Hyppää pääsisältöön

Minä ja mun puu: "Puut ovat kuin ihania ystäviä" – lue Suomen tärkeimpien puiden tarinoita

Ihminen makoilee puunoksalla.
Ihminen makoilee puunoksalla. Kuva: Sara Vertanen / Yle Mennään metsään (kampanja),minä ja mun puu

Miksi jotkut puut ovat meille niin tärkeitä? Siihen on monta syytä, ja Minä ja mun puu -kampanja antaa siihen vastauksia. Kerro oma tarinasi!

"Ostin noin vuosi sitten pienen metsäpalstan kaverini kanssa. Palsta on enimmäkseen avosuota ja rämettä. Palstalla on myös vajaan hehtaarin kokoinen mäntytaimikko. Taimikkoon on jätetty kaksi mäntyä siemenpuiksi edellisen omistajan hakkuissa. Näistä männyistä toinen sijaitsee pienellä kumpareella ja on komeahko kuvassa oleva mänty.

Itselläni on ajatus, että tätä metsää ei enää ikinä kaadeta ja että tämä mänty saa olla paikan "emopuu". Polku palstalla olevalle lammelle ja luontokuvauskojulle kulkee tämän puun kautta. Tämä puu ja metsämme saa varttua rauhassa seuraavat tuhat vuotta. Tarjotkoon se ja ympäröivä metsä soineen suojaa ja ravintoa niin isoille kuin pienillekin kulkijoille." – Arvi Tyni

Skip Instagram post

"Minun ja mun puun tarina alkoi yli 15 vuotta sitten. Kun olin lapsi, vanhempani ostivat tontin järven rannalta puiden keskeltä. Osasin juuri ja juuri kävellä, mutta tiesin, että vanha ikkunasta näkyvä puu oli tärkeä. Ylväästi korkeuksiin kohoava puu nimettiin pappa-puuksi.

Joka kesä mökille tullessa puu oli yhä paikallaan tervehtimässä meitä. Kasvoin vanhemmaksi pappa-puun oksilla kiipeillen. Pikkuhiljaa mökillä käyminen väheni, mutta tulen yhä mökille katsomaan tuota puuta, jonka kanssa olen kasvanut ja mietin uskallanko vielä kiivetä." – Lotta Mattila

Puu, nainen ja koira.
Pappa-puu. Puu, nainen ja koira. Kuva: Lotta Mattila Mennään metsään (kampanja)

"Metsä ja luonto ovat lähellä sydäntäni. Puut ovat kuin ihania ystäviä. Persoonallisia, voimaannuttavia, kunnioitusta herättäviä. On monta erityistä puuystävää, joita käyn valokuvaamassa ja tervehtimässä vuodesta ja vuodenajasta toiseen." – KPP

Mies puun juurella.
Mies puun juurella. Kuva: KPP Mennään metsään (kampanja)
Puut ovat kuin ihania ystäviä.― KPP

"Olen varsin hurahtanut yökuvaukseen ja revontulien metsästykseen. Asun Liedossa Turun kupeessa ja varmaankin kaikki potentiaaliset kuvauspaikat tällä seudulla on tullut kierrettyä.

Ihan muutaman kilometrin päässä kotoani on kuitenkin erittäin kuvauksellinen paikka aivan tien varressa ja pääsyy siihen on erittäin kuvauksellinen mänty. Tämä mänty on varmaankin päätynyt useampaan instagramissa julkaisemaani kuvaan, kuin yksikään toinen puu. Tässä kuvassa poseeraan kyseisen männyn vieressä erittäin taianomaisena yönä viime syyskuussa." – Timo Oksanen

Skip Instagram post

"Tämä koivu kasvaa lapsuuskotini pihassa. Isäni, joka olisi täyttänyt 102 vuotta tänä vuonna, sanoi, että hänen aikanaan puu oli aina ollut iso. Ikää on siis kertynyt." – Ritva Kettunen

Koivu ja käsi.
Koivu ja käsi. Kuva: Ritva Kettunen Mennään metsään (kampanja)
Sen oksat kiehtoivat ja kutsuivat syliinsä.― Tiina Möller

”Tämä puu on isovanhempieni mökkirannan edessä olevassa pikku pikku saaressa. Matkaa jään poikki on vain muutama kymmenen metriä. Sen oksat kiehtoivat ja kutsuivat syliinsä. Niiden halauksessa ja auringon hyväillessä ja lämmittäessä kasvoja oli niin hyvä olla, että silmät menivät kiinni.

Äiti huuteli ja ihmetteli mihin ehdin hetkessä kadota, mutta löysi minut puusta. Samassa puussa isäni kiipeili lapsena siskonsa kanssa. Myöhemmin sieltä oli mukava lennättää itsensä veteen. Samainen mänty ystävällisin ja turvallisin osin odottaa vielä monia sukupolvia.” – Tiina Möller

Lapsi makaa puunrungolla.
Lapsi makaa puunrungolla. Kuva: Tiina Möller Mennään metsään (kampanja)

"Mun puuni on mökin pihalla sijaitseva vanha koivu. Sen kylkeen on ollut hyvä nojata silloin kun maailman myrskyt ovat kolhineet ja keväällä se on palkinnut herkullisella mahlalla. Se on vakaa ja turvallinen pihavahti. Ja kauniskin vielä. Mun puu." – Heini Tikkamäki

Skip Instagram post

Se on vakaa ja turvallinen pihavahti. Ja kauniskin vielä. Mun puu.― Heini Tikkamäki

"Tässä puussa kiipeiltiin usein kavereiden kanssa lukioaikana. Muutama viikko sitten tavattiin puistossa töiden jälkeen, ja pitkästä aikaa kiivettiin tuohon alimmalle oksalle. Ylös pääsi helposti, mutta alas hypätessä jalasta kuului oksan katkeamista muistuttava ääni. Nyt pitää parannella sääriluun murtumaa pari kuukautta. Puusta on edelleen hyvät fiilikset, ei tämä ollut sen vika." – Jaakko

Jaakko ja puu.
Jaakko ja puu. Kuva: Sara Vertanen / Yle Mennään metsään (kampanja)
mennään metsään
mennään metsään Mennään metsään (kampanja)

Minä ja mun puu -kampanja kerää rakkaimpien puiden tarinoita ja kuvia Yle Luonnon sivuille ja someen 25.8.–7.10.2018. Kampanja on osa Mennään metsään -kokonaisuutta, jonka tavoitteena on saada jokamiehenoikeudet Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

Lisää #minäjamunpuu -tarinoita

Mennään metsään

  • Unohdetusta kaarnikasta voisi tulla mustikan veroinen hittimarja

    Variksenmarja on erinomainen mehu- ja hillomarja.

    Suomalainen supermarja, terveellinen kuin mikä, helppo poimia, mehukas ja maukas säilöä, sato onnistuu lähes aina – tämänkö me jätämme karhuille? Vieläkin moni luulee variksenmarjaa syömäkelvottomaksi, vaikka kaarnikassa on elimistöä suojaavia antioksidantteja jopa enemmän kuin muissa luonnonmarjoissa. Ota parhaat säilöntäreseptit talteen.

  • Syksyn herkullisin kakku syntyy kaarnikasta

    Bloggaaja Annin variksenmarjakakku - täydellinen makuelämys!

    Leivontablogia pitävä Anni sai haastavan tehtävän. Hänen piti suunnitella ja leipoa Ylen Mennään metsään -kampanjaa varten helppo, herkullinen ja näyttävä kakku variksenmarjasta eli kaarnikasta – marjasta, jota ei juurikaan poimita. Liekö syynä se, että marja maistuu monen suussa vähän oudolta. Mutta kaarnikka on ihmemarja, ja sen Annikin sai kokea!

  • Mennään metsään -kolumni: Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi pitää yksilöiden ja valtion suhtautumista luontoon kaksinaismoralistisina

    "Myös oma metsäsuhteeni on ristiriitainen."

    "Luonnon omistaminen on absudri ajatus 29-vuotiaalle taiteen maisterille." Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi kirjoittaa kolumnissaan luonnosta ja sen omistamisen aiheuttamista ristiriidoista. Ristiriidoista sai alkunsa palkittu 100 Hectares of Understanding -taidekuvasarja, jossa Kahilaniemi on kuvannut perinnöksi saamansa metsän ominaisuuksia.

  • Tutkija: ”Ilman sieniä Suomessa ei olisi metsiä"

    Maapallo olisi hyvin erilainen paikka ilman sieniä

    Ilman sieniä Suomessa ei ehkä olisi metsiä, sillä männyt, kuuset ja muut puumme esiintyvät aina yhdessä sienikumppanin kanssa. Sienet pysäyttivät myös fossiilisten polttoaineiden synnyn: lahottajasienten kehittyminen kivihiilikaudella pysäytti eloperäisen materiaalin kertymisen maanpinnalle.

  • Puut kertovat toisilleen, jos joku hyökkää

    Uusi luontosarja Elävät puut alkaa TV1:ssä 9.9. klo 18.15.

    Tiesitkö, että puut viestivät keskenään? Kun toukka hyökkää puun kimppuun ja alkaa nakertaa sen lehtiä, alkaa prosessi, jota ihmisaistit eivät havaitse. Ylen uusi neliosainen Elävät puut -luontosarja avaa puiden salaperäistä ja varsin näkymätöntä elämää uudella tavalla ja upeaa, kuvaaja Jari Salosen tarkkaa, ympärivuotista luontokuvausta hyödyntäen.

  • Mielistele Mielikkiä, lepyttele Tapiota! Metsän henget päättivät ihmisen kohtalosta vielä muutama sata vuotta sitten – riskejä henkien palvonnassa ei otettu

    Mikä oli Tapion pöytä, mihin vaikutti karhun ruokatorvi?

    Vielä sata vuotta sitten suomalaiset lepyttelivät ja palvoivat metsän henkiä ja haltioita välttyäkseen vahingoilta ja onnettomuuksilta. Koko ihmisen elämä oli tiukasti sidoksissa metsään. Tiedätkö sinä, mikä oli karsikkopuu tai Tapion pöytä? Entä mihin tarvittiin karhun ruokatorvea ja kynttä?

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Haapa

    Lue Anni Kytömäen koskettava teksti haavasta

    Haapa huomaa tuulen ensimmäisenä. Sen lehdet ovat puunlehdiksi kovat, niin kovanaamaiset että ovat vaatineet oman verbinkin – haavat eivät suhise kuten muut, ne havisevat.

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Koivu

    Anni Kytömäen upea teksti koivusta

    Koivu on nuorena vaalea ja heleä, hento ja keveä. Syystä tai toisesta sitä väitetään naiselliseksi, mutta todellisuudessa koivu on koivu, kuten ihmisetkin ovat ensi sijassa ihmisiä.

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Pihlaja

    Kirjailija Anni Kytömäen herkkä luonnehdinta pihlajasta.

    Kotipihan pihlaja on lapselle usein ensimmäinen puu: siinä on monta haaraa, oksia alhaallakin, sen syliin on helppo kiivetä. Jos putoaa, putoaa matalalta

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Kuusi

    Lue Anni Kytömäen upea teksti kuusesta.

    Kuuset pistelevät ohikulkijaa, levittävät tummia siipiään polun päälle, seisovat apeina auringossakin. Niin meidät on opetettu näkemään, koska se mitä on paljon, on rumaa ja ikävää.

  • Mikä on Mennään metsään -kampanja?

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään.

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään! Yle juhlii metsää ja jokamiehenoikeuksia Mennään metsään -kampanjalla Suomen luonnon päivästä 25.8.2018 alkaen. Tule mukaan viemään jokamiehenoikeuksia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

  • Miksi laskemme luontokäyntejä Mennään metsään -kampanjassa?

    Unescon listalle pääsevät vain arvostetut, elävät perinteet.

    Mennään metsään -kampanjassa luonnossa käynnit halutaan laskea, sillä Unescon listalle pääsevät vain ne perinteet, joita kansalaiset aidosti käyttävät ja arvostavat. Merkkaa siis Mennään metsään -laskuriin jokainen koiralenkki, iltakävely, soutelu, uiminen, työmatka, onkireissu, sieniretki… Kaikki ne kerrat, kun olet poikennut luontoon kahden viikon aikana!

  • Minne katosivat luonnonlähteet ja metsäpurot?

    Luonnonlähteiden tila on romahtanut Suomessa.

    Jos metsään haluat mennä nyt, ota vesipullo mukaan. Luonnonlähteiden tila on romahtanut, eikä kaikista lähteistä ja metsäpuroista voi enää ottaa juomakelpoista vettä. Lähteiden suojelu voi vielä pelastaa jäljelle jääneet pulputtajat.

  • Katoavat metsäpolut

    Perinteiset polkureitit ovat kovaa vauhtia katoamassa.

    Perinteiset polkureitit ovat kovaa vauhtia katoamassa. Samaan aikaan kansallispuistojen ja retkeilyalueiden suosituimmilla reiteillä polut levenevät, kun retkeilijät väistelevät kovassa kulutuksessa esiin tulleita kiviä ja juuria. Perinteisille poluille tarvittaisiin kipeästi lisää kulkijoita, varsinkaan kun lehmätkään eivät niitä enää ole tallomassa. On aika ryhtyä poluntallaustalkoisiin – maastopyöräillen, ratsastaen, patikoiden.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

Uusimmat sisällöt - Mennään metsään