Hometalon kelvoton kuntotarkastus: käsikirjoitus

grafiikka:

Tilaisuus! Harvoin tarjolla! Tämä menee heti!

Mika Välitalo:
"Tutkimusfirman työntekijä sanoi, että hän suosittelee, että lähdette välittömästi talosta ulos. Siellä on niin korkeita pitoisuuksia, että ei kannata jäädä."

Minna Kalving:
”Joudutaanko tässä oikeuteen, menetetäänkö me kaikki meidän rahat...”

Joka vuosi satoja perheitä ajautuu homeloukkuun. Usein hometaloon on teetetty kuntotarkastus, jonka talon ostaja odotti paljastavan pahimmat viat.

Minna Kalving:
”Se vaikutti sillä hetkellä se kuntotarkastus ihan pätevältä."

MOT tavoitti kuntotarkastajia, joiden mukaan osa kiinteistönvälittäjistä odottaa talojen riskien kaunistelua, jotta kauppa kävisi mahdollisimman hyvin.

MOT: Onko sinua syrjitty?

Niko Palonen:
”Ei ole otettu tarkastajaksi, vaikka ostajaehdokas olisi halunnut nimenomaan minut, niin välittäjä on torpannut asian, että ei onnistu.”

Erkki Helimo:
"Minulle on sanottu, että jos voisin kirjoittaa asioista eri tavalla, niin voisin jatkaa heidän kanssaan yhteistyötä."

MOT: HOMETALON KELVOTON KUNTOTARKASTUS

Välitalojen perhe etsi omakotitaloa vuonna 2011.

MOT: Mihin ihastuitte tässä paikassa?

Anu Välitalo:
”Tämmöinen vehreys tässä ympärillä. Harjakatto oli jotenkin hauska. Meille tämä käkikellotalo ei ollut mitenkään tuttu malli, mutta jotenkin hauskan näköinen. Vähän poikkesi perusomakotitalosta, mitä olimme aikaisemmin nähneet. Jotenkin tuli sellainen olo, että tästä saa oman näköisen.”

Välitalotkin halusivat monen muun talonostajan lailla, että ennen kauppaa tehdään kuntotarkastus. Kukapa nyt haluaisi ostaa homepommia.

Mika Välitalo:
”Tää kuntotarkastaja tuli ja teki kuntotarkastuksen, niin tietysti luotettiin häneen, vaikutti olevan asiansa osaava ja pätevöitynyt henkilö.”

Kuntotarkastuksen tarkoitus on tuottaa tietoa korjaustarpeista. Välitalojen saaman kuntotarkastusraportin yhteenvedon mukaan ”rakennuksen yleiskunto oli hyvä” eikä talossa ollut vaurioita, jotka vaikuttaisivat selvästi asumiskelpoisuuteen.

grafiikka: "Rakennuksen yleiskunto oli hyvä.”

Mika Vältalo:
”Ja sen perusteella uskallettiin tehdä nämä kaupat.”

Minna Kalvingin perhe teki talokaupat vuonna 2017.

Minna Kalving:
”Ihastuttiin siihen peltomaisemaan mikä siellä oli. Ja omenapuihin ja marjapensaisiin ja takkaan.”

Myös Kalvingin perheen talossa tehtiin kuntotarkastus ennen kauppoja.

Minna Kalving:
”Kysyin häneltä lopuksi vielä nimenomaan, että onko home- tai kosteusvaurioita, tai onko syytä pelätä homeeseen tai kosteuteen liittyviä asioita. Koska ne on sellaisia, jotka ovat nyt olleet pinnalla. Hän sanoi, ettei ole mitään, mikä viittaisi sellaiseen vaurioon.”

Molemmissa kodeissa asumisonni muuttui muuton jälkeen nopeasti homepiinaksi. Kosteusvaurioista on puhuttu valtavasti 2000-luvulla, mutta pahat talokauppaongelmat eivät näytä hellittävän. Esimerkiksi Asumisterveysliitto on saanut asiakaslistoilleen joka vuosi keskimäärin noin kolmesataa uutta vakavaa hometalotapausta.

grafiikka: Vakavat hometalotapaukset, 2009: 311, 2010: 243, 2011: 269, 2012: 247, 2013: 284, 2014: 339, 2015: 211, 2016: 267, lähde: Asumisterveysliitto Aste ry

Anu Välitalo:
”Lasten perhepäivähoitaja rupesi sitten valittamaan, että hänellä on oireita. Kun tapaa meidän lapsemme, niin saa allergiaoireita ja sanoo olevansa homealtistunut.”

Homeen haju oli kantautunut vaatteissa lasten hoitajan luo.

Mika Välitalo:
”Sain soiton tuonne, kun olin työpaikalla, ja siinä tutkimusfirman työntekijä sanoi, että hän suosittelee, että lähdette välittömästi talosta ulos. Siellä on niin korkeita pitoisuuksia, että ei kannata jäädä. Seinistä löytyi hometta, kun siellä oli ilmaraot tukkiutuneet. Samoin katosta yläpohjasta löytyi reilusti mikrobikasvustoa."

Minna Kalving:
”Yhdellä meidän ystävällä silmät vuosi tosi paljon aina kun hän oli meillä. Sitten rupesi itsellänikin tulemaan flunssaa ja poskiontelon tulehdusta. Meidän esikoisella tuli tihentynyttä virtsaamisen tarvetta.”

Talosta löytyi vakavat kosteusongelmat. Koti piti jättää.

Minna Kalving:
”Se oli ihan kamalaa. Joudutaanko tässä oikeuteen, menetetäänkö me kaikki meidän rahat? Olihan siinä monta pelkoa."

Kuntotarkastukset tehdään pääasiassa rakenteita rikkomatta. Siksi tarkastus ei voi paljastaa kaikkia ongelmia. Tarkastaja voi kuitenkin esittää jatkotutkimuksia riskirakenteisiin, joiden kunnosta hän itse ei saa selvyyttä.

Välitalojen kodin kuntotarkastusraportin mukaan yläpohjan tuuletuksessa oli puutteita. Talossa oli myös niin sanottu piilosokkeli, jota pidetään riskirakenteena. Kuntotarkastaja ei kuitenkaan ehdottanut raportissaan mitään lisätutkimuksia mainittuihin riskirakenteisiin.

Mika Välitalo:
”Esimerkiksi piilosokkelin olemassaolo oli täysin sivuutettu, vaikka se on hyvin tyypillinen ratkaisu tämänaikaisissa taloissa. Sitä ei mainittu ollenkaan. Ja myöskin rakennuspiirustuksissa se näkyi se piilosokkeli, mutta sitä ei mainittu ollenkaan tässä.”

”Ja myöskin puuttuvat ilmaraot kuitattiin aika ohimennen. Eikä kiinnitetty, että tää on aika vakava rakennusvirhe ihan senaikaisellakin säädöksellä.”

Anu Välitalo:
”Tämä oli ihan niin kuin yhtä tyhjän kanssa”

Mika Välitalo:
”Olisi selkeästi nostanut esille nämä riskirakenteet, ja selittänyt siinä raportissa niiden vaikutukset.”

Myös Kalvingin perheen talossa oli piilosokkeli-riskirakenne. Kuntotarkastaja ei kuitenkaan merkinnyt yhteenvetoonsa lisätutkimustarpeita piilosokkeliin liittyen.

Minna Kalving:
”Lähtökohtaisesti hän olisi voinut sanoa, että tämä kannattaa avata ja tutkia paremmin, me ei osattu sitä sillä hetkellä vaatia.”

Hyvää kiinteistönhoitoa edistävä Rakennustietosäätiö on julkaissut kuntotarkastusohjeen. Ohjeen noudattaminen olisi hyvin todennäköisesti johtanut ongelmien jäljille molemmissa tämän jutun taloissa. Ohjeen mukaan kuntotarkastaja voi tehdä pienimuotoisia riskirakenteiden avauksia talon omistajan luvalla.

Ohjeen mukaan lisätutkimustarve pitää tuoda selkeästi esille, jos riskirakenteen kunto jää epäselväksi. Ohjetta ei ole kuitenkaan pakko noudattaa. Laki ei määrää kuntotarkastuksista muutenkaan mitään. Jotkut kiinteistöalan toimijat ovat vaatineet kuntotarkastusten säätelyä jo vuosikausia.

Katja Outinen
”Tällä hetkellä meillä ei ole täyttä varmuutta siitä, että juuri se sääntely toisi lisää laatua kuntotarkastuksiin, kuntotarkastusraportteihin tai lisää tarkastajien pätevyyttä. Voisi olla hyvä kehittää tilannetta vapaaehtoisuuden, koulutuksen ja niin kuin ohjeistuksen kautta.”

Talon myyjä voi lain mukaan joutua maksamaan kaupan jälkeen jättikorvauksia piilevistä vaurioista. Kuntotarkastuksen idea onkin nostaa viat ostajan tietoon ennen kaupantekoa, jotta niistä ei tarvitsisi kiistellä myöhemmin. Rakennusalan konkarin Matti Eklundin työnkuvaan kuuluu mm. ongelmien selvittäminen taloissa, joissa uusi omistaja on kohdannut ikäviä yllätyksiä.

MOT: Mihin suuntaan talokauppariitojen määrä on viime vuosina mennyt?

Matti Eklund:
”Meillä on ollut aina noin 150 – 200 asuntokauppaan, rakentamiseen liittyvää selvittelytyötä vuodessa. Kyselyjä tulee tänä päivänä huomattavasti enemmän kuin ennen, saattaa tulla 5 -10 kyselyäkin viikossa."

Neljän suurimman vahinkovakuutusyhtiön arvioiden perusteella omakotitalokauppariitoihin haetaan korvausta oikeusturvavakuutuksesta ainakin noin 1500 kertaa vuodessa. Omakotitalokauppojen viimevuotiseen määrään, noin 18000:een suhteutettuna vakavat kiistat eivät vaikuta harvinaisilta.

grafiikka: Riidat omakotitalojen kaupoista
vakuutustapauksia ainakin n. 1500 / v
2017 n. 18000 omakotitalokauppaa
lähde: Tilastokeskus, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, vakuutusyhtiöt

Matti Eklund on työnsä takia tutustunut sellaisiin kuntotarkastusraportteihin, jotka eivät ole pelastaneet talon ostajaa ongelmilta.

Matti Eklund:
”Suoritusohjeen mukainen kuntotarkastus, jos se tehdään sen ohjeen mukaan, se on riittävässä laajuudessa, mutta me rakennusalan ammattilaiset ei osata kirjoittaa sitä raporttia siten että se aukeisi maallikolle. Se on se suurin ongelma.”

Minna Kalving:
”Jotenkin harmittaa, näen tuolla marjapensaat, tiedän...omenaakin olisi varmaan tullut tänä syksynä. Silleen harmittaa, toki ettei päästä nauttimaan niistä tänä kesänä. Mutta ei sinänsä enää aiheuta surua, pääasiassa helpotusta."

Minna Kalvingin perhe sai purettua talonkauppansa. Välitalot korjasivat kotinsa. Korvauksista saatiin aikaan sopimus talon myyjän kanssa.

Mika Välitalo:
”Tämä vaati ihan perusteellisen remontin. Ei tarvinnut kuitenkaan sitten oikeuteen mennä, mikä oli sinänsä helpotus. Niillä korvaussummilla ei sitten kyllä ulkopuolista remonttia laajasti voinut tehdä."

Anu Välitalo:
”Onneksi oli paljon ystäviä apuna sen prosessin aikana, ilman heitä emme olisi tässä.”

MOT: Mistäs aikaa löytyi tehdä perusteellinen remontti?

Mika Välitalo:
”Siinähän se iltaisin, lomilla, ja kesälomalla.”

Anu Välitalo:
”Minä hoidin lapsia ja Mika oli aina pois.”

Mika Välitalo:
”Kyllä se oli aika tiukkaa aikaa.”

Molemmissa tarinoissa on yhteistä tapa, jolla kuntotarkastaja valittiin.

Minna Kalving:
”Kuntotarkastaja löytyi välittäjän toimesta. Että välittäjä ehdotti sitä meille. Myyjät ja me suostuttiin siihen.”

Kiinteistönvälittäjät ehdottavat usein tiettyä kuntotarkastajaa tai niiden tekijäyhtiöitä talokaupan osapuolille. Selvitimme välittäjien ja tarkastajien yhteistyötä tekemällä soittokierroksen kolmenkymmenen pientalon välittäjille isoissa välitysketjuissa. Lähes jokainen välittäjä sanoi olevansa valmis auttamaan kuntotarkastajan etsinnässä tai he olivat valmiit antamaan suosituksia tai ehdotuksia tarkastajan valintaan, kun mahdollisuutta tällaiseen apuun kysyttiin suoraan.

grafiikka, kiinteistönvälittäjien vastauksia:

”Siellä on hyvät henkilöt”

”Ne ovat päteviä.”’

”Paljon ovat virheitä löytäneet.”

”On montakin joista valita.”

”Ei suositella, voidaan ehdottaa.”

”Kun se tulee meidän kautta, niin sitten se on ainakin puolueeton.”

”Tekevät perusteellisen tarkastuksen.”

”Kuntotarkastus on jo tehty. Oli pätevä tekijä.”

”Se on yksi parhaista.”

”Voidaan jotain suositella.”

”Ei saada tyrkyttää. Annetaan muutaman firman nimi.”

”Ollaan käytetty muun muassa heitä.”

Myyjä ja ostaja saavat valita kuntotarkastajan vapaasti. Usein valinta kuitenkin osuu kiinteistönvälittäjän ehdottamaan tarkastajaan tai tarkastusyhtiöön. Käytäntö herättää kysymyksiä. Kiinteistönvälittäjä haluaa saada talot myytyä ja palkkionsa kuitattua. Uskaltaako kuntotarkastaja silloin varoittaa talon riskeistä, jos tarkastajan seuraava työkeikka on kiinni välittäjän suosiollisuudesta?

MOT: Voiko kuntotarkastuksen tulos joskus muodostua ongelmaksi tai suoranaiseksi esteeksi talon myynnille?

Maria-Elena Cowell:
”Ihan mahdollista.”

MOT: Eikö siinä ole riski siitä, että he alkavat kirjoittelemaan kaunisteltuja kuntotarkastusraportteja, jotta näistä raporteista ei tulisi kaupankäynnin jarru ja samalla este tuleville työkeikoille?

Maria-Elena Cowell:
”Se olisi erittäin lyhytnäköistä ja suoranaista hölmöilyä. Välittäjän leipä on niin tiukassa, ja ala on kovin kilpailtu, ja marginaalit pieniä, enpä usko, että kukaan ehdoin tahdoin haluaisi riskeerata toimeentuloaan vastuuttomalla toiminnalla.”

Tapasimme kuitenkin kuntotarkastusten tekijöitä, jotka kertovat joidenkin kiinteistönvälittäjien harjoittamasta eräänlaisesta kastijaosta.

Niko Palonen:
”Kyllä tähän törmää, eli suositaan tiettyjä tarkastajia, se on jollain lailla arkipäivää. Ei sitä nyt ihan koko ajan tapahdu. Mutta siihen törmää."

MOT: Onko sinua syrjitty?

”Kyllä minun mielestäni.”

MOT: Miten se on ilmennyt?

Niko Palonen:
”Ei ole otettu tarkastajaksi. Vaikka ostajaehdokas esimerkiksi olisi nimenomaan halunnut nimenomaan minut, niin välittäjä on torpannut asian, että ei onnistu.”

”Ilmeisesti tarviis olla vähän ympäripyöreämpiä tarkastuksia. Ei sais liian tarkkaan katsoa rakennusta.”

MOT: Onko sinulla henkilökohtaisia kokemuksia siitä, että jotkut kiinteistönvälittäjät eivät halua sinua sinne kaupan kohteen kuntotarkastajaksi?

Erkki Helimo:
”Kyllä minulle on sanottu sillä lailla, että jos voisin kirjoittaa asioista eri tavalla, niin voisin jatkaa heidän kanssaan yhteistyötä, mutta nyt he ovat pakotettuja ottamaan muita.”

”On välittäjiä, jotka edelleen käyttää minua näistä ongelmista huolimatta, ja siltikin tehdään kauppoja niissä kohteissa.”

Matti Eklund:
”Meillekin käynyt joskus käynyt niin, että meidän raportti kun viety välittäjälle, niin sanottu suoraan, että eihän tätä tällä saa kaupaksi.”

MOT: Mitä sen jälkeen on tapahtunut?

Matti Eklund:
”Tehtiin uusi kuntotarkastus …. ja sitten kun löytyikin ongelmia niin sitten riideltiin.”

MOT: Oliko se toinen kuntotarkastus…

Matti Eklund:
”Toinen yritys teki. Unohtui kertoa, että siellä oli me tehty aikaisemminkin. Ollaan törmätty usein tällä lailla että, kun sitten pengotaan siellä papereita lisätutkimuksissa, niin sieltä löytyy vanhoja kuntotarkastusraportteja, joissa näistä ongelmista on jo puhuttu jota sit me selvitellään, josta ei oo mitään mainittu siinä…

MOT: Eli siis on teetetty ensin yksi kuntotarkastus ja sen jälkeen toinen…

Matti Eklund:
”Joo ja kun se ei oo tyydyttäny niin on tehty uusi.”

MOT: Millä lailla ne kaksi on poikenneet toisistaan?

”No sitten siellä on vähän vähemmän tiedostettu näitä riskirakenteita ja uusimistarpeita.”

Kiinteistönvälitysalan kattojärjestön toimitusjohtajan mielestä kuvatunlaista syrjintää ei esiinny ainakaan laajasti välittäjien parissa .

Maria-Elena Cowell:
"Kyllä hyvän välitystavan ohje ihan yksiselitteisesti kertoo se, jos hän suosittaa kuntotarkastusta tai kuntotarkastajaa, hän nimenomaan suosittaa ammattitaitoisia kuntotarkastia.”

MOT: Jos joskus olet joutunut kirjoittamaan raporttiin merkittäviä riskejä myyntikohteeseen liittyen, niin minkälaista palautetta olet saanut näistä?

Niko Palonen:
”Kyllä niistä välillä sanotaan aika napakasti."

MOT: Onko se kuitenkaan myyjän etu, että merkittäviä riskejä ja puutteita jää sitten pimentoon?

Niko Palonen:
”Ei missään nimessä. Kyllä se tulee korkojen kera takaisin.”

MOT: Millä lailla?

Niko Palonen:
”Riitatilanne puskee päälle, ja se ei palvele ketään muuta kuin lakimiestä.”

Minna Kalvingin kodin välitti OP-kiinteistökeskus. OP-ryhmä kieltäytyi tulemasta kameran eteen eikä halunnut kommentoida Kalvingin kodin kuntotarkastusta, jonka tekijä valittiin heidän välittäjänsä ehdotuksesta. OP:n mukaan heidän kiinteistönvälittäjänsä voivat suosittaa hyvämaineisia kuntotarkastajia asiakaspalvelusyistä.

Välitalojen talokaupan hoiti Habitan välittäjä, jonka ehdottama henkilö teki kuntotarkastuksen vuonna 2011.

MOT: Menikö tässä kuntotarkastus niin sanotusti putkeen?

Mika Pärssinen:
”Siis tarkastaja oli tehnyt siellä jotain selkeitä virheitä.”

MOT: Minkä takia välittäjänne ehdottavat tai suosittavat yksittäisiä kuntotarkastajia näitten talokauppojen yhteydessä?

Mika Pärssinen:
”Se on tullut varmaan vuosien varrella ihan tavaksi sen takia, että kuluttajilla niitä ei aina tiedossa ole. Me ei suositella ketään, vaan meillä on tiedossa yrityksiä jotka tekee alueella sitä työkseen, ammattilaiset.”

MOT: Onko kiinteistönvälittäjällä motiivi ehdottaa sellaista kuntotarkastajaa, joka tekee mahdollisimman tarkkaa työtä?

Mika Pärssinen:
”Ihan varmasti on. Ammattimainen kiinteistönvälittäjä hinnoittelee sen riskien ja ennen kaikkea sen kunnon mukaan. Kyllähän se kauppa käy ihan samalla lailla, jos asunto on 200 000 tai 150 000 edellyttäen että se perustuu johonkin se hinta.”

MOT: Edistääkö tällainen kiinteistönvälittäjien ja kuntotarkastajien yhteistyö mielestäsi puolueettomuutta?

Katja Outinen:
”Tuohon en osaa ottaa kantaa. Vaara on olemassa siitä, että kaikki kuntotarkastajat eivät toimi puolueettomasti. Mutta näe välttämättä..., en näe sitä että asia ratkeaisi sillä, että kuntotarkastajan pätevyysvaatimukset säädettäisiin pakollisiksi.”

MOT: Mikä on ministeriön käsitys siitä, että kuinka paljon tehdyistä kuntotarkastuksista…niin kuinka isossa osassa niistä on merkittäviä laatupuutteita?

Katja Outinen:
”Laatupuutteiden määrään en osaa ottaa kantaa. Joissain tapauksissa ilmenee puutteita.”

Ympäristöministeriö ei siis lupaile pakollisia pelisääntöä.

”Näkisin, että tämä vapaaehtoinen järjestelmä on toiminut varsin hyvin.”

Vapaaehtoinen järjestelmä tarkoittaa pätevyyspalvelu FISEn hallinnoimaa AKK-kuntotarkastajien pätevyysjärjestelmää. AKK—pätevyys velvoittaa noudattamaan Rakennustietosäätiön kuntotarkastusohjetta. AKK-pätevyyden saamiseksi vaaditaan määrätty rakennusalan työkokemus ja pohjakoulutus. Päälle tulee lisäkoulutus ja näyttötyöt.

Kirjainyhdistelmän AKK pitäisi siis kertoa varmistetusta osaamisesta. Mutta hetkinen - Mäntsälässä Välitalojen kodin vuonna 2011 tutkinut tarkastaja ilmoitti olevansa AKK. Perheen mielestä tarkastuksen laatu oli huono. AKK-lautakunnan puheenjohtajakin näkee siinä ongelmia.

MOT: Mitä mieltä olet tämän tarkastuksen laadusta?

Esko Lindblad:
”Siellähän oli selviä puutteita, tai sanotaan ristiriitaisuuksia. Meillä on selkeä riskirakenne, niin kyllä mää sanoisin, että vähintä mitä asuntokaupan kuntotarkastaja voi tuossa kohtaa sanoa, on että pitää tehdä lisää kuntotutkimuksia.”

FISEn AKK-lautakunta voi arvioida AKK-tarkastajien raporttien laatua niistä tehtävien valitusten yhteydessä. Raportteja luetaan myös pistokokein silloin, kun tarkastaja uusii pätevyyttään.

MOT: Onko AKK-tarkastajien listalta poistettu henkilöitä huonon laadun takia?

Esko Lindblad:
”On. Niitä on vuodessa sanotaan kaksi, kolme tapausta jotka peruutetaan joko kokonaan tai määräaikaisesti.”

MOT: Se, että tilaa AKK-tarkastajan, niin takaako se, että kuntotarkastus on laadukas?

Esko Lindblad.
”Niin kuin sanoin, työn laatu vaihtelee paljon, se on meillä tällä hetkellä ongelma, siitä ei päästä mihinkään.”

MOT: Mikä on käsityksesi kuntotarkastusten yleisestä laadusta tänä päivänä?

Esko Lindblad:
”Laatu vaihtelee, se vaihtelee tosi paljon. Mutta tässä samassa yhteydessä pitää muistaa, että meillä ei ole minkäänlaista tilastoa siitä, kuinka monta asuntokauppariitaa kuntotarkastus on estänyt.”

”Aikanaan kun tein noita paljonkin, muutama sata, muistan muutaman tapauksen, jossa ostaja maksoi minun palkan, hän keskeytti tarkastuksen, kiitos, hän ei osta tätä taloa.”

Oikeaoppisia tutkimusmenetelmiä esittelevän Esko Lindbladin varsinainen leipätyö on pientaloja isompien kiinteistöjen tutkiminen. Hän itse ei ole AKK, vaan hänellä on rakennusterveysasiantuntijan ja haitta-aineasiantuntijan pätevyydet.

Homekoirien käyttö on lisääntynyt asuntokauppojen yhteydessä viime vuosina.

Jaana Sagulin:
”Tässä on tällainen hajuerottelurata. Tässä on erilaisia hajuja koiralle. Taitaa olla seitsemän tässä. Siellä on kahvia ja koiranruokaa.”

”Tähän laitan homeista materiaalia, eli siellä on villaa, kipsilevyä taitaa olla ja jotain pahvia. Se purkki laitetaan tähän näin. Tämä on se, nikä homekoiran pitää bongata.”

Monet kiinteistöexpertit pitävät homekoiraa oikein käytettynä hyvänä apukeinona talon kunnon selvittämisessä.

Jaana Sagulin:
"Etsi"

”Hienoa, hyvä, olipa taitava, hyvä Brad!”

Ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä FISE ovat käynnistäneet hankkeen, johon kuuluu AKK-kuntotarkastuksen kehittäminen.

MOT: Voiko siihen jatkossa tulla jatkossa jotain elementtejä homekoirakonsultaatiosta?

Esko Lindblad:
”Mun henkilökohtainen mielipide on, että mä en usko,että se nyt heti tulee tässä. Koira on hyvä renki, mutta huono isäntä. Eli koiraan ei pidä liikaa luottaa. On paljon rakennusfysikaalisia, ilmavirtauksia yms asioita, jotka pitää ottaa huomioon koirassa."

Jaana Sagulin:
”Homekoira kun on koulutettu kunnolla, ja sitten voidaan käyttää kahta koiraa. Eli jos yksi koira ilmaisee jotain, ja sitten käytetään toista koiraa, niin kyllä silloin päästään hyviin prosentteihin, onnistumisiin.”

”Tietenkään mikään ei ole sataprosenttinen. Jotain voi jäädä löytymättä. Ilmavirtaukset voi esimerkiksi mennä sillä lailla, että haju ei ole mahdollista tulla koiran nenään. Mutta kyllä koira on hyvin tarkka. Jos halutaan moittia homekoiraa, niin ennemmin liian tarkka kuin että jäis löytymättä”.

”Koiran avulla paikallistetaan. Sen jälkeen on tärkeää, että joku jatkotutkija tutkii ne koirien ilmaisemat kohdat.”

”Hienoa, siellä oli. Hyvä!”

No niin, kerrataanpa vähän.

Katja Outinen:
”Laatupuutteiden määrään en osaa ottaa kantaa."

Asumisen kehittämisestä vastaava ympäristöministeriö näyttää olevan melko pihalla kuntotarkastusten yleisestä laatutasosta, mutta toteaa kuitenkin, että puutteita on ja puolueellisiakin tarkastuksia ehkä tehdään. Pakottavia lakipykäliä ei kuitenkaan ole luvassa ongelmien korjaamiseksi. Satoja surullisia homepommeja kaatuu vuosittain talonostajien syliin - kuinka kuntotarkastusten siivilää tulisi tihentää?

Esko Lindblad:
”Kyllä minä olen sitä mieltä, että me nostetaan tota asuntokaupan kuntotarkastajien pätevyyttä eli tehdään sellainen koulutus niille, että saadaan heille enemmän tietoutta asiasta.”

Niko Palonen:
”Tarviis ottaa enemmän kantaa siihen, että miten korjataan, minkä takia korjataan ja miksi on vaurioitunut tietyllä tavalla, ja miten se jatkossa estetään tämä vaurioituminen.”

Erkki Helimo:
”Asennemaailma vaan tarttis muuttua. Se että nimenomaan, että on lupa kertoa asioista niiden oikeilla nimillä. Ja tota välittäjät yrittää olla rehellisiä. Ja kuntotarkastajilla pitäisi olla se oma vastuu ja uskallus siihen, että ne kirjoittaa asiat niin kuin oikeilla nimillä.”

MOT: Kuinka kuntotarkastusta pitäisi teidän mielestä kehittää?

Anu Välitalo:
”Esimerkiksi että kuntotarkastuksessa hyvin vähäisistäkin syistä avattaisiin niitä rakenteita. Se on aika halpa paikata se reikä sinne kipsilevyssä verrattuna tällaisiin seurauksiin, mitä meille tuli.”

Minna Kalving:
”Ois joku yhtenäinen standardi sille, kun maallikko-äostaja etsii kuntotarkastaa, niin vois luottaa, että kaikki kuntotarkastajat tekee niin kuin periaatteessa samoja asioita.”

Mika Välitalo:
”Kun raportti tulee, niin varata riittävästi aikaa siihen perehtymiseen. Tässä meidänkin tapauksessa se päivämäärä, jolloin piti olla pankissa allekirjoittamassa kauppapaperit, se oli muutamia päiviä sen jälkeen, kun tämä raportti oli kädessä. Siihen tuli ihan turhaa kiirettä…”

Anu Välitalo:
"Mielestämme sitä luotiin ihan tarkoituksella sitä kiirettä, jotta me emme ehtisi sisäistää kunnolla näitä asioita. Kun oltiin ensikertalaisia talonostajia."

Tämän jutun ongelmatalojen myyjät ovat ilmoittaneet, etteivät tienneet talojensa pahoista kosteusongelmista.

haastatellut henkilöt:

Anu Välitalo, Mäntsälä

Mika Välitalo, Mäntsälä

Minna Kalving, Kirkkonummi

Katja Outinen, yli-insinööri, ympäristöministeriö

Maria-Elena Cowell, toimitusjohtaja, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto

Niko Palonen, rakennuskonservaattori, Suomen Rakennuskonservointi

Mika Pärssinen, toimitusjohtaja, Habita Finland

Esko Lindblad, puheenjohtaja, Asuntokaupan kuntotarkastajan (AKK) FISE-pätevyyslautakunta

Jaana Sagulin, puheenjohtaja, Suomen Homekoirayhdistys

Erkki Helimo, sertifioitu rakennusterveysasiantuntija, Insinööritoimisto E.Helimo

Matti Eklund, ylirakennusmestari, Matti Eklund Oy