Ylen neliosainen Elävät puut -luontosarja sukeltaa syvälle puiden salaperäiseen ja moniaistiseen maailmaan upeaa luontokuvausta hyödyntäen.
Tiesitkö, että puut viestivät keskenään?
Kun toukka hyökkää puun kimppuun ja alkaa nakertaa sen lehtiä, alkaa prosessi, jota ihmisaistit eivät havaitse. Hyökkäyksen kohteeksi joutunut puu alkaa välittömästi erittää hajua, jonka muut puut tunnistavat. Tämän hätäviestin ansiosta ne alkavat kehittää lehdistään toukille pahanmakuisia.
Ja samalla tiedon nappaavat ilmasta myös linnut: toukkia tarjottimella!
Puut viestivät keskenään myös juuriensa sienirihmaston – puiden internetin – kautta ja muun muassa syöttävät jälkeläisiään.
Me ihmiset katsomme metsää ja näemme puita tököttämässä paikallaan, mutta puut näkevät, kuulevat ja haistavat paljon muuta – asioita, joista meillä ei ole kirjaimellisesti hajuakaan. Kasveilla voi esimerkiksi olla yli kymmenen valoa aistivaa solua siinä, missä ihmisellä on vain muutama. Puut siis aistivat valoa paljon tarkemmin kuin ihmiset - ja näkeminen on valon aistimista.
Elävät puut -sarjan käsikirjoittajat ja toimittajat Minttu Heimovirta ja Markku Sipi kertovat, että puiden elämä pääsi yllättämään jopa kokeneet luontotoimittajat: eteen tuli paljon asioita, joita Sipi ja Heimovirta eivät olleet osanneet odottaa.
– Minulle itselleni käänteentekevä hetki oli, kun näin videon maissin juuresta. Siitä, kuinka se mönkii ja millaisia aisteja juuressa on. Sen jälkeen puiden aistimaailma aukesi ihan uudella tavalla. Ne todella hahmottavat, mitä ympärillä tapahtuu. Kun ei voi liikkua ja pitää selvitä hengissä, on oltavat todella tarkat sensorit, että pystyy varautumaan uhkiin, Sipi sanoo.
Heimovirtaa puolestaan alkoivat kiinnostaa puiden strategiat.
– Olen biologi taustaltani, mutta minua on kiinnostanut enemmän eläinten käyttäytyminen. Nyt ymmärrän, että yhtälailla kasvimaailmassa on tietynlaista käyttäytymistä. Puut kommunikoivat keskenään, niillä on oma viestintäyhteisö. Meidän omat aistimme ovat vain liian rajalliset havaitsemaan sitä, Heimovirta sanoo.
Sarjan tarkasta ja upeasta luontokuvauksesta vastaa kuvaaja Jari Salonen, joka kiersi väsymättömästi ympäri Suomea eri ympäristöjä eri vuodenaikoina kuvaten.
Tutkimustulokset hämmästyttivät
Sarjaa varten Heimovirta ja Sipi tekivät valtavan taustatyön. He kävivät läpi lukuisia tutkimuksia, yhdistelivät tiedonjyviä, pohtivat, tekivät testejä ja haastattelivat toistakymmentä puiden parissa tutkimusta tehnyttä tutkijaa Suomesta Japaniin.
Välillä tutkimustulokset olivat yksinkertaisesti niin hämmentäviä, etteivät toimittajat meinanneet uskoa kuulemaansa. Tulokset ristiintarkistettiin kuitenkin muilta tutkijoilta.
– Välillä mietittiin, että voiko tämä asia tosiaan olla näin: että esimerkiksi tunturikoivut muistavat, kuka niiden kimppuun on hyökännyt, ja kemikaaliviesteillä ne osaavat pyytää apua, Heimovirta ja Sipi kertovat.
– Tämä havainto on vielä kaikenlisäksi peräisin suomalaisesta, Turun yliopiston tekemästä tutkimuksesta.
Vanhan iän salaisuus
Ohjelmassa pohditaan ja käydään läpi puiden sisukkuutta, viisautta, seksielämää ja vanhan iän salaisuutta.
Tiesitkö vaikkapa sen, että pajunkissat ovat puun sukuelimiä – vihertävämmät naaraita ja kellertävät koiraita, jotka himokkaina ja kukkeina houkuttelevat kevään ensimmäiset hyönteiset luokseen?
Toimittajat pääsivät myös näkemään Suomen vanhimman elävän puun alueella, jossa ei juuri ihmisiä liiku.
Vastassa ei kuitenkaan ollut mikään jättimäinen puunkörilas, vaan rimppakinttu, joka muistutti Sipin mukaan lyhtypylvästä, jonka päälle oli heitetty nuudelia.
– Oma lääketehdas, niukat elämäntavat ja hidas aineenvaihdunta: ne ovat puiden vanhan iän salaisuus, Sipi ja Heimovirta summaavat.
Katso kaikki Elävät puut -jaksot tästä tai Yle Areenasta:
Artikkeli päivitetty 21.11.2019/Tiina Jensen
