Hyppää pääsisältöön

Ankea suomalainen ruokakulttuuri jäi menneille vuosikymmenille

Nakkisiili
Nakkisiili Kuva: Yle / Mika Hokkanen ruoka,Makkara,nakkisiili

Suomalainen ruokaperinne on muuttunut vaurastumisen ja yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Kansainvälistyminen ja uudet raaka-aineet muokkaavat makutottumuksiamme. Yhä useampi myös ilmentää identiteettiään ja arvojaan ruuan kautta.

Voidaanko enää edes puhua käsitteestä "suomalainen ruokakulttuuri", kun kansainvälinen keittiö tunkeutuu jo arkiruokailuunkin, kysyy ruokatoimittaja Hanna Jensen Ruokapuhetta-audiosarjan avausjaksossa.

Herrasväki söi hienosti, kansaa varjeltiin viinalta

Ruokaperinteemme on aina ollut jakautunutta yhteiskuntaluokkien mukaan. Jo pian suurten nälkävuosien jälkeen, 1800-luvun loppupuoliskolla, maaseudun herrasväki omaksui kansainvälisiä vaikutteita hienoine ruokalajeineen ja pöytätapoineen.

Samaan aikaan mäkitupalaisen ruokapöydässä koko perhe söi puuroa suoraan padasta. Aterian päätteeksi puulusikat nuoltiin puhtaiksi ja tökättiin seinänrakoon seuraavaa ruokailua odottamaan.

Poika, nainen ja kolme nuorempaa naista tai tyttöä istuvat ruokapöydän ääressä ja nostavat maljoja. 1890-1909
Poika, nainen ja kolme nuorempaa naista tai tyttöä istuvat ruokapöydän ääressä ja nostavat maljoja. (1890-1909) Poika, nainen ja kolme nuorempaa naista tai tyttöä istuvat ruokapöydän ääressä ja nostavat maljoja. 1890-1909 Kuva: Tuntematon kuvaaja/ Helsingin kaupunginmuseo/ CC-BY4.0 ruokailu,historia,Piknik,ruokapuhetta

Ensimmäiset varsinaiset ravintolat avattiin Suomeen jo 1800-luvun alkupuolella, mutta niissä kävivät vain varakkaimmat.

Alaluokalla ei ollut asiaa kuin korkeintaan kestikievariin tai oluttupaan. Olivathan viinan kirot tuon ajan käsityksen mukaan hirmuiset.

Kieltolakiakin perusteltiin eritoten työväestön ja alempien sosiaaliluokkien suojelemisen tarpeella. Näiden kun ei katsottu pystyvän olevan vastuullisia omasta alkoholin käytöstään.

Juhlaseurue 1800-1900 -lukujen taitteessa.
Juhlaseurue 1800-1900 -lukujen taitteessa. Juhlaseurue 1800-1900 -lukujen taitteessa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / CC-BY-4.0 ruokailu,ravintolat,historia,ruokapuhetta

Kieltolain päättymisen jälkeen kului vielä monta vuosikymmentä ennen kuin ravintoloita alettiin ajatella muuna kuin paikkoina, joihin ihmiset hakeutuvat lähinnä ryyppäämään.

Kaupungistuminen, vaurastuminen ja naisten työelämään siirtyminen mullisti ruokakulttuuria ja makutottumuksia

1950-luvulta lähtien yleistyneet jääkaapit ja niiden pakastelokerot mahdollistivat ruuan ja raaka-aineiden säilymisen. Enää kalat ja lihat eivät tarvinneet tujua suolausta säilyäkseen. Kun suolan määrää voitiin vähentää, muuttuivat myös makutottumukset.

Tavaratalon kodin viikko, Osuusliike Elannon mainoskuva, perhe kotona ruokapöydän ääressä. 1954
Tavaratalon kodin viikko, Osuusliike Elannon mainoskuva, perhe kotona ruokapöydän ääressä. 1954 Tavaratalon kodin viikko, Osuusliike Elannon mainoskuva, perhe kotona ruokapöydän ääressä. 1954 Kuva: ©Helsingin kaupunginmuseo, CC-BY-4.0 ruokailu,koti,historia,perhe,ruokapuhetta

Myös vihannekset voitiin syödä tuoreina -tai melkein tuoreilta maistuvina pakasteina.

Hapattaminenkin alkoi painua unholaan.

1960-luvulle tultaessa kauppoihin tuli yhä enemmän uusia raaka-aineita ja elintarviketeollisuus alkoi kehittellä entistä paremmin säilyviä ja nopeasti ateriaksi lämmitettäviä valmisruokia.

Einesmaksalaatikko vastasi työelämään siirtyneiden perheenäitien ajankäytöllisiin haasteisiin jo 1957. HK:n sininen tuli irtomakkarana markkinoille 1963.

Ranskalainen keittiö — hienointa ikinä

Ravintola Kluuvin arkinen voileipäpöytä. 1960
Ravintola Kluuvin arkinen voileipäpöytä. 1960 Ravintola Kluuvin arkinen voileipäpöytä. 1960 Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC-BY-4.0 ravintolat,ruoat (ruokalajit),alkuruoat,ruokapuhetta

1960-luvun Suomessa ihailtiin erityisesti ranskalaista keittiötä.

Varsinkin ravintolakokit lukivat ranskalaisia keittokirjoja huolella ja toivat niiden reseptejä ruokalistoille.

Vaikka klassisen gastronomian periaatteet olivat suomalaisillekin keittiömestareille tuttuja, niin alkoholin kammo ja sääntely raskauttivat ravintolassa käymistä edelleen. Kravattipakko ja tiukat pukukoodit olivat kaukana rennosta ravintolakulttuurista.

Mies ja nainen ravintolassa kahvilla ja konjakilla 1971.
Mies ja nainen ravintolassa kahvilla ja konjakilla 1971. Mies ja nainen ravintolassa kahvilla ja konjakilla 1971. Kuva: H. Oksanen, Elannon kokoelma. Helsingin kaupunginmuseo. CC-BY-4.0 ravintolat,historia,kahvi,konjakki,Savuke,ruokapuhetta

Jos ravintolassa joskus päivällisellä käytiinkin, niin ainakin lapset jätettiin visusti kotiin.

Uudenlainen, kaikille sallittu ravintolakulttuuri oli kuitenkin jo hivuttautumassa meillekin.

Hampurilaisravintolat rantautuvat Suomeen

Ensimmäinen Suomeen tullut hampurilaisketju Wimpy sai kilpailijakseen Yhdysvalloista tuotemerkin lisenssoineen Carrolsin 1975.

Rockabilly-yhtye Teddy & The Tigers Carrols- hampurilaisravintolassa 1978.
Rockabilly-yhtye Teddy & The Tigers Carrols- hampurilaisravintolassa 1978. Rockabilly-yhtye Teddy & The Tigers Carrols- hampurilaisravintolassa 1978. Kuva: Harri Ahola /Helsingin kaupunginmuseo. CC-BY-4.0 ravintolat,Pikaruokala,Hampurilaisravintolat,Carrols,Teddy and the Tigers,ruokapuhetta

Carrols levisi nopeasti koko maahan.

Uudelle vuosikymmenelle siirryttäessä nuorison hengailupaikoiksi mielletyistä hampurilaispaikoista tuli ensimmäisiä perheravintoloita, joihin on luontevaa pistäytyä myös lasten kanssa ja joissa lapset huomioitiin myös asiakkaina.

1980-luku innosti viinien pariin ja toi trendiruokaohjelmat televisioon

Varsinainen vallankumous suomalaisessa ruokakulttuurissa tapahtui 1980-luvulla. Taloudellinen nousukausi ja työnantajan lounasseteleillä tukema työpaikkaruokailu totuttivat ihmiset käymään ravintoloissa.

Nousukausi ja lounassetelit totuttivat ihmiset käymään ravintoloissa.

Kaupassa saatavilla olevien raaka-aineiden kirjo laajeni entisestään. Myös elintarviketeollisuuden innovaatiot muuttivat ruokatottumuksia. Suomalaisten viha-rakkaussuhde valmiiksi marinoituhin broilerinkoipiin otti puolivalmisteiden myötä ensiaskeleitaan.

80-luvun ruokakulttuurin muutosta vauhdittivat myös TV:n kokkiohjelmat.

Vanamon ja Kolmosen luotsaama, perinnereseptejä esittelevä Patakakkonen sai seurakseen Bon appetit -ohjelman kaltaiset trendiruokia esittelevät ohjelmat, joissa kokkailtiin vaikkapa simpukoita tai artisokkia.
(Juttu jatkuu Areena-videon jälkeen...)

Myös viinikulttuuri nosti päätään. Viinilehti aloitti toimintansa ja Helsingin Sanomien ruokatorstai alkoi julkaista viiniarvosteluita.

Aivan kitkatta tällainen vapaamielisyys ei kuitenkaan edennyt.

Ruokapuhetta -ohjelman haastattelussa ruokatutkija Merja Sillanpää kertoo, kuinka ensimmäisen viiniarvion ilmestymisen jälkeen Helsingin Sanomien ruokatorstain toimituksen esimies komennettiin puhutteluun Alkoon alkoholia myönteisessä hengessä käsittelevän sisällön takia.

Toimituksen esimies komennettiin puhutteluun Alkoon alkoholia myönteisessä hengessä käsittelevän sisällön takia.

Arjessa arvostettiin ruuanlaiton nopeutta, mutta viikonloppuisin ruokaan panostettiin ja kiinnostus eksoottisempiinkin raaka-aineisiin oli suurta. Ruokatoimittaja Hanna Jensen luonnehtiikin 80-lukua osuvasti fetan ja katkarapukasarin vuosikymmeneksi.

80-luvulla myös keittokirjat kokivat mullistuksen. Uusien raaka-aineiden ja reseptien lisäksi ohjeiden annosmäärät pienenivät ja ruuan ulkonäölläkin oli lupa leikitellä.

Ravintolassa käyminen normalisoitui ja erikoisravintola-buumi alkoi

Lapsista ja lapsiperheistä oli tulossa ravintoloille erillinen kohderyhmä.

Kun 70-80-lukujen taitteessa perheenäiti askarteli lastenjuhlien vetonaulaksi omin käsin nakkisiilejä, niin kohti 90-lukua mentäessä yhä useampi hoiti lastensa syntymäpäivät McDonaldsin kaverisynttäri-paketilla.

Suomalaisten suhde ravintoloihin ja ravintolassa käymiseen vapautui kunnolla vasta 1980-luvulla.

Ravintolassa käymisestä tuli luonteva vapaa-ajan viettotapa sekä miehille että naisille

1980-luvulla ravintolassa käymisestä tuli luonteva vapaa-ajan viettotapa sekä miehille että naisille niin porukalla kuin yksinkin.

Ravintola-asiakkaiden keski-ikä laski ja ulkona ruvettiin käymään syömässä koko perheen voimalla.

Ravintolassa käymisen suosiota toki vauhditti myös Alkon kuukauden kestänyt lakko 1985.

Onko käsitettä "suomalainen ruokaperinne" enää edes olemassa?

Ravintoloiden 80-luvulla alkanut erilaistumiskehitys on kiihtynyt kiihtymistään 2010-luvulle tultaessa.

Erilaisten etnisten ja konseptiravintoloiden kirjo, ainakin suurissa kaupungeissa, on valtava. Kansainvälisen keittiön ansiosta makutottumukset ovat muuttuneet ja ruokavalinnoista on tullut monelle osa identiteettiä.

Hanna Jensen kysyykin Ruokapuhetta -sarjan suomalaisia ruokaperinteitä käsittelevässä jaksossa, onko enää käsitettä “suomalainen ruokaperinne” olemassakaan, kun jo arkiruokaakin varten kaupan hyllyltä hamutaan tahinia ja labnehia.

Jensenin kanssa ruokaperinteistämme ja niiden nykytilasta keskustelevat ruokatutkija Merja Sillanpää ja Uudenmaan Marttojen vs. toiminnanjohtaja Marjo Ranta.

.

  • Ankea suomalainen ruokakulttuuri jäi menneille vuosikymmenille

    Makumaisemamme kansainvälistynyt viime vuosina.

    Suomalainen ruokaperinne on muuttunut vaurastumisen ja yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Kansainvälistyminen ja uudet raaka-aineet muokkaavat makutottumuksiamme. Yhä useampi myös ilmentää identiteettiään ja arvojaan ruuan kautta. Voidaanko enää edes puhua käsitteestä "suomalainen ruokakulttuuri"?

  • Kioski FOOD: helpot linssiburritot

    Tässä ohje nopeisiin ja helppoihin linssiburritoihin.

    Kioski FOOD on uusi ruokakanavaYouTubessa ja Instagramissa. Sara Parikka kokkaa ja opettelee uusia, helppoja reseptejä livenä joka torstai klo 17.00! Nopeat linssiburritot: 2,5 dl vettä 1dl kuivia, punaisia linssejä 1/2 dl tummaa soijarouhetta puolikas tölkki tomaattimurskaa 3 rkl rypsiöljyä 1 kasvisliemikuutio 2 kynttä valkosipulia 1 sipuli pippuria voit la

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Ruoka

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Ankea suomalainen ruokakulttuuri jäi menneille vuosikymmenille

    Makumaisemamme kansainvälistynyt viime vuosina.

    Suomalainen ruokaperinne on muuttunut vaurastumisen ja yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Kansainvälistyminen ja uudet raaka-aineet muokkaavat makutottumuksiamme. Yhä useampi myös ilmentää identiteettiään ja arvojaan ruuan kautta. Voidaanko enää edes puhua käsitteestä "suomalainen ruokakulttuuri"?

  • Makupaloissa tehtiin ruokaa hauskasti ja helposti

    Janne Pekkala ja Timo Nykyri kokkasivat arkeen ja juhlaan.

    Makupalat-ohjelmassa ammattikokki Janne Pekkala ja toimittaja Timo Nykyri valmistivat konstailematonta kotiruokaa. Kansansuosioon nousseessa tv-ohjelmassa kokattiin myös juhlahetkiin Juhlamakupaloissa.

  • Kioski FOOD: helpot linssiburritot

    Tässä ohje nopeisiin ja helppoihin linssiburritoihin.

    Kioski FOOD on uusi ruokakanavaYouTubessa ja Instagramissa. Sara Parikka kokkaa ja opettelee uusia, helppoja reseptejä livenä joka torstai klo 17.00! Nopeat linssiburritot: 2,5 dl vettä 1dl kuivia, punaisia linssejä 1/2 dl tummaa soijarouhetta puolikas tölkki tomaattimurskaa 3 rkl rypsiöljyä 1 kasvisliemikuutio 2 kynttä valkosipulia 1 sipuli pippuria voit la

  • Kioski FOOD: Tofu bowl -resepti

    Kioskin uuden ruokakanavan FOODin ensimmäinen resepti.

    Kioski FOOD on uusi ruokakanava Youtubessa. Sara Parikka kokkaa ja opettelee uusia, helppoja reseptejä livenä joka torstai klo.17.00! Ensimmäisessä lähetyksessä valmistui herkullinen Tofu Bowl.

  • Alexandran kasvisopas

    Luonnon tarjoamat vitamiinit ja mineraalit.

    Alexandra kirjoittaa lyhyesti siitä, mitä vitamiineja ja mineraaleja tärkeimmät kasviksemme ja yrttimme sisältävät. Opimme myös, mitkä kasvit auttavat mihinkin vaivaan ja mitä tunnettuja ja yllättäviä vaikutuksia niillä voi olla meille ja ympäristöllemme.