Hyppää pääsisältöön

Poikkitaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass kapinoi yhteiskunnan normeja ja median naiskuvaa vastaan

Sirkka-Liisa Krapinoja Kiasmassa
Sirkka-Liisa Krapinoja Kiasmassa Kuva: Yle Lisa Enckell Kuusi kuvaa,Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass

Sanoittaja, säveltäjä ja kehotaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass on koko elämänsä kapinoinut normeja vastaan. Naiseuden monimuotoisuus yhteiskunnassa on ollut hänen agendansa. Kahdeksankymmentä vuotta täyttävä taiteilija on vahvasti nykypäivässä kiinni.

Lähes kolmekymmentä vuotta elämästään Saksassa viettänyt Sass menetti kymmenen vuoden sisällä miehensä, kaksi sisarta ja viimeksi tyttärensä joitakin vuosia sitten.

– Omaisuuden menetys ei sen rinnalla tunnu missään, hän sanoo.

– Mitähän kamalaa olen tehnyt edellisessä elämässä, kun lapsesta asti tulee määrävuosina aina lekalla päähän, juuri kun olen toipunut edellisestä iskusta, hän jatkaa lakonisesti.

Kolmas syöpä ei häiritse arkea, vaikka se onkin tikittävä aikapommi taiteilijan kehossa, molemmat rinnat vietiin aikaisemmissa. Kehollisuus, tai oikeastaan ruumiillisuus, niin kuin Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa asian nimetä, astui hänen mukaansa taiteen foorumille 1990-luvulla.

Sirkka-Liisa Krapinoja Kiasmassa
Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass leikittelee median naiskuvilla Sirkka-Liisa Krapinoja Kiasmassa Kuva: Lisa Enckell Kuusi kuvaa,Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass

Naisten representaatiot mediassa ärsyttävät

Krapinoja-Sassilta oman keho- ja minäkuvan kanssa taistelu on vienyt voimia mutta myös synnyttänyt taidetta. Naiseuteen liittyvät stereotypiat ja kauneusihanteet ovat aina ärsyttäneet häntä, mutta samalla hän sanoo itse olevansa "varsinainen tyylilyyli" ja hämäyksen mestari.

– Tuskin kukaan aavisti minun kätkevän asujeni alla kyttyrää. Sitten oli kuusikymppisenä vain pakko taidemuseon seinillä "tulla ulos kaapista", hän muistelee.

Sirkka-Liisa Krapinoja skolioosileikkaukseen valmentava metallinen Halo-rengas päässään.
Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass on kertonut tarinansa myös dokumenttiprojektin Yksisiipinen enkeli elokuvassa Sirkka-Liisa Krapinoja skolioosileikkaukseen valmentava metallinen Halo-rengas päässään. Kuva: Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassin kotialbumista Kuusi kuvaa,dokumenttiprojekti: yksisiipinen enkeli

Kidutusvälineistä syntyi taidetta

”Noidankehä” niminen näyttely oli ensin esillä Porin Taidemuseossa ja keväällä 2001 Nykytaiteenmuseo Kiasmassa, josta se jatkoi ympäri Eurooppaa. Krapinoja-Sass oli itse niin näyttelyn tekijä kuin temaattinen keskus. Näyttelyllään hän kyseenalaisti itsestään selvinä pidetyt käsitykset terveestä ja sairaasta ruumista ja siitä millainen keho on kaunis.

Niin näyttely kuin sen rinnalla ilmestynyt samanniminen dokumenttiromaani (Otava 2001) perustuivat taiteilijan omiin kokemuksiin.

Näyttelyaineiston Sass oli kerännyt selkärankansa oikaisuun sairaaloissa käytetystä välineistöstä vuosikymmenien ajalta. Tähän "kidutuskabinettiin" liittyi runsas valokuva-aineisto, jossa median naisihanteet rinnastuivat rujojen ja kyttyräisten ihmisten kuvastoon.

Sassin kuvaston keskiössä on Saksassa v. 1981 tehdyn skolioosileikkauksen esikäsittelyssä käytetty päähän porattava kallorengas, metallinen kärsimyskruunu eli "halo", josta potilas koukun ja vaijerin avulla ripustetaan viikoiksi tai kuukausiksi kallovetoon oikenemaan "hirsipuupyörätuolissa". Miehensä ottama Polaroid-madonnankuva on hänelle kaiken koetun symboli. Sen valokuvasuurennoksen ohella halo-rengas oli kaksimetrisenä metallikopiona näyttelyssä katseenvangitsijana.

Sirkka-Liisa Krapinoja Kiasmassa
Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa vapauttaa ihmiset olemaan oman näköisiään. Sirkka-Liisa Krapinoja Kiasmassa Kuva: Lisa Enckell Kuusi kuvaa,Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass
Missioni on ollut vapauttaa naiset

– Selkäni on minun taiteeni ja samalla se on ollut faktor X, joka on muokannut koko elämääni, sanoo Sirkka-Liisa Sass. Naiseuteen liittyvät stereotypiat ja kauneusihanteet ovat aina ärsyttäneet häntä. Mutta samaan aikaan häntä on inspiroinut kaikenlainen esteettisyys ja vapaus ja oikeus olla se ihminen kuka on.

– Olen onnistunut ehkä vain siivun verran missiossani vapauttaa naiset, kuvailee Krapinoja-Sass elämäntehtävänsä.

Joulukuussa 80-vuotispäiviään viettävä taiteilija ei korosta elämänsä varrella koettuja fyysisiä kipuja, vaikka ne ilmeisesti olivat osin infernaalisia. Hän kertoo, että muutkin - ne kymmenet hänen eri laitoksissa kohtaamansa kieroselkäiset, enemmän tai vähemmän rankkojen kipujen kiusaamat naiset kärsivät ylivoimaisesti eniten poikkeavasta ulkomuodostaan ja siksi myös kestivät fyysisesti vaikka mitä.

– Mieheni ja kirurginero Dr. Zielke pelastivat elämäni. Yhä pahemmin kiertyvä selkäranka ahtautti sisäelimet ja aiheutti monia oheisleikkauksia. Olisin vähitellen rujoutunut täysin, halvaantunut tai kuollut ennenaikaisesti. Nyt metallisauva selässäni kantaa edelleen, kuvailee Krapinoja-Sass.

Teatteri Kapsäkissä neljä taiteilijaa laulamassa mikrofoneihin
Anneli Saaristo, Jorma Uotinen, Veera Railio ja Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass Kapsäkki-teatterin konsertissa. Teatteri Kapsäkissä neljä taiteilijaa laulamassa mikrofoneihin Kuva: Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassin kotialbumista Kuusi kuvaa,Anneli Saaristo,Jorma Uotinen,Veera Railio

Laulujen sanoituksissa teksti edellä

Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass on ennen muuta tunnettu lauluistaan. Sanoitukset ja sävellykset ovat syntyneet vaikeimmista hetkistä. Yhteiskuntakritiikki ja erilaisuuden hyväksyminen on niiden tärkein sanoma ja taustalla kuuluu keskieurooppalainen kabareehenki,

Elämä kuin elokuvaa

Skolioosiklinikan "Erilaisten maailma" sai Sassin vimmaisesti ajamaan elokuvaprojektia näkemästään, mutta vuosien yritykset eivät johtaneet tulokseen.

Elokuvamaisia kohtauksia Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassin elämässä on muutenkin riittänyt. Elämä upean miehen ja kahden lapsen kanssa istuu muistoissa, mutta jälkeenpäin Sass näkee taiteilunsa verottaneen liikaa yhteistä aikaa perheeltä, toistuvien sairaalakausien lisäksi.

– Olisipa elämäni ollut kenraaliharjoitus, niin tekisin jatkossa monta asiaa toisin, hän huokaa.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.