Hyppää pääsisältöön

Ranskan peesissä kohti Euroopan yhteistä puolustusta?

Kuvassa puolustusjoukoista.
Kuvassa puolustusjoukoista. Kuva: Toni Pitkänen Yle Puhe,Politiikkaradio

Eurooppaan on heitetty viime vuosina vino pino erilaisia puolustusyhteistyön verkkoja. On EU:n syvenevää puolustusyhteistyötä, on EU:n ja Naton välistä yhteistyötä, on erilaista alueellista yhteistyötä, tuoreimpana Ranskan interventioaloite.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenet kuvaavat kehitystä sekavaksi: jotakin uutta on aluillaan, mutta kukaan ei tarkkaan ennusta, mihin kehitys johtaa.

Täsmällistä kuvaa, mihin kehitys johtaa, ei ole olemassa, sanoo ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.). Vanhasen mukaan Euroopassa tapahtuvaa puolustuspolitiikan tiivistymistä on Suomesta käsin vaikeaa hahmottaa.

- Meillä on ajateltu aina niin, että kun puhutaan puolustus-termillä, niin meillä on vähän niin kuin geeneissä se, että se on niin kuin rintamasota. Klassinen rintamasota. Eurooppalaisessa keskustelussa kyse on kuitenkin paljon monivivahteisemmasta seikasta, sanoo Vanhanen.

Ulkoasiainvaliokunnan jäsen Pekka Haavisto (vihr.) kuvailee kehitystä oireeksi murrosajasta, johon Eurooppa on astunut. Haaviston sanoin murrosaika kiteytyi Naton kesän 2018 huippukokouksessa, jonne Yhdysvaltain presidentti Donald Trump asteli ”kuin elefantti lasikauppaan ja haukkui Saksan, että se on liian energiariippuvainen Venäjästä”.

- Rakenteet, jotka toisen maailmansodan jälkeen on luotu, ovat nyt aikamoisessa murroksessa. Merkel on todennut että Eurooppa on nyt yksin. Ja Ranska näiden aloitteidensa kautta. Kyllä tämä kuvastaa näiden suurten eurooppalaisten toimijoiden huolta siitä mihin turvallisuuskehitys Euroopassa on menossa, toteaa Haavisto.

Ulkoasianvaliokunnan jäsen Erkki Tuomioja (sd.) sen sijaan pelkää, että Ranskan nykyinen aloitteellisuus synnyttää Euroopassa ”uusia jakolinjoja EU:n sisälle”. Tuomiojan mukaan Ranska näyttää pyrkivän etenkin oman johtajuutensa varmistamiseen.

- Pelkääkö Ranska sitä, että EU tekee liian paljon yhdessä jolloin se Ranskan ”luonnollinen”, heidän mielestään luonnollinen, johtoasema tästä heikkenee, kysyy Tuomioja.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Kysy mitä vaan - esitä oma kysymyksesi ja ehdota vieraita

    Yle Puheen Kysy mitä vaan on täällä taas

    Yle Puheen Kysy mitä vaan -ohjelma on tehnyt paluun. Ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Kerro ketä sinä haluaisit kuulla ohjelmassa ja esitä hänellä oma kysymyksesi.

  • Korjaus: Aamu TV:n Jälkiviisaat Yle Puheessa

    Korjaus Aamu TV:n Jälkiviisaisiin

    Yle Puheessa uusittiin perjantain 9.8. Aamu TV:n Jälkiviisaat -osio. Kyseisessä keskustelussa vieraana ollut toimittaja Anu Partanen kertoi perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-Ahon olleen norjalaisen massamurhaaja Anders Breivikin esikuva. Partanen on myöhemmin viestipalvelu Twitterissä pahoitellut keskustelussa käyttämäänsä sanavalintaa.

  • Yle Puheen Tarinoiden Kesä - seikkailua, saunomista ja fanittamista

    Yle Puheen kesässä seikkaillaan, saunotaan ja fanitetaan.

    Kesä on täällä, ja niin on myös Yle Puheen ainutlaatuiset kesäohjelmat. Puheen kesä on omistettu tarinoille. Tarinoita kuullaan kesäilmiöistä, faniudesta, saunomisesta, seikkailuista, Itämerestä ja bändielämästä. Kesäohjelmistoon sukelletaan heti juhannuksen jälkeen.

  • Äänestä! Kirja vs. Leffa: Papillon

    Kirja vs. Leffa: Papillon, kirja vai leffa?

    Jarmo Laitanevan toimittamassa Kirja vs. Leffa -ohjelmasarjassa sukelletaan maailman kuuluisimman vankilaolojen ja -pakojen kuvaukseen, kun käsittelyssä on Papillon. Vanki nimeltä Papillon on Henri Charrièren omaelämäkerrallinen romaani vuodelta 1969. Kolme vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen Franklin J. Schaffner ohjasi kirjasta elokuvan, jonka päärooleissa esiintyvät Steve McQueen ja Dustin Hoffman. Anna äänesi, kumpi on parempi - kirja vai leffa?