Hyppää pääsisältöön

Ranskan peesissä kohti Euroopan yhteistä puolustusta?

Kuvassa puolustusjoukoista.
Kuvassa puolustusjoukoista. Kuva: Toni Pitkänen Yle Puhe,Politiikkaradio

Eurooppaan on heitetty viime vuosina vino pino erilaisia puolustusyhteistyön verkkoja. On EU:n syvenevää puolustusyhteistyötä, on EU:n ja Naton välistä yhteistyötä, on erilaista alueellista yhteistyötä, tuoreimpana Ranskan interventioaloite.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenet kuvaavat kehitystä sekavaksi: jotakin uutta on aluillaan, mutta kukaan ei tarkkaan ennusta, mihin kehitys johtaa.

Täsmällistä kuvaa, mihin kehitys johtaa, ei ole olemassa, sanoo ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.). Vanhasen mukaan Euroopassa tapahtuvaa puolustuspolitiikan tiivistymistä on Suomesta käsin vaikeaa hahmottaa.

- Meillä on ajateltu aina niin, että kun puhutaan puolustus-termillä, niin meillä on vähän niin kuin geeneissä se, että se on niin kuin rintamasota. Klassinen rintamasota. Eurooppalaisessa keskustelussa kyse on kuitenkin paljon monivivahteisemmasta seikasta, sanoo Vanhanen.

Ulkoasiainvaliokunnan jäsen Pekka Haavisto (vihr.) kuvailee kehitystä oireeksi murrosajasta, johon Eurooppa on astunut. Haaviston sanoin murrosaika kiteytyi Naton kesän 2018 huippukokouksessa, jonne Yhdysvaltain presidentti Donald Trump asteli ”kuin elefantti lasikauppaan ja haukkui Saksan, että se on liian energiariippuvainen Venäjästä”.

- Rakenteet, jotka toisen maailmansodan jälkeen on luotu, ovat nyt aikamoisessa murroksessa. Merkel on todennut että Eurooppa on nyt yksin. Ja Ranska näiden aloitteidensa kautta. Kyllä tämä kuvastaa näiden suurten eurooppalaisten toimijoiden huolta siitä mihin turvallisuuskehitys Euroopassa on menossa, toteaa Haavisto.

Ulkoasianvaliokunnan jäsen Erkki Tuomioja (sd.) sen sijaan pelkää, että Ranskan nykyinen aloitteellisuus synnyttää Euroopassa ”uusia jakolinjoja EU:n sisälle”. Tuomiojan mukaan Ranska näyttää pyrkivän etenkin oman johtajuutensa varmistamiseen.

- Pelkääkö Ranska sitä, että EU tekee liian paljon yhdessä jolloin se Ranskan ”luonnollinen”, heidän mielestään luonnollinen, johtoasema tästä heikkenee, kysyy Tuomioja.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio