Arto Melleri ei paljasta mielipidettään koulunkäynnistä

Muina harrastuksinaan hän mainitsee veden äärellä puuhastelemisen sekä "opetusjärjestelmän velvoittamana" kasvien keräilyn. Muutenkaan Mellerillä ei ole juuri innostunutta sanottavaa koulunkäynnistä, mutta suoranainen kritiikki jätetään kohteliaisuussyistä haastattelun ulkopuolelle.

Arto Melleri ja Nadja Pyykkö Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa vuonna 1992.
Arto Melleri ja Nadja Pyykkö Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa vuonna 1992. Arto Melleri ja Nadja Pyykkö Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa vuonna 1992. Kuva: Yle/Pekka Sipilä Arto Melleri,Yle Elävä arkisto,Nadja Pyykkö

Lastenkuunnelma Seita

Tapahtumaketju saa alkunsa siitä, kun maisteri Saarni (Kaarlo Halttunen) ja insinööri Koski (Martti Tschokkinen) tapaavat sattumalta Helsinginkadulla. Etelän koululaiset lähtevät lopulta lomalle Lappiin ja tekevät patikkamatkan seidalle, jossa alkaa pian tapahtua.

Arto Melleri kävi lukion Vimpelissä ja jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa sekä Teatterikorkeakoulussa. Hän valmistui lopulta dramaturgiksi. Monipuolinen kirjoittaja julkaisi näytelmiä ja runo- sekä kaunokirjallisuutta läpi elämänsä. Hänen ensimmäinen kertomuksensa Meno-paluu julkaistiin vuonna 1970 ja ensimmäinen runokokoelma Schlaageriseppele vuonna 1978.

Yleisradiolle Melleri kirjoitti Seidan lisäksi kuunnelmat Karanteeni (1992) ja Paholaisen sakramentti (1991) sekä oli mukana luomassa kuunnelmaa Syvän etelän yöt (1992). Kuunnelmista kaksi jälkimmäistä on kuunneltavissa Yle Areenassa 5.9.2019 asti.

Arto Melleri kuvattuna Syvän etelän yöt -kuunnelman yhteydessä 1992.
Arto Melleri kuvattuna Syvän etelän yöt -kuunnelman yhteyteen vuonna 1992. Arto Melleri kuvattuna Syvän etelän yöt -kuunnelman yhteydessä 1992. Kuva: Yle Arto Melleri,Yle Elävä arkisto

Vuonna 1998 Melleri joutui vakavaan onnettomuuteen, josta sai aivovamman. Vamma ei kuitenkaan täysin keskeyttänyt luomistyötä ja hän jatkoi kirjoittamista kuntouduttuaan varsin aktiivisesti. Vuonna 2004 Melleri joutui kuitenkin toiseen onnettomuuteen, joka aiheutti muun muassa osittaisen sokeutumisen. Arto Melleri kuoli vuonna 2005. Hän oli kuollessaan 48-vuotias.

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto