Hyppää pääsisältöön

Puut kertovat toisilleen, jos joku hyökkää

puita ylhäältä päin kuvattuna.
Elävät puut alkaa 9.9. klo 18.15. puita ylhäältä päin kuvattuna. Kuva: Yle Kuvapalvelu Mennään metsään (kampanja),Elävät puut

Ylen uusi neliosainen Elävät puut -luontosarja sukeltaa syvälle puiden salaperäiseen ja moniaistiseen maailmaan upeaa luontokuvausta hyödyntäen.

Tiesitkö, että puut viestivät keskenään?

Kun toukka hyökkää puun kimppuun ja alkaa nakertaa sen lehtiä, alkaa prosessi, jota ihmisaistit eivät havaitse. Hyökkäyksen kohteeksi joutunut puu alkaa välittömästi erittää hajua, jonka muut puut tunnistavat. Tämän hätäviestin ansiosta ne alkavat kehittää lehdistään toukille pahanmakuisia.

Ja samalla tiedon nappaavat ilmasta myös linnut: toukkia tarjottimella!

Puut viestivät keskenään myös juuriensa sienirihmaston – puiden internetin – kautta ja muun muassa syöttävät jälkeläisiään.

Me ihmiset katsomme metsää ja näemme puita tököttämässä paikallaan, mutta puut näkevät, kuulevat ja haistavat paljon muuta – asioita, joista meillä ei ole kirjaimellisesti hajuakaan. Kasveilla voi esimerkiksi olla yli kymmenen valoa aistivaa solua siinä, missä ihmisellä on vain muutama. Puut siis aistivat valoa paljon tarkemmin kuin ihmiset - ja näkeminen on valon aistimista.

Puita alhaalta päin kuvattuna.
Puita alhaalta päin kuvattuna. Kuva: Yle Kuvapalvelu Mennään metsään (kampanja),Elävät puut

Elävät puut -sarjan käsikirjoittajat ja toimittajat Minttu Heimovirta ja Markku Sipi kertovat, että puiden elämä pääsi yllättämään jopa kokeneet luontotoimittajat: eteen tuli paljon asioita, joita Sipi ja Heimovirta eivät olleet osanneet odottaa.

– Minulle itselleni käänteentekevä hetki oli, kun näin videon maissin juuresta. Siitä, kuinka se mönkii ja millaisia aisteja juuressa on. Sen jälkeen puiden aistimaailma aukesi ihan uudella tavalla. Ne todella hahmottavat, mitä ympärillä tapahtuu. Kun ei voi liikkua ja pitää selvitä hengissä, on oltavat todella tarkat sensorit, että pystyy varautumaan uhkiin, Sipi sanoo.

Heimovirtaa puolestaan alkoivat kiinnostaa puiden strategiat.

– Olen biologi taustaltani, mutta minua on kiinnostanut enemmän eläinten käyttäytyminen. Nyt ymmärrän, että yhtälailla kasvimaailmassa on tietynlaista käyttäytymistä. Puut kommunikoivat keskenään, niillä on oma viestintäyhteisö. Meidän omat aistimme ovat vain liian rajalliset havaitsemaan sitä, Heimovirta sanoo.

Sarjan tarkasta ja upeasta luontokuvauksesta vastaa kuvaaja Jari Salonen, joka kiersi väsymättömästi ympäri Suomea eri ympäristöjä eri vuodenaikoina kuvaten.

Palanut metsä.
Lohduton näky? Ei kaikille. Mänty kestää jopa metsäpalon ja voi sen avulla saada uuden elämän. Palanut metsä. Kuva: Yle Kuvapalvelu/Jari Salonen Mennään metsään (kampanja),Elävät puut

Tutkimustulokset hämmästyttivät

Sarjaa varten Heimovirta ja Sipi tekivät valtavan taustatyön. He kävivät läpi lukuisia tutkimuksia, yhdistelivät tiedonjyviä, pohtivat, tekivät testejä ja haastattelivat toistakymmentä puiden parissa tutkimusta tehnyttä tutkijaa Suomesta Japaniin.

Välillä tutkimustulokset olivat yksinkertaisesti niin hämmentäviä, etteivät toimittajat meinanneet uskoa kuulemaansa. Tulokset ristiintarkistettiin kuitenkin muilta tutkijoilta.

– Välillä mietittiin, että voiko tämä asia tosiaan olla näin: että esimerkiksi tunturikoivut muistavat, kuka niiden kimppuun on hyökännyt, ja kemikaaliviesteillä ne osaavat pyytää apua, Heimovirta ja Sipi kertovat.

– Tämä havainto on vielä kaikenlisäksi peräisin suomalaisesta, Turun yliopiston tekemästä tutkimuksesta.

Vanhan iän salaisuus

Ohjelmassa pohditaan ja käydään läpi puiden sisukkuutta, viisautta, seksielämää ja vanhan iän salaisuutta.

Tiesitkö vaikkapa sen, että pajunkissat ovat puun sukuelimiä – vihertävämmät naaraita ja kellertävät koiraita, jotka himokkaina ja kukkeina houkuttelevat kevään ensimmäiset hyönteiset luokseen?

Toimittajat pääsivät myös näkemään Suomen vanhimman elävän puun alueella, jossa ei juuri ihmisiä liiku.

Vastassa ei kuitenkaan ollut mikään jättimäinen puunkörilas, vaan rimppakinttu, joka muistutti Sipin mukaan lyhtypylvästä, jonka päälle oli heitetty nuudelia.

– Oma lääketehdas, niukat elämäntavat ja hidas aineenvaihdunta: ne ovat puiden vanhan iän salaisuus, Sipi ja Heimovirta summaavat.

Katso kaikki Elävät puut -jaksot tästä tai Yle Areenasta:




Ohjelma on osa Ylen Mennään metsään -kampanjaa, jonka tavoitteena on innostaa suomalaisia liikkumaan luonnossa ja viedä maailman laajimmat jokamiehenoikeudet Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

Lisää ohjelmasta

Mennään metsään

  • Unohdetusta kaarnikasta voisi tulla mustikan veroinen hittimarja

    Variksenmarja on erinomainen mehu- ja hillomarja.

    Suomalainen supermarja, terveellinen kuin mikä, helppo poimia, mehukas ja maukas säilöä, sato onnistuu lähes aina – tämänkö me jätämme karhuille? Vieläkin moni luulee variksenmarjaa syömäkelvottomaksi, vaikka kaarnikassa on elimistöä suojaavia antioksidantteja jopa enemmän kuin muissa luonnonmarjoissa. Ota parhaat säilöntäreseptit talteen.

  • Syksyn herkullisin kakku syntyy kaarnikasta

    Bloggaaja Annin variksenmarjakakku - täydellinen makuelämys!

    Leivontablogia pitävä Anni sai haastavan tehtävän. Hänen piti suunnitella ja leipoa Ylen Mennään metsään -kampanjaa varten helppo, herkullinen ja näyttävä kakku variksenmarjasta eli kaarnikasta – marjasta, jota ei juurikaan poimita. Liekö syynä se, että marja maistuu monen suussa vähän oudolta. Mutta kaarnikka on ihmemarja, ja sen Annikin sai kokea!

  • Mennään metsään -kolumni: Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi pitää yksilöiden ja valtion suhtautumista luontoon kaksinaismoralistisina

    "Myös oma metsäsuhteeni on ristiriitainen."

    "Luonnon omistaminen on absudri ajatus 29-vuotiaalle taiteen maisterille." Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi kirjoittaa kolumnissaan luonnosta ja sen omistamisen aiheuttamista ristiriidoista. Ristiriidoista sai alkunsa palkittu 100 Hectares of Understanding -taidekuvasarja, jossa Kahilaniemi on kuvannut perinnöksi saamansa metsän ominaisuuksia.

  • Tutkija: ”Ilman sieniä Suomessa ei olisi metsiä"

    Maapallo olisi hyvin erilainen paikka ilman sieniä

    Ilman sieniä Suomessa ei ehkä olisi metsiä, sillä männyt, kuuset ja muut puumme esiintyvät aina yhdessä sienikumppanin kanssa. Sienet pysäyttivät myös fossiilisten polttoaineiden synnyn: lahottajasienten kehittyminen kivihiilikaudella pysäytti eloperäisen materiaalin kertymisen maanpinnalle.

  • Puut kertovat toisilleen, jos joku hyökkää

    Uusi luontosarja Elävät puut alkaa TV1:ssä 9.9. klo 18.15.

    Tiesitkö, että puut viestivät keskenään? Kun toukka hyökkää puun kimppuun ja alkaa nakertaa sen lehtiä, alkaa prosessi, jota ihmisaistit eivät havaitse. Ylen uusi neliosainen Elävät puut -luontosarja avaa puiden salaperäistä ja varsin näkymätöntä elämää uudella tavalla ja upeaa, kuvaaja Jari Salosen tarkkaa, ympärivuotista luontokuvausta hyödyntäen.

  • Mielistele Mielikkiä, lepyttele Tapiota! Metsän henget päättivät ihmisen kohtalosta vielä muutama sata vuotta sitten – riskejä henkien palvonnassa ei otettu

    Mikä oli Tapion pöytä, mihin vaikutti karhun ruokatorvi?

    Vielä sata vuotta sitten suomalaiset lepyttelivät ja palvoivat metsän henkiä ja haltioita välttyäkseen vahingoilta ja onnettomuuksilta. Koko ihmisen elämä oli tiukasti sidoksissa metsään. Tiedätkö sinä, mikä oli karsikkopuu tai Tapion pöytä? Entä mihin tarvittiin karhun ruokatorvea ja kynttä?

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Haapa

    Lue Anni Kytömäen koskettava teksti haavasta

    Haapa huomaa tuulen ensimmäisenä. Sen lehdet ovat puunlehdiksi kovat, niin kovanaamaiset että ovat vaatineet oman verbinkin – haavat eivät suhise kuten muut, ne havisevat.

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Koivu

    Anni Kytömäen upea teksti koivusta

    Koivu on nuorena vaalea ja heleä, hento ja keveä. Syystä tai toisesta sitä väitetään naiselliseksi, mutta todellisuudessa koivu on koivu, kuten ihmisetkin ovat ensi sijassa ihmisiä.

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Pihlaja

    Kirjailija Anni Kytömäen herkkä luonnehdinta pihlajasta.

    Kotipihan pihlaja on lapselle usein ensimmäinen puu: siinä on monta haaraa, oksia alhaallakin, sen syliin on helppo kiivetä. Jos putoaa, putoaa matalalta

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Kuusi

    Lue Anni Kytömäen upea teksti kuusesta.

    Kuuset pistelevät ohikulkijaa, levittävät tummia siipiään polun päälle, seisovat apeina auringossakin. Niin meidät on opetettu näkemään, koska se mitä on paljon, on rumaa ja ikävää.

  • Mikä on Mennään metsään -kampanja?

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään.

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään! Yle juhlii metsää ja jokamiehenoikeuksia Mennään metsään -kampanjalla Suomen luonnon päivästä 25.8.2018 alkaen. Tule mukaan viemään jokamiehenoikeuksia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

  • Miksi laskemme luontokäyntejä Mennään metsään -kampanjassa?

    Unescon listalle pääsevät vain arvostetut, elävät perinteet.

    Mennään metsään -kampanjassa luonnossa käynnit halutaan laskea, sillä Unescon listalle pääsevät vain ne perinteet, joita kansalaiset aidosti käyttävät ja arvostavat. Merkkaa siis Mennään metsään -laskuriin jokainen koiralenkki, iltakävely, soutelu, uiminen, työmatka, onkireissu, sieniretki… Kaikki ne kerrat, kun olet poikennut luontoon kahden viikon aikana!

  • Minne katosivat luonnonlähteet ja metsäpurot?

    Luonnonlähteiden tila on romahtanut Suomessa.

    Jos metsään haluat mennä nyt, ota vesipullo mukaan. Luonnonlähteiden tila on romahtanut, eikä kaikista lähteistä ja metsäpuroista voi enää ottaa juomakelpoista vettä. Lähteiden suojelu voi vielä pelastaa jäljelle jääneet pulputtajat.

  • Katoavat metsäpolut

    Perinteiset polkureitit ovat kovaa vauhtia katoamassa.

    Perinteiset polkureitit ovat kovaa vauhtia katoamassa. Samaan aikaan kansallispuistojen ja retkeilyalueiden suosituimmilla reiteillä polut levenevät, kun retkeilijät väistelevät kovassa kulutuksessa esiin tulleita kiviä ja juuria. Perinteisille poluille tarvittaisiin kipeästi lisää kulkijoita, varsinkaan kun lehmätkään eivät niitä enää ole tallomassa. On aika ryhtyä poluntallaustalkoisiin – maastopyöräillen, ratsastaen, patikoiden.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

Uusimmat sisällöt - Mennään metsään