Hyppää pääsisältöön

Poikkitaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass kapinoi yhteiskunnan normeja ja median naiskuvaa vastaan

Sirkka-Liisa Krapinoja Kiasmassa
Sirkka-Liisa Krapinoja Kiasmassa Kuva: Yle Lisa Enckell Kuusi kuvaa,Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass

Sanoittaja, säveltäjä ja kehotaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass on koko elämänsä kapinoinut normeja vastaan. Naiseuden monimuotoisuus yhteiskunnassa on ollut hänen agendansa. Kahdeksankymmentä vuotta täyttävä taiteilija on vahvasti nykypäivässä kiinni.

Lähes kolmekymmentä vuotta elämästään Saksassa viettänyt Sass menetti kymmenen vuoden sisällä miehensä, kaksi sisarta ja viimeksi tyttärensä joitakin vuosia sitten.

– Omaisuuden menetys ei sen rinnalla tunnu missään, hän sanoo.

– Mitähän kamalaa olen tehnyt edellisessä elämässä, kun lapsesta asti tulee määrävuosina aina lekalla päähän, juuri kun olen toipunut edellisestä iskusta, hän jatkaa lakonisesti.

Kolmas syöpä ei häiritse arkea, vaikka se onkin tikittävä aikapommi taiteilijan kehossa, molemmat rinnat vietiin aikaisemmissa. Kehollisuus, tai oikeastaan ruumiillisuus, niin kuin Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa asian nimetä, astui hänen mukaansa taiteen foorumille 1990-luvulla.

Sirkka-Liisa Krapinoja Kiasmassa
Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass leikittelee median naiskuvilla Sirkka-Liisa Krapinoja Kiasmassa Kuva: Lisa Enckell Kuusi kuvaa,Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass

Naisten representaatiot mediassa ärsyttävät

Krapinoja-Sassilta oman keho- ja minäkuvan kanssa taistelu on vienyt voimia mutta myös synnyttänyt taidetta. Naiseuteen liittyvät stereotypiat ja kauneusihanteet ovat aina ärsyttäneet häntä, mutta samalla hän sanoo itse olevansa "varsinainen tyylilyyli" ja hämäyksen mestari.

– Tuskin kukaan aavisti minun kätkevän asujeni alla kyttyrää. Sitten oli kuusikymppisenä vain pakko taidemuseon seinillä "tulla ulos kaapista", hän muistelee.

Sirkka-Liisa Krapinoja skolioosileikkaukseen valmentava metallinen Halo-rengas päässään.
Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass on kertonut tarinansa myös dokumenttiprojektin Yksisiipinen enkeli elokuvassa Sirkka-Liisa Krapinoja skolioosileikkaukseen valmentava metallinen Halo-rengas päässään. Kuva: Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassin kotialbumista Kuusi kuvaa,dokumenttiprojekti: yksisiipinen enkeli

Kidutusvälineistä syntyi taidetta

”Noidankehä” niminen näyttely oli ensin esillä Porin Taidemuseossa ja keväällä 2001 Nykytaiteenmuseo Kiasmassa, josta se jatkoi ympäri Eurooppaa. Krapinoja-Sass oli itse niin näyttelyn tekijä kuin temaattinen keskus. Näyttelyllään hän kyseenalaisti itsestään selvinä pidetyt käsitykset terveestä ja sairaasta ruumista ja siitä millainen keho on kaunis.

Niin näyttely kuin sen rinnalla ilmestynyt samanniminen dokumenttiromaani (Otava 2001) perustuivat taiteilijan omiin kokemuksiin.

Näyttelyaineiston Sass oli kerännyt selkärankansa oikaisuun sairaaloissa käytetystä välineistöstä vuosikymmenien ajalta. Tähän "kidutuskabinettiin" liittyi runsas valokuva-aineisto, jossa median naisihanteet rinnastuivat rujojen ja kyttyräisten ihmisten kuvastoon.

Sassin kuvaston keskiössä on Saksassa v. 1981 tehdyn skolioosileikkauksen esikäsittelyssä käytetty päähän porattava kallorengas, metallinen kärsimyskruunu eli "halo", josta potilas koukun ja vaijerin avulla ripustetaan viikoiksi tai kuukausiksi kallovetoon oikenemaan "hirsipuupyörätuolissa". Miehensä ottama Polaroid-madonnankuva on hänelle kaiken koetun symboli. Sen valokuvasuurennoksen ohella halo-rengas oli kaksimetrisenä metallikopiona näyttelyssä katseenvangitsijana.

Sirkka-Liisa Krapinoja Kiasmassa
Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa vapauttaa ihmiset olemaan oman näköisiään. Sirkka-Liisa Krapinoja Kiasmassa Kuva: Lisa Enckell Kuusi kuvaa,Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass
Missioni on ollut vapauttaa naiset

– Selkäni on minun taiteeni ja samalla se on ollut faktor X, joka on muokannut koko elämääni, sanoo Sirkka-Liisa Sass. Naiseuteen liittyvät stereotypiat ja kauneusihanteet ovat aina ärsyttäneet häntä. Mutta samaan aikaan häntä on inspiroinut kaikenlainen esteettisyys ja vapaus ja oikeus olla se ihminen kuka on.

– Olen onnistunut ehkä vain siivun verran missiossani vapauttaa naiset, kuvailee Krapinoja-Sass elämäntehtävänsä.

Joulukuussa 80-vuotispäiviään viettävä taiteilija ei korosta elämänsä varrella koettuja fyysisiä kipuja, vaikka ne ilmeisesti olivat osin infernaalisia. Hän kertoo, että muutkin - ne kymmenet hänen eri laitoksissa kohtaamansa kieroselkäiset, enemmän tai vähemmän rankkojen kipujen kiusaamat naiset kärsivät ylivoimaisesti eniten poikkeavasta ulkomuodostaan ja siksi myös kestivät fyysisesti vaikka mitä.

– Mieheni ja kirurginero Dr. Zielke pelastivat elämäni. Yhä pahemmin kiertyvä selkäranka ahtautti sisäelimet ja aiheutti monia oheisleikkauksia. Olisin vähitellen rujoutunut täysin, halvaantunut tai kuollut ennenaikaisesti. Nyt metallisauva selässäni kantaa edelleen, kuvailee Krapinoja-Sass.

Teatteri Kapsäkissä neljä taiteilijaa laulamassa mikrofoneihin
Anneli Saaristo, Jorma Uotinen, Veera Railio ja Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass Kapsäkki-teatterin konsertissa. Teatteri Kapsäkissä neljä taiteilijaa laulamassa mikrofoneihin Kuva: Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassin kotialbumista Kuusi kuvaa,Anneli Saaristo,Jorma Uotinen,Veera Railio

Laulujen sanoituksissa teksti edellä

Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass on ennen muuta tunnettu lauluistaan. Sanoitukset ja sävellykset ovat syntyneet vaikeimmista hetkistä. Yhteiskuntakritiikki ja erilaisuuden hyväksyminen on niiden tärkein sanoma ja taustalla kuuluu keskieurooppalainen kabareehenki,

Elämä kuin elokuvaa

Skolioosiklinikan "Erilaisten maailma" sai Sassin vimmaisesti ajamaan elokuvaprojektia näkemästään, mutta vuosien yritykset eivät johtaneet tulokseen.

Elokuvamaisia kohtauksia Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassin elämässä on muutenkin riittänyt. Elämä upean miehen ja kahden lapsen kanssa istuu muistoissa, mutta jälkeenpäin Sass näkee taiteilunsa verottaneen liikaa yhteistä aikaa perheeltä, toistuvien sairaalakausien lisäksi.

– Olisipa elämäni ollut kenraaliharjoitus, niin tekisin jatkossa monta asiaa toisin, hän huokaa.

  • Keskustele itsemurhasta

    Onko itsemurha joskus sallittava?

    Itsemurhan ympärillä on edelleen tabuluonteinen hiljaisuus. Ulla-Kaija Lammin mies teki 17 vuotta sitten itsemurhan. Ulla-Kaija on halunnut olla aina avoin tapahtuneesta eikä kantaa asiasta syyllisyyttä. Ulla-Kaijan mielestä hänen miehensä tekoa ei olisi voitu estää. Kaikki mahdollinen apu annettiin, mutta mies halusi silti lähteä pois.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele itsemurhasta

    Onko itsemurha joskus sallittava?

    Itsemurhan ympärillä on edelleen tabuluonteinen hiljaisuus. Ulla-Kaija Lammin mies teki 17 vuotta sitten itsemurhan. Ulla-Kaija on halunnut olla aina avoin tapahtuneesta eikä kantaa asiasta syyllisyyttä. Ulla-Kaijan mielestä hänen miehensä tekoa ei olisi voitu estää. Kaikki mahdollinen apu annettiin, mutta mies halusi silti lähteä pois.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.