Hyppää pääsisältöön

Astrid Lindgrenin elämän kipein vaihe muuttui elokuvaksi – suhde pomoon ja lapsen luovuttaminen sijaiskotiin

Elokuva nuori Astrid
Elokuva nuori Astrid Kuva: Nordisk Film Astrid Lindgren

Tanskalaisen Pernille Fischer Christensenin ohjaama Nuori Astrid -elokuva poimii aiheekseen lastenkirjailijan elämän kipeimmän tapahtumasarjan. Astrid Lindgren (tuolloin Ericsson) ryhtyi suhteeseen keski-ikäisen naimisissa olevan miehen kanssa. Hän synnytti aviottoman lapsen 18-vuotiaana ja joutui antamaan lapsensa sijaiskotiin. Tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen Peppi Pitkätossua ja Lindgrenin lastenkirjailijauraa.

Astrid Lindgrenin kirjailijuus ei ole läsnä Nuori Astrid -elokuvassa muuten kuin kehyskertomuksessa, jossa kirjailija lukee lasten hänelle lähettämiä kirjeitä. Lastenkirjailija sai säkkikaupalla postia lapsilta ja vastasi niihin tunnollisesti. Tällä pohjustetaan sitä, että ensimmäisen lapsen hylkäämiseen liittyvä tapahtumasarja vaikutti voimakkaasti Lindgrenin ihmiskuvaan ja suhteeseen lapsiin.


Nuori Astrid
on keinoiltaan varsin perinteisesti toteutettu ja tunteisiin vetoava draamaelokuva rakastetun lastenkirjailijan nuoruuden kriisistä. Alba August tavoittaa nuoren Astridin roolin herkkyyden ja viehkeyden ja sekoittaa mukaan jopa ripauksen peppipitkätossumaisuutta.

Elokuvaa on kuvattu epätavallisen runsaasti käsivaralta, kulmikkaasti ja tärähdellen ilman kameran liikkeitä tasoittavaa steadycamia. Tämä saattaa luoda mielleyhtymän dokumenttiin ja sitä kautta kasvattaa autenttisuuden elämystä. Huoliteltu epookkielokuva ei sentään ole mitenkään muuten karkeata tanskalaista dogmaa.

Nuori Astrid -elokuva
Nuori Astrid -elokuva Kuva: Nordisk Film Astrid Lindgren

17-vuotiaan Astridin ja viisikymppisen päätoimittaja Reinhold Blombergin suhde oli skandaalimainen, varsinkin kun Blomberg oli vielä virallisesti naimisissa. Tarinan lopputulos ei ole varsinaisesti yllätys, mutta antaa oivan kuvan 1920-luvun suvaitsemattomuudesta. Nuori Astrid kuvaa romanssin kehittymistä ja vastuukysymystä jännittävästi. Elokuva tarjoaa järkyttävän kurkistuksen yksinhuoltajaäitiyteen yhteiskunnassa, joka tuki voimakkaasti avioliittoinstituutiota ja jossa nainen oli työelämässä täysin alisteisessa asemassa.

Kuka teki aloitteen?

Päätoimittaja Blomberg (Henrik Rafaelssen) tekee viattoman tuntuisia aloitteita, joista 17-vuotias toimittajaharjoittelija Astrid on aluksi lähinnä kummissaan. Mutta loppujen lopuksi se onkin tyttö, joka tekee ratkaisevan liikkeen, kun mies alkaa jarrutella. Mies sentään oli naimisissa, esimiesasemassa ja vielä tunsi hyvin Astridin isän, joka luotti häneen. Astrid löytää itsestään piirun verran arkaa viettelijää, ja muuta ei tarvita. Siihen loppuu päätoimittaja Blombergin aikuinen ja järkevä harkinta.

Jens Andersenin perusteellisesti taustatutkittu Astrid Lindgren - Tämä päivä, yksi elämä -elämäkerta paljastaa, miten Astrid Lindgren itse selitti myöhemmin romanssiaan keski-ikäisen miehen kanssa.

Astrid Lindgren muisteli tunteneensa olevansa “syömäkelvotonta riistaa himojen markkinoilla”. Astrid oli lukenut kirjailija Sigurdin novellin (1903) Rännare-Lenasta, jota miehet halusivat vaikka nainen ei ollut ulkonäöltään lainkaan kaunis. Luettuaan sen Astrid oli ajatellut: “Oi pystyisinpä minäkin edes siihen.” Seuraukset kylläkin yllättivät ikävästi nuoren naisen.

Elokuvassa ulkonäkö- ja itsetuntoasiaa kuvataan tanssiaiskohtauksella, jossa Astrid ja toinen tyttö jäävät seinäruusuiksi. Kauniimpi tyttö haetaan vierestä tanssiin. Kun pojat eivät hae, Astrid nappaa vieressä istuvan tytön mukaan peppimäiseen tanssiin. Myöhemmin elokuvassa näytetään, miten Astrid haaveilee miehestä.

Astrid Lindgren nuorena
Astrid Lindgren nuorena Kuva: All over press Astrid Lindgren

Ehkäisy puuttui

Maatilalla kasvanut Astrid varmasti tiesi, miten lisäännytään, mutta ei tiennyt mitään lisääntymisen estämisestä. Hän näytti luottaneen siihen, että vanhempi ja kokeneempi mies hoitaa ehkäisyn. Vielä yli 10 vuotta myöhemmin, tapahtumien jo jäätyä menneisyyteen, Astrid Lindgren purki kirjeessä tästä asiasta katkeruuttaan Blombergille.

Astrid Lindgren sivuutti vuosikymmeniä koko episodin ja piti yllä sellaista versiota, jonka mukaan kaksi lasta Lasse ja Karin ovat samasta liitosta Sture Lindgrenin kanssa. Ensimmäisen kerran kirjailija vihjasi totuuteen ensimmäisen lapsensa Larsin eli Lassen biologisesta isästä vuonna 1977.

Nuori Astrid ja keski-ikäinen hyväksikäyttäjä?

Astridin näkökulmasta kerrottu elokuva ei tee Blombergista hyväksikäyttäjäroistoa, vaikka voi hyvällä syyllä sanoa, että Astrid Ericssonin vastoinkäymiset nuorena äitinä johtuivat suureksi osaksi tästä miehestä. Jens Andersenin kirjassa Tämä päivä, yksi elämä Reinhold Blomberg kuvataan menestyneeksi liikemieheksi, joka osasi kasvattaa omaisuuttaan. Päätoimittajana ja journalistina hän oli kokematon, mutta hänen 1913 ostamansa lehti Wimmerby Tidning menestyi. Avioliittojen ja naisien suhteen hänen elämänsä oli hitusen epävakaampaa.

Nuori Astrid -elokuva, Astridin pomo
Nuori Astrid -elokuva, Astridin pomo Kuva: Nordisk Film Astrid Lindgren

Blombergin ensimmäinen vaimo kuoli, mutta liitosta ehti syntyä kuusi lasta. Toisen vaimon Olivian kanssa hankittu lapsi kuoli. Tragedian jälkeen välit vaimoon tulehtuivat, ja pariskunnan riitely oli huomattavan äänekästä. Blomberg yritti järjestää vaimoaan holhouksenalaiseksi. Olivia osasi puolustautua. Blomberg ajautui vuosia kestävään repivään avioero-oikeudenkäyntiin. Tässä vaiheessa kuvaan tulee mukaan viehättävä Astrid Ericsson.

Blomberg oli voimakkaasti rakastunut toimittajaharjoittelija Astridiin ja olisi halunnut mennä tämän kanssa naimisiin.

Nuori Astrid -elokuva
Nuori Astrid -elokuva Kuva: Nordisk Film Astrid Lindgren

Ihastus kuihtuu

Kokemattomuuden tiliin menevän ensi-ihastuksen jälkeen Astrid tajusi, ettei ollut lainkaan rakastunut päätoimittajaan. Blomberg esittelee Astridille kotinsa uutta pohjapiirrustusta. Siinä näkyi konkreettisesti, että Astridille oli varattu paikka kodin hengettärenä, vaikka naista selvästi kiinnosti vapaa itsenäinen elämä myös kodin ulkopuolella.

Astridin äiti Hannakin kysyi tyttäreltään, haluaako tyttö tosiaan ryhtyä kuuden lapsen äitipuoleksi. Yksi Blombergin lapsista oli jopa Astridin luokkakaveri.

Molemmat tapaukset ovat mukana elokuvassa.

Blomberg oli kirjan mukaan omistushaluinen, mikä tulee elokuvassa esiin pari kertaa fyysisenä kovakouraisuutena. Elokuva ei puolestaan kerro tarkemmin, että mies ei pitänyt Astridin sihteeriopinnoista. Mies pelkäsi että tämä ammatillinen omien siipien vahvistaminen on alkusoittoa Astridin tulevaisuudelle ilman Blombergia. Mustasukkaisena mies kielsi Astridia käymästä tansseissa. Ja Blomberg oli myös tyytymätön Astridin kirjeiden romanttisen annin niukkuuteen!

Avioliitto vanhemman miehen kanssa alkoi epäilyttää. Astrid otti aikalisää harkintaa varten enemmänkin kuin elokuvasta suoranaisesti käy ilmi.

VAROITUS! JUTTU SISÄLTÄÄ JUONIPALJASTUKSIA!

Blombergin paranoidinen avioero-oikeudenkäynti

Blombergin avioero-oikeudenkäynti vaikuttaa paranoidisuudessaan lähes mustan humoristiselta, ellei se olisi ollut keskeinen ahdistava lisä Astridin kokemassa vaikeuksien vyöryssä. Suhde piti salata entistäkin tarkemmin, koska Blomberg pelkäsi häviävänsä vaimolleen oikeudessa, jos hän paljastuisi “huorintekijäksi”.

Blombergin Olivia vaimo oli pelottava vastus, koska hänellä oli apunaan lakimiesveli. Elokuvassa Blomberg sanoi Astridille olevansa vaarassa joutua vankilaan huorinteosta, mikä osoittautui suureksi valheeksi. Epäselväksi jää, oliko se Blombergin tahallinen valhe vai tietämättömyydestä johtuva oletus. Tämä päivä, yksi elämä -kirjassa mainitaan Blombergin olleen oikeudenkäynnissä varsin avuton.

Yllättävän suuri osa Blombergin kirjeenvaihdosta päätyi vaimon käsiin ja oikeudelle todisteina. Taitavaa salapoliisityötä Olivia Blombergin tiimiltä!

Yksi mielenkiintoinen ja hyödyllinen sivuvaikutus oikeudenkäynnillä oli. Avioero-oikeudenkäynnin takia Astridin ja Blombergin “häpeällisestä” tarinasta on jäänyt kirjallisia dokumentteja, joista elämäkerrassa ja elokuvassa on saatu rekonstruoitua vetävä tarina. Kuten elokuvassakin esitetään, Astridin ja herra Blombergin salaisesta hotelliyöstä jäi hotellikirjaan käsialanäyte, joka päätyi Olivian palkkaaman grafologin tutkittavaksi oikeudessa. Se oli raskauttava huorinteon todiste Blombergia vastaan.

Mikä oli Astridin vanhempien vastuu?

Elokuvan perusteella Astridin vanhemmat suhtautuvat tyttären raskauteen järkyttävän kylmäkiskoisesti. Astridin vanhemmilla olivat osittain vastuussa tyttären kokemasta kovasta kohtalosta. Äiti Hanna (Marie Bonnevie) suhtautuu hyvin ankarasti ja muuten ymmärtäväinen isä Samuel August (Magnus Krepper) kääntää selkänsä tyttärelleen. He tekevät selväksi, että kirkon mailla viljelevälle perheelle on suuri mainehaitta, jos tytär synnyttää aviottoman lapsen.

Elokuvan perusteella vanhempien näkökulmasta vaarassa oli perheen toimeentulo. Voi olla, että tuo oli realismia eikä selkärangattomuutta. Juoruilevat kyläläiset osasivat yhdistää Astrid Ericssonin katoamisen ja hänen esimiehensä Blombergin huomiota herättävän avioerojutun.

Elämäkerran mukaan tällainen selitys ei suoranaisesti tule esiin, vaikka pahantahtoinen juoruilu mainitaan. Astrid Lindgren kirjoitti myöhemmin ymmärtävänsä myös vanhempiensa agraarisen maailmankuvan ja arvomaailman. Heille avioliiton ulkopuolella synnyttäminen oli yksinkertaisesti synti.

Apua hädänalaiselle

Raskaaksi tulleen Astridin piti nopeasti opetella ottamaan vastuu itsestään. Aviottoman lapsen saamisesta aiheutuvat ongelmat oli tiedostettu edistyksellisissä piireissä, mutta ilmapiiri oli tuomitseva, ja yhteiskunnassa ei ollut mitään yksinhuoltajaa ja heidän lapsiaan tukevia virallisia järjestelmiä. Astrid löysi avukseen Ruotsin ensimmäisen naispuolisen asianajajan Eva Andénin, joka auttoi pulaan joutuneita naimattomia naisia. Andén oli naisten äänioikeuden varhainen puolustaja.

Elokuvaan tämä mielenkiintoinen vahva hahmo ei ole päätynyt. Asianajaja ihmetteli, miksi 18-vuotias Astrid on jätetty näin yksin ongelmansa kanssa. Astridin piti kätkeä raskaus. Syynä oli Blombergin avioero-oikeudenkäynnistä johtuva salailu. Ei löytynyt sellaista synnytysklinikkaa tai -kotia, jossa ei olisi ollut tunnistamisen vaaraa tai josta ei olisi lähtenyt tietoa viranomaiselle. Sitä Blomberg pelkäsi. Ja nuori Astrid uskoi Blombergin perusteluihin.

Blomberg käyttäytyi kuitenkin vastuuntuntoisesti itsekkyydestään huolimatta. Astrid ja Blomberg olivat menneet kihloihin ilmeisesti 1926. Kihlaus pidettiin salassa avioero-oikeudenkäynnin takia, mutta se oli Astridille erittäin tärkeä. Tulevan lapsen kannalta status kihlalapsena oli vakuutus, koska näin avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi olisi oikeutettu isänsä perintöön ja sukunimeen, vaikka kihlaus peruuntuisi.

Nuori Astrid -elokuva
Nuori Astrid -elokuva Kuva: Nordisk Film Astrid Lindgren

Salainen synnytys Tanskassa

Asianajaja Eva Andén neuvoi Astridille turvallisen synnytyspaikan Kööpenhaminasta Tanskassa. Siellä ei pidetty yllä synnytysrekisteriä. Blombergin tuntemattoman naisystävän synnytys oli oikeudenkäynnissä suuren uteliaisuuden kohde. Astridin aikaisemmin tutkinut kätilö laverteli kaiken Blombergin vaimon tiimille, ja oikeus oli näin Blombergin salasuhteen jäljillä. Mutta Vimmerbyn oikeus ei saanut lopulta koskaan tietää synnytyksestä. Lapsen kastetodistukseen ei merkitty vanhempien nimiä, vaan salainen koodi 1516b.

Vainottu ensisynnyttäjä joutui jättämään lapsensa hoitoon asianajajan suosittelemalle sijaiskotia pitävälle naiselle Marie Stevensille. Elokuvaa katsoessa tuntui, että Marie Stevens (Trine Dyrholm) oli kuvattu jopa melodramaattisen äidilliseksi, mutta ilmeisesti hän todellakin oli ihanteellinen ihminen. Myöhemmin Astrid Lindgren nimitti Marie Stevensiä upeimmaksi naiseksi, jonka oli eläessään tavannut.

Ehkä tiivistämisen takia elokuvaan ei ole otettu mukaan Marie Stevensin parikymppistä poikaa Carlia, joka oli selvästi tärkeä henkilö. Hänestä tuli Astridin lapselle rakas sijaisisähahmo.

Epäonninen Astrid oli siis sentään törmännyt joihinkin luotettaviin ihmisiin. Elokuvassa ei tule esiin, että Astridin tarina on sittenkin lajissaan onnekas. Aviottomien lapsien sijoittamisessa pyöri rahakas liiketoiminta. Jotkut sijaiskodit toimivat groteskin moraalittomasti jopa näännyttäen lapsia nälkään ja janoon saadakseen lisää tilaa uusille lapsille.

Nuori Astrid -elokuva
Astrid pääsi hakemaan Lasse-poikansa kotiin vasta kolme vuotta synnytyksen jälkeen. Nuori Astrid -elokuva Kuva: Nordisk Film Astrid Lindgren

Yksinhuoltajana nälässä ja niukkuudessa

Blombergin ja oman maineensa suojelemisen takia Astrid ei voinut ottaa vauvaa hoidettavakseen, eikä lasta voinut antaa Vimmerbyhyn vanhempien hoidettavaksi juorujen pelossa.

Astrid teki koneenkirjoittajan töitä tienaten varsin niukkaa palkkaa ja kävi viikonloppuisin Tanskassa pientä Larsia katsomassa. Lapsen ja työelämän yhteensovittaminen on ollut vieläkin stressaavampaa kuin elokuvassa annetaan ymmärtää. Tanskasta takaisiin Tukholmaan ja töihin ehtiminen oli minuuteista kiinni, ja kerran Astrid sai potkutkin poissaolon takia. Työelämä ei joustanut töissäkäyvän yksinhuoltajaäidin elämän vaatimusten takia.

Elokuva kuvaa liikuttavasti Astridin tuskaa, kun hänen poissaolonsa kasvavan lapsen luota pitkittyy kolmeen vuoteen. Viimein Astrid sai Lasse-lapsen luokseen ja selviää yksinhuoltajanakin niukkuudessa. Kotoa lähetetyt ruokapaketit auttoivat.

Nuori Astrid -elokuva
Nuori Astrid -elokuva Kuva: Nordisk Film Astrid Lindgren

Blombergin valhe paljastuu

Elokuvan yksi dramaattinen huippukohta on, kun Blombergin valhe paljastuu Astridille. Miehen saama tuomio huorinteosta olikin vain sakko, ei vankilaa. Astridin raskauden ja äitiyden monimutkainen salaaminen oli ehkä ollut osittain turhaa. Tämä päivä yksi elämä -kirjan mukaan sakko oli kyllä huomattavan suuri, mutta varakkaalla miehellä oli helposti varaa maksaa se.

Astridin ja Blombergin välit eivät jäätyneet ja itseasiassa Astrid oli jopa ystävällisessä kirjeenvaihdossa entisen sulhasensa kanssa. Töissä Astrid kohtasi miellyttävän pomon, toimistopäällikkö Sture Lindgrenin ja aloitti suhteen tämän kanssa. Yksinhuoltajaelämä päättyy ja Astridista tulee rouva. Elokuva ei kerro, että konttoripäällikkö Sture oli jo ennestään tahollaan naimisissa ja erosi uuden suhteen takia. Sture kävi tahollaan oikeutta elatusmaksuista vaimoaan vastaan.

Astridin menettämisestä hengissä selvinnyt Blomberg meni nopeasti uusiin naimisiin ja sai vielä neljä lasta lisää uuden nuoren vaimon kanssa.

Astridin vanhemmilta meni pari vuotta hyväksyä Lasse lapsenlapsekseen. Viimein Astrid kuvasi eräässä kirjeessään voitokasta paluuta lapsen kanssa rakkaaseen Vimmerbyn kylään. Astrid väittää, että itsevarmuus teki pahansuovat jouruilut tyhjäksi. Kirjailija kirjoitti, että oli puhdistavaa käydä kohtaamassa pikkupaikkakuntalaisten tekopyhyys ja suvaitsemattomuus silmästä silmään. Tosin tässä vaiheessa Astrid oli jo sosiaaliselta statukseltaan rouva, ja siis turvatussa asemassa.

Nuori Astrid -elokuva väittää olevansa inspiroitunut Astridin tarinasta, mutta vertailu elokuvan ja Tämä päivä, yksi elämä -elämäkerran välillä paljastaa elokuvan olevan jopa harvinaisen tarkka ja elävä dramatisointi kuuluisan henkilön elämän kriisistä. Mutkia ei ole Hollywood-tyyliin vedetty suoriksi iskevämmän ja tunteikkaamman tarinan toivossa. Astridin äitiyden tarinasta kasvaa riipaiseva ja elävä kuva nuoren naisen asemasta 1920-luvun yhteiskunnasta.

Elokuvan Nuori Astrid ensi-ilta on 14.9.

Kirjallisuutta:

Jens Andersen: Astrid Lindgren - Tämä päivä, yksi elämä (2015)

Kommentit