Hyppää pääsisältöön

Poikkitaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass kapinoi yhteiskunnan normeja ja median naiskuvaa vastaan

Sirkka-Liisa Krapinoja Kiasmassa
Sirkka-Liisa Krapinoja Kiasmassa Kuva: Yle Lisa Enckell Kuusi kuvaa,Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass

Sanoittaja, säveltäjä ja kehotaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass on koko elämänsä kapinoinut normeja vastaan. Naiseuden monimuotoisuus yhteiskunnassa on ollut hänen agendansa. Kahdeksankymmentä vuotta täyttävä taiteilija on vahvasti nykypäivässä kiinni.

Lähes kolmekymmentä vuotta elämästään Saksassa viettänyt Sass menetti kymmenen vuoden sisällä miehensä, kaksi sisarta ja viimeksi tyttärensä joitakin vuosia sitten.

– Omaisuuden menetys ei sen rinnalla tunnu missään, hän sanoo.

– Mitähän kamalaa olen tehnyt edellisessä elämässä, kun lapsesta asti tulee määrävuosina aina lekalla päähän, juuri kun olen toipunut edellisestä iskusta, hän jatkaa lakonisesti.

Kolmas syöpä ei häiritse arkea, vaikka se onkin tikittävä aikapommi taiteilijan kehossa, molemmat rinnat vietiin aikaisemmissa. Kehollisuus, tai oikeastaan ruumiillisuus, niin kuin Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa asian nimetä, astui hänen mukaansa taiteen foorumille 1990-luvulla.

Sirkka-Liisa Krapinoja Kiasmassa
Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass leikittelee median naiskuvilla Sirkka-Liisa Krapinoja Kiasmassa Kuva: Lisa Enckell Kuusi kuvaa,Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass

Naisten representaatiot mediassa ärsyttävät

Krapinoja-Sassilta oman keho- ja minäkuvan kanssa taistelu on vienyt voimia mutta myös synnyttänyt taidetta. Naiseuteen liittyvät stereotypiat ja kauneusihanteet ovat aina ärsyttäneet häntä, mutta samalla hän sanoo itse olevansa "varsinainen tyylilyyli" ja hämäyksen mestari.

– Tuskin kukaan aavisti minun kätkevän asujeni alla kyttyrää. Sitten oli kuusikymppisenä vain pakko taidemuseon seinillä "tulla ulos kaapista", hän muistelee.

Sirkka-Liisa Krapinoja skolioosileikkaukseen valmentava metallinen Halo-rengas päässään.
Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass on kertonut tarinansa myös dokumenttiprojektin Yksisiipinen enkeli elokuvassa Sirkka-Liisa Krapinoja skolioosileikkaukseen valmentava metallinen Halo-rengas päässään. Kuva: Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassin kotialbumista Kuusi kuvaa,dokumenttiprojekti: yksisiipinen enkeli

Kidutusvälineistä syntyi taidetta

”Noidankehä” niminen näyttely oli ensin esillä Porin Taidemuseossa ja keväällä 2001 Nykytaiteenmuseo Kiasmassa, josta se jatkoi ympäri Eurooppaa. Krapinoja-Sass oli itse niin näyttelyn tekijä kuin temaattinen keskus. Näyttelyllään hän kyseenalaisti itsestään selvinä pidetyt käsitykset terveestä ja sairaasta ruumista ja siitä millainen keho on kaunis.

Niin näyttely kuin sen rinnalla ilmestynyt samanniminen dokumenttiromaani (Otava 2001) perustuivat taiteilijan omiin kokemuksiin.

Näyttelyaineiston Sass oli kerännyt selkärankansa oikaisuun sairaaloissa käytetystä välineistöstä vuosikymmenien ajalta. Tähän "kidutuskabinettiin" liittyi runsas valokuva-aineisto, jossa median naisihanteet rinnastuivat rujojen ja kyttyräisten ihmisten kuvastoon.

Sassin kuvaston keskiössä on Saksassa v. 1981 tehdyn skolioosileikkauksen esikäsittelyssä käytetty päähän porattava kallorengas, metallinen kärsimyskruunu eli "halo", josta potilas koukun ja vaijerin avulla ripustetaan viikoiksi tai kuukausiksi kallovetoon oikenemaan "hirsipuupyörätuolissa". Miehensä ottama Polaroid-madonnankuva on hänelle kaiken koetun symboli. Sen valokuvasuurennoksen ohella halo-rengas oli kaksimetrisenä metallikopiona näyttelyssä katseenvangitsijana.

Sirkka-Liisa Krapinoja Kiasmassa
Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa vapauttaa ihmiset olemaan oman näköisiään. Sirkka-Liisa Krapinoja Kiasmassa Kuva: Lisa Enckell Kuusi kuvaa,Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass
Missioni on ollut vapauttaa naiset

– Selkäni on minun taiteeni ja samalla se on ollut faktor X, joka on muokannut koko elämääni, sanoo Sirkka-Liisa Sass. Naiseuteen liittyvät stereotypiat ja kauneusihanteet ovat aina ärsyttäneet häntä. Mutta samaan aikaan häntä on inspiroinut kaikenlainen esteettisyys ja vapaus ja oikeus olla se ihminen kuka on.

– Olen onnistunut ehkä vain siivun verran missiossani vapauttaa naiset, kuvailee Krapinoja-Sass elämäntehtävänsä.

Joulukuussa 80-vuotispäiviään viettävä taiteilija ei korosta elämänsä varrella koettuja fyysisiä kipuja, vaikka ne ilmeisesti olivat osin infernaalisia. Hän kertoo, että muutkin - ne kymmenet hänen eri laitoksissa kohtaamansa kieroselkäiset, enemmän tai vähemmän rankkojen kipujen kiusaamat naiset kärsivät ylivoimaisesti eniten poikkeavasta ulkomuodostaan ja siksi myös kestivät fyysisesti vaikka mitä.

– Mieheni ja kirurginero Dr. Zielke pelastivat elämäni. Yhä pahemmin kiertyvä selkäranka ahtautti sisäelimet ja aiheutti monia oheisleikkauksia. Olisin vähitellen rujoutunut täysin, halvaantunut tai kuollut ennenaikaisesti. Nyt metallisauva selässäni kantaa edelleen, kuvailee Krapinoja-Sass.

Teatteri Kapsäkissä neljä taiteilijaa laulamassa mikrofoneihin
Anneli Saaristo, Jorma Uotinen, Veera Railio ja Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass Kapsäkki-teatterin konsertissa. Teatteri Kapsäkissä neljä taiteilijaa laulamassa mikrofoneihin Kuva: Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassin kotialbumista Kuusi kuvaa,Anneli Saaristo,Jorma Uotinen,Veera Railio

Laulujen sanoituksissa teksti edellä

Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass on ennen muuta tunnettu lauluistaan. Sanoitukset ja sävellykset ovat syntyneet vaikeimmista hetkistä. Yhteiskuntakritiikki ja erilaisuuden hyväksyminen on niiden tärkein sanoma ja taustalla kuuluu keskieurooppalainen kabareehenki,

Elämä kuin elokuvaa

Skolioosiklinikan "Erilaisten maailma" sai Sassin vimmaisesti ajamaan elokuvaprojektia näkemästään, mutta vuosien yritykset eivät johtaneet tulokseen.

Elokuvamaisia kohtauksia Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassin elämässä on muutenkin riittänyt. Elämä upean miehen ja kahden lapsen kanssa istuu muistoissa, mutta jälkeenpäin Sass näkee taiteilunsa verottaneen liikaa yhteistä aikaa perheeltä, toistuvien sairaalakausien lisäksi.

– Olisipa elämäni ollut kenraaliharjoitus, niin tekisin jatkossa monta asiaa toisin, hän huokaa.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa! Ihailen Julian ja Merjan tapaa sekä elää säästeliäästi että nauttia elämästä. Siksi kutsuin heidät ohjelmaani vieraikseni. Miten he sen tekevät?

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • KESKUSTELE TÄSSÄ

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa! Ihailen Julian ja Merjan tapaa sekä elää säästeliäästi että nauttia elämästä. Siksi kutsuin heidät ohjelmaani vieraikseni. Miten he sen tekevät?

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Home ajoi Emin metsään - Homeelle altistuminen voi viedä koko elämän

    Kuunteluillassa mietittiin keinoja auttaa sisäilmasairaita

    Vastikään 30 vuotta täyttänyt Emi elää homeen häätämänä kaukana normaalista arjesta töineen, opiskeluineen ja ihmissuhteineen. Kaupunki saasteineen, ihmiset hajusteineen ja julkiset tilat sisäilmaongelmineen ovat liikaa homeen vaurioittamalle keholle. Emi kertoo kokemuksistaan Ulossuljettu-radiodokumentissa. Vertaisihmiset kokoontuivat kuuntelemaan dokumenttia Kuopiossa.

  • Täsmälääkkeitä ihastumisen kaipuuseen keski-ikäisille - Häräntappoase ja Skam

    Härkösen esikoisteos vangitsee nuoruuden suorat tunteet

    Olin unohtanut miltä tuntuu ihastua päätä pahkaa. Ehdoitta. Hullun lailla. Täytän ensi vuonna neljäkymmentä. Tähän ikään mennessä sen tunteen helposti unohtaa. Onneksi fiktio voi auttaa löytämään palavan teinirakkauden uudelleen. Anna-Leena Härkösen 80-luvun klassikko Häräntappoase on erinomaista täsmälääkettä nuoruusnostalgiaa kaipaaville.

  • Tutkija Tuula Juvonen on viihtynyt kodissaan niin vanhassa kulkutautisairaalassa kuin Manhattanilla

    Arkkitehtuurin opiskelu Saksassa herätti sisäisen feministin

    Kun Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan – ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi eivät ole jääneet vain akatemiaan, vaan Juvonen on elänyt lesboelämää täysin siemauksin. Tutkija on asunut vuosia ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

  • Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

    Muusikko Gian Majidi haluaa elämäänsä Marco-poolo-meininkiä.

    Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.

  • Rabbi Simon Livson haluaa auttaa ihmisiä elämään juutalaisuuttaan todeksi

    Rabbi Simon Livson elää juutalaisuutta todeksi

    New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Simon Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Helsingin juutalaisessa synagogassa hän johtaa joka aamu rukouksia ja opastaa seurakuntalaisia miten elää hyvänä juutalaisena. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Onneksi hänellä on viisas vaimo.