Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Filosofia pääkuva

2018 syksy: filosofia – YTL:n sensorin vastaukset kokelaiden kysymyksiin

Kysy sensorilta filosofian yo-kokeesta.
Kysy sensorilta filosofian yo-kokeesta. Kuva: Yle/Annukka Palmén-Väisänen/Shutterstock Abitreenit

Jäin miettimään, oliko... Lähteekö paljon pisteitä, jos... Miten paljon haittaa, että...

Mikä sinua ihmetytti tämän syksyn yo-kokeessa?

Voit lähettää kokeeseen liittyvän kysymyksesi heti kokeen jälkeen vastauslomakkeen kautta. Lomake on auki tällä sivulla koepäivänä noin kello 12–19.

Jos haluat kysyä monta kysymystä, päivitä sivu kysymyksen lähettämisen jälkeen, niin lomake näkyy taas.

YTL:n sensori Eero Salmenkivi alkaa käydä kysymyksiä läpi kello 16 ja vastaa mahdollisimman moneen kysymykseen. Vastaukset ilmestyvät sitä mukaa, kun niihin vastataan. Vastaukset löytyvät kysymyslomakkeen alta.

Sensori vastaa: Kyllä oli se on ihan hyvä vertauskohta.
Sensori vastaa: T7 (osio 7.2) vertailu ei vaatinut mitään erityistä toista tekstiä vaan toisen käsityksen filosofiasta. Verrata voi monella tavalla, esim. onko filosofia enemmän toimintaa vai teorioita, mikä on kielen rooli tai yrittääkö filosofia tavoittaa todellisuutta.
Sensori vastaa: Kysymys varmaan käsittelee tehtävää 8. Omaa perusteltua kantaa kysyttiin osiossa 8.3. Se on 10 p essee-tehtävä, jossa siis oletetaan esseen rakennetta (alussa pieni esittely, keskiosassa asian käsittely ja jonkinlainen lopetus). Kovin lyhyt vastaus ei siis essee-tehtävässä johda parhaisiin pisteisiin, mutta tämä on vain 10 p essee (eli lyhyempi kuin 15 tai 20 p esseessä riittää) ja tässä erityisessä tehtävässä voi lisäksi viitata edellisten kohtien argumentteihin (ainakin niihin, joita piti hyvinä) ja siten selvitä vähän lyhyemmälläkin vastauksella.
Sensori vastaa: Koe arvioidaan tehtäväkohtaisesti. Kokeessa tosiaan oli aika paljon etiikkaa. Yleensä on 1-3 kysymystä ja nyt oli tuo maksimimäärä 3. Eli t4 on periaatteessa etiikan kurssin kysymys (eli kurssi 2, vastaavasti t3 -> kurssi 1, t5-> k3 ja t6 -> k4), t2 on ”helpompi” käytännölliseen filosofiaan (kursseista etiikka ja yhteiskuntafilosofia) liittyvä kysymys (nyt etiikkaa) ja 30 pisteen kysymyksistäkin yksi (t8) oli etiikkaa.
Sensori vastaa: Tehtävän ytimessä on toki Platonin tiedon klassinen määritelmä (hyvin perusteltu, tosi uskomus). Lukiolaisen ei tarvitse tietää, että Platon ei kuitenkaan esitä (tai edes kannata) tätä määritelmää Valtio-dialogissa, jossa hän esittää luolavertauksen. Mutta tämän vuoksi mitään suoraa tapaa tukea väitettä luolavertauksella ei tule mieleeni. Jos kysyjän kysymys pitää tulkita laajemmin ja se voi sisältää myös väitteen, että Henrin pojalla ei ole tietoa, luolavertausta voisi ehkä käyttää. Jos ihmisten tavallinen tieto, mukaan lukien isän kertomusnäkemästään, on vain luolan kuvajaisia, ei Henrin pojalla voi olla tietoa.
Sensori vastaa: Periaatteessa kysymyksiin pitää vastata, mutta perusteltu vastaus kysymykseen, onko jollakulla tietoa, voi teoriassa olla myöntävä, kieltävä tai ei kumpikaan. Esimerkiksi jos joku kysyy, oletko jo myynyt peruskoulun filosofian kirjasi, voi vastata, että kysymyksessä on virheellinen oletus peruskoulun filosofian kirjasta eikä siihen voi vastata ”kyllä” tai ”ei”. On melko luontevaa olettaa, että tiedämme joitain asioita mutta emme tiedä joitain muita (tiedän oman nimeni mutta en kaikkien maapallon ihmisten nimiä). Siksi vaatii hyvät perustelut sanoa, että tietämistä koskevassa kysymyksessä on ongelmallinen ennakko-oletus ja että tietämiselle ei voi antaa mitään määritelmää, jollei määritellä jotain erityistä näkökulmaa. Sen sijaan tehtävässä annetaan melko suoraan esimerkki erilaisesta näkökulmasta: on hyvin mahdollista (vaikkei välttämätöntä) väittää, että Henrin tieto on jotenkin ”todellisempaa tai riittävämpää” kuin hänen poikansa tieto. Kaiken kaikkiaan on vaikea sanoa, miten hyvä kysyjän esittämä vastaus voi olla.
Sensori vastaa: 9.1 Valitse videokatkelmista (aineistot 9.A ja 9.B) yksi kuvaus tieteellisestä toiminnasta ja erittele sitä tieteenfilosofian näkökulmasta. (10 p.) Piti tunnistaa kuvaus tieteellisestä toiminnasta (esim: ”ei etsitä lopullisia luonnonlakeja vaan yritetään saada lisää tietoa maailmasta”, ”fysiikan lakien ja planeettamme materiaalien säätelemien kehittyneiden ja ennustuskykyisten mallien rakentamien”, ”sellaisten kokonaisselitysten rakentaminen, jotka sopivat havaintoihimme mutta ylittävät sen, mitä voimme yksittäisissä tilanteissa havaita”, ”tieteessä ei ole kyse totuuden vaan toimivien mallien löytämisestä”) ja eritellä sitä tieteenfilosofisesti. Esim. ensimmäinen lainaus korostaa, että tiede lähestyy totuutta asymptoottisesti (tulee koko ajan lähemmäs totuutta muttei tavoita sitä) ja viimeinen kuvaa ns. instrumentalistista käsitystä tieteestä (eli ei tavoitella totuutta vaan toimivia selityksiä); kaksi keskimmäistä lainausta taas kuvaavat tieteellistä toimintaa mallien rakentamisen kautta. 9.2 Valitse yksi tieteellinen malli esimerkiksi jostain lukiossa opiskelemastasi aineesta. Selitä sen rakenne ja vähintään yksi sen teoreettisista käsitteistä sekä arvioi mallia ja sen merkitystä tieteenfilosofisesti. (20 p.) Haetut mallit voivat olla todella monenlaisia. Filosofiastakin löytyy malleja vaikkapa Platonin sielu/valtio-malli tai tieteenfilosofiasta Hempelin peittävän lain malli (eli tieteellisen selittämisen deduktiona luonnonlaeista ymmärtävä malli). Tehtävä on kuitenkin normaalisti ainerajat ylittävä, ja voi valita esim. dna-mallin biologiasta tai jonkinlaisen maapallon tietokonemallin tai vaikka kartat maantieteestä. Samoin kyseeseen tulevat esim. kopernikaaninen aurinkokuntamalli (fysiikka) tai Freudin malli tiedostamattoman toiminnasta (psykologia). Malli pitää lyhyesti kuvata ko. oppiaineen tiedoilla. Tieteenfilosofinen arvio käsittelee tyypillisesti mallin rakennetta ja sen merkitystä.
Sensori vastaa: Tehtävä liittyy kurssiin Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) vuoden 2015 opetussuunnitelman perusteissa. Kurssilla on kohta ”objektiivinen ja subjektiivinen” mainittu yhtenä keskeisenä filosofisena peruskysymyksenä ja –erotteluna. Vanhassa vuoden 2003 opetussuunnitelman perusteissa kurssilla on kohta, jossa tarkastellaan kauneutta arvona, siinä kysymys kuitenkin enemmän liittyy kurssiin Filosofinen etiikka (FI2), jolla puhutaan objektiivisuudesta ja subjektiivisuudesta. Eli haettiin objektiivisuutta ja subjektiivisuutta, ei kauneusteorioita eikä relativismia ja realismia.
Sensori vastaa: Vaikea sanoa näkemättä vastausta, mutta kyllä kysymykset näyttävät liittyvän aika suoraan juuri Parmenideeseen ja Zenoniin.
Sensori vastaa: Oletan, että viitataan sen, mitä kauneus on, pohtimiseen kohdassa 1.4. Kauneuden määritteleminen ominaisuudeksi on tässä hyvin mahdollinen pohdintalinja, esimerkiksi niin, että kauneus on jonkinlainen ominaisuuksien yhdistelmä (esim. Aristoteleen mainitsemat järjestys, symmetria ja määräytyneisyys). Edes kauneuden käsittelemistä ominaisuutena ei vaadita, vaikka se on oikein hyvä (joskaan ei suinkaan ainoa mahdollinen) pohdintalinja – saati, että vaadittaisiin erityinen teoria ominaisuuksista, kuten kimppu- tai neulatyynyteoria.
Sensori vastaa: Esittämällä, että ne tukevat Parmenideen monismia kahdella tavalla: 1) moneuden ja liikkeen käsitteistö pyritään osoittamaan ristiriitaiseksi, 2) Parmenideen ykseysajattellun kannalta ongelmalliset aistihavainnot osoitetaan epäluotettaviksi.
Sensori vastaa: Kyllä, jos sen oli ymmärtänyt.
Sensori vastaa: Näin yleiseen kysymykseen on helpoin vastata sanomalla, että kannattaa katsoa HVP:t.
Sensori vastaa: Periaatteessa toinen käsitys filosofiasta on varsin vapaasti valittavissa. Vastausta näkemättä on hieman vaikea sanoa, onko tässä esitetty tulkinta antiikin filosofiasta muotoiltu asianmukaisesti. Varmasti se on oikeansuuntainen ja siten antaa pisteitä.
Sensori vastaa: Ei toki menty metsään. Kysymys tiedon oikeutuksesta on tässä keskeinen. Pitää toki huomioida myös tehtävän erityinen tilanne.
Sensori vastaa: En ole varma, mihin tehtävään tässä viitataan. Valtaa käsitellään tehtävässä 5, jossa ei ole kohtaa 5.3. Tehtävässä 6.3. käsitellään tieto-oppia. Siinä mainitaan tiedollinen auktoriteetti ja tehtävän kontekstissa Platonin tiedon määritelmä on luonteva lähtökohta, mutta ei hänen eikä muidenkaan yhteiskuntafilosofia. Ja tehtävään voi vastata erittäin hyvin käyttämättä lainkaan Platonia. Jos joku uskoo auktoriteettiin vain siksi, ettei uskalla vastustaa auktoriteettia, näin saatu uskomus tuskin on tietoa. Edellisessä virkkeessä esitetty pohdinta ei kylläkään ole tehtävänannon ytimessä.
Sensori vastaa: Ei välttämättä mitään erikoista käsitteistöä. Jos argumenttia arvioi esimerkiksi lähtökohtien tai empiiristen kehityslinjojen uskottavuudesta, siinä ei useinkaan tarvita filosofisia käsitteitä. Eettisistä (ja mahdollisesti yhteiskuntafilosofisista) käsitteistä, kuten ihmisarvo, itsemäääämisoikeus tai (elämän) arvokkuus voi toki olla hyötyä. Jos argumentteja arvioi perustelujen ja päätelmien toisiinsa liittymisen perusteella, jotkin argumentaatioon liittyvät käsitteet voivat olla eduksi, mutta mitään nimityksiä (kuten deduktio tai kalteva taso (engl. slippery slope)) ei välttämättä tarvita kiitettävässäkään vastauksessa.
Sensori vastaa: Avainkäsitteitä, jotka HVP mainitsee moraalin tunnuspiirteinä ovat preskriptiivisyys eli kehottavuus tai käskevyys, universaalisuus eli yleisyys, autonomisuus eli itsenäisyys ja ylivertaisuus. Ainakin osan näistä ominaisuuksista voi hyvin selittää myös omin sanoin käyttämättä kyseistä termiä.
Sensori vastaa: HVP:n mukaan: ”Merkkimäärältään rajoitetuissa tehtävissä voi menettää enintään 2 pistettä merkkimäärän huomattavasta ylityksestä. 25–50 prosentin ylitys aiheuttaa 1 pisteen vähennyksen, yli 50 prosentin ylitys 2 pisteen vähennyksen. Vähennys ei voi olla kuitenkaan enempää kuin 50 prosenttia tehtäväosion maksimipistemäärästä. Tämän lisäksi vähennetään luonnollisesti pisteitä, jos vastaus ei pysy asiassa.”
Sensori vastaa: Jos vertaili jotain metafysiikkaa edustavaa filosofiakäsitystä, ei mennyt pieleen. Jos vertaili erilaisia metafysiikan käsitteitä keskenään, ei luultavasti vastannut kysymykseen, jolloin meni pieleen.
Sensori vastaa: Abitreenien äänestyksessä koe näyttää tällä hetkellä hieman vaikeammalta kuin viime keväänä. Tosin "Aivan liian vaikea":n osalta ero on pieni: keväällä 23 %, nyt 25 % (mikä voi kai vielä muuttua). On myös hyvä huomata, ett jos koe myös opettajien ja sensorien arvioinnin perusteella on vaikea, niin ns. SYK-jakaumalla korjattu suhteellinen arvostelu tasoittaa vaikeutta suhteessa muihin kokeisiin. Laajat aineistot, joista kokelaan pitää silmäilemällä päättää, onko aineisto (tai sen osa) tarkemman perehtymisen arvoinen, ovat yksi sähköisen yo-kokeen uusista piirteistä, filosofiassa samantapaisia on ollut myös syksyllä 2016 (emotivismi) ja keväällä 2017 (kuolemanrangaistus). Tarkoituksena on harjoittaa ja arvioida Internetin tarjoaman informaatiotulvan käsittelyssä tarvittavia taitoja.
Sensori vastaa: Toivottavasti ja todennäköisestikin analyysistasi paljastuu argumenttien ansiot ja puutteet, jolloin osioista kyllä tulee pisteitä.
Sensori vastaa: HVP:ssa ei vaadita, että ”hyvien pisteiden vastaus olisi näin tehnyt”. Siellä sanotaan: ”10 pisteen vastauksessa kokelas erittelee vallankäyttöä ja arvioi sen oikeudenmukaisuutta videokatkelmassa. Erittely on johdonmukaista ja joko hyödyntää Foucault’n tekstiä tai käyttää täsmällisesti määriteltyjä vallan ja oikeudenmukaisuuden käsitteitä. 15 pisteen vastauksessa kokelaan erittely täyttää molemmat 10 pisteessä mainitut vaatimukset.” 15p molemmat tarkoittaa 1) johdonmukaisuutta ja 2) joko hyödyntää Foucault’n tekstiä tai käyttää täsmällisesti määriteltyjä vallan ja oikeudenmukaisuuden käsitteitä. Foucault-katkelmassa tarjotaan käsitteistöä, johon kokelasta käsketään perehtymään. Se ei ole ainoa mahdollinen käsitteistö, vaan kokelas voi käyttää muutakin käsitteistöä, jos osaa sen täsmällisesti tehdä.
Sensori vastaa: Vastausta näkemättä ja kyssymykseen osaa tietämättä on hieman vaikea sanoa, mutta erittäin todennäköisesti et vastannut vierestä. Tämähän on lähes ainoa lukio-opetuksessa käsiteltävä tieteenfilosofiaan kuuluva malli.
Sensori vastaa: Luultavasti ei lainkaan metsään. On täysin mahdollista päätyä hyvin filosofisin perustein vastustamaan lihansyöntiä. Toki piti käsitellä myös sitä, vaikuttavatko eläinlajien erot lihan syömisen oikeutukseen.
Sensori vastaa: Katkelmat ovat Tractatuksesta mutta ei teoksen nimeä mitenkään erityisesti tarvinnut tuoda esiin.
Sensori vastaa: Henrin tieto, jos hänellä sitä on, riippuu näkemisestä (kokemuksesta) ja on siten a posteriori, mutta käsite ei ole välttämätön vastauksessa. Sama koskee poikaa, vaikka hänen (mahdollinen) tietonsa riippuu kuulemisesta eikä näkemisestä. A priori tiedosta puhuminen on virhe.
Sensori vastaa: Ei ollut väärin. Kuten etiikan kysymyksissä on melko tavanomaista, hyvin filosofisin perustein voi päätyä erilaisiin tuloksiin. Tehtävänannon ei ole tarkoitus olla johdatteleva. Koska sanan alkukielinen kirjaimellinen merkitys on johdatteleva, johdannossa oli nimenoman esitetty, että vastustajat eivät hyväksy nimitystä tässä kirjaimellisessa mielessä, vaikka joutuvatkin käyttämään termiä.
Sensori vastaa: Ei mennyt. Tässä kysymyksessä kokelas voi hyvin filosofisin perustein päätyä kumpaan tahansa kantaan (ks. myös edellinen vastaus).
Sensori vastaa: Periaatteessa tällainen vastaus sisältää oikean vastauksen (ja tähän on helposti mennyt valtavasti aikaa!). Vastausta näkemättä on vaikea sanoa, missä määrin erittelyssä on sellaista päällekkäisyyttä, joka vie vastausta vähän sivuun tehtävänannosta. Eli ei ehkä ihan täydellinen vastaus, muttei ihan vääräkään.

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit