Hyppää pääsisältöön

”Järjestäytynyttä vastarintaa tulee vielä” -Weather Undergroundin veteraani Bill Ayers uskoo nyt pommien sijasta mielikuvituksen voimaan

Bill Ayers
Bill Ayers Bill Ayers Kuva: Hannu Käki Bill Ayers,Dokumenttiprojekti: Sota vai rauha

Inderjit Kaur Khalsa kertoo dokumentissaan Sota vai rauha (War/Peace, Suomi 2017) Weather Underground -liikkeestä, joka pyrki horjuttamaan Yhdysvaltain yhteiskuntajärjestystä pommi-iskuilla. Toimittaja Harri Römpötti tapasi Weather Undergroundin veteraani Bill Ayersin Helsingissä.

Vietnamin sodan vastaiset mielenosoitukset yritettiin tukahduttaa kovin ottein. Se sai osan sodanvastaisista aktivisteista radikalisoitumaan ja luopumaan rauhanomaisista keinoista 1960-luvun lopussa.

Bill Ayers oli Weather Undergroundin keskeinen jäsen ja myös dokumentin päähenkilöitä. Elokuvassa hän sanoo, että heillä oli kaksi tavoitetta: lopettaa sota Vietnamissa ja rasismi Amerikassa. Hän toteaa myös, että he epäonnistuivat molemmissa.

Kun Ayers kävi Helsingissä dokumentin ensi-illassa, hän suhtautui hieman toisin. ”Kriittisesti suhtautuvat sanovat, että Weather Underground ei lyhentänyt sotaa päivälläkään, mutta mistä sen tietää? Asia on monimutkainen. Ehkä on liian aikaista sanoa, mikä merkitys meillä oli.”

”Ehkä emme lopettaneet sotaa, mutta saatoimme lieventää sen vaikutuksia. Nixon aikoi käyttää Vietnamissa ydinaseita, mutta ilmapiiri oli liian herkkä.”

Rauhanomaisista toimista kovempiin otteisiin

Bill Ayers syntyi Chicagossa vuonna 1944. Yliopistossa hän opiskeli ainetta nimeltä American studies, joka käsittelee niin kotimaan historiaa, politiikkaa kuin kulttuuriakin.

”Kasvoin etuoikeutettuna. Oli onnea, että ensin kansalaisoikeustaistelu ja sitten sodanvastainen liike imaisivat minut mukaansa. Mustien vapaustaistelu oli jo silloin jatkunut vuosikymmeniä. Se tarjosi sodanvastaiselle liikkeelle rakenteen ja moraalisen kompassin.”

Ayers liittyi rasismin- ja sodanvastaisiin liikkeisiin vuonna 1965. Samana vuonna hänet pidätettiin ensimmäisen kerran kutsuntojen vastustamisesta. Vuonna 1968 Ayers alkoi saada mainetta Students for Democratic Society -liikkeen yhtenä johtohahmona.

Pian sen jälkeen hän ja muut kääntyivät rauhanomaisesta ja väkivallattomasta toiminnasta kovempiin otteisiin.

Ihmisten tappamisen sijaan Weather Underground pyrki aiheuttamaan aineellisia vahinkoja. Eräs asiantuntija toteaa, että sillä oli usko vallankumoukseen, mutta ei lopulta kunnon suunnitelmaa sen jälkeisen systeemin rakentamisesta.

The Weather Underground -liikkeen aktivistien halu muuttaa maailmaa johti äärimmäiseen väkivaltaan 60-luvun Yhdysvalloissa.
Bernardine Dohrn ja Bill Ayers The Weather Underground -liikkeen aktivistien halu muuttaa maailmaa johti äärimmäiseen väkivaltaan 60-luvun Yhdysvalloissa. Kuva: Sari Aaltonen Yle TV1,Dokumenttiprojekti: Sota vai rauha

Maan alla vuosia

Vaikka Weather Underground on kuuluisin amerikkalaisista militanteista vasemmistoliikkeistä, se ei ollut ainoa. Dokumentissa todetaan, että Yhdysvaltain armeijan kohteisiin tehtiin vuosina 1970–1973 noin 20 000 pommi-iskua. Weather Underground vastasi 24:stä.

Liike alkoi hiipua jo 1970-luvun puoliväliin mennessä, mutta Ayers ja hänen kumppaninsa Bernardine Dohrn pysyivät maan alla aina vuoteen 1980 saakka.

Kirjoitan kirjoja ja heittelen niitä mereen, koska toivon, että laineet osuvat ja herättävät jonkun.

Sittemmin Ayers työskenteli opettamisen teorian parissa ja jäi eläkkeelle Chicagon yliopiston professorina. Hän on julkaissut muistelmansa ja useita muita kirjoja. Suomeksi on ilmestynyt Oppimisen ihanuudesta, Ryan Alexander-Tannerin kanssa syntynyt sarjakuvamuotoinen tietokirja.

”Kirjoitan kirjoja ja heittelen niitä mereen, koska toivon, että laineet osuvat ja herättävät jonkun.”

Järjestäytymätöntä vastarintaa

Khalsan dokumentti ei kertaa Weather Undergroundin historian ja toiminnan yksityiskohtia kovin tarkkaan. Sen sijaan Khalsa pyrkii rinnastamaan 1960-luvun radikalismiin johtaneen tilanteen nykyaikaan.

Nyt 1960- ja 1970-luvut näyttävät edistyksen ajalta, kun taas nykyisin taantumus harppoo Trumpin ja Brexitin jättiaskelin.

”Trumpin vaalikampanja oli suorasukaisen fasistinen, kun Nixon vain vihjasi siihen suuntaan. Nyt maailma näyttää kaoottiselta, mutta Trump ei tullut tyhjästä eikä tule vastarintakaan”, Ayers pohtii.

Democracy Spring, Philadelphia, USA
Democracy Spring, Philadelphia, USA Kuva: Vain tämän ohjelman yhteydessä Rajoitettu käyttöoikeus, Yle Kuvapalvelu, kuvapalveluyle.fi mielenosoitukset,Democracy Spring,Dokumenttiprojekti: Sota vai rauha

”Spontaania ja järjestäytymätöntä vastarintaa on jo. En ole ikinä nähnyt sellaista. Tuhannet toivottivat muslimeja tervetulleiksi lentokentillä, koska Trump kielsi. Meneillään on myös laaja naistenliike. Vastarinta ei ole järjestäytynyttä, kuten meidän aikanamme, mutta sekin tulee vielä.”

Pettymys perinteisiin valtarakenteisiin – järjestöt mukaan lukien – lienee vienyt innon järjestäytyä. Esimerkiksi Occupy-liikkeessä korostettiin spontaaniutta ja keskitetyn johdon puuttumista.

Ayers mainitsee kirjailija-aktivisti Naomi Kleinin yhtenä uusien kansainvälisten liikkeiden rakentajista ja toivoo, että ay-liike järjestäytyisi maailmanlaajuisesti.

Vasemmistosta maailman omatunto

Sota vai rauha -dokumentin ohjaaja Khalsa aikoo julkaista suomeksi Ayersin kirjan Vaadi mahdotonta (Demand the Impossible, 2016). Se on kansalaisaktivismin manifesti, opas muutoksen ajamiseen nykyaikana.

”Se alkoi pyyntönä vapauttaa poliittinen mielikuvitus ja etsiä radikaaleja ratkaisuja. Kirja päättyy myyttiin amerikkalaisista poikkeuksellisena kansana. Haluan romuttaa sen. Meidän pitää olla kansakunta muiden joukossa.”

”Toinen maailmansota synnytti ajatuksen Amerikasta maailman poliisina. Ennen sitä meillä ei ollut edes vakinaista armeijaa. Nyt meillä on sotilastukikohtia ympäri maailmaa.”

Ayers toteaa, että vasemmiston pitäisi olla maailman omatunto. ”Ei se ollut suosittu 70-luvullakaan, mutta silti se vastusti hulluutta ja tarjosi moraalisen kompassin. Niin vasemmiston pitäisi tehdä nytkin.”

Väkivaltaa Ayers ei suosittele. ”Suorassa sodassa häviämme. Meidän puolellamme on kosketus ihmisiin ja mielikuvitus. Ne antavat mahdollisuuden.”

Teksti: Harri Römpötti

Dokumenttiprojekti: Sota vai rauha (12) TV1 ma 10.9. klo 21.30., myös Yle Areenassa.

  • Vaiettua sotilasyhteistyötä Suomenlahdella 30-luvulla

    Veljesmaiden puolustusyhteistyö huipentui kesällä 1939.

    Sukellusveneet ovat Suomessa ja Virossa nykyään museonähtävyyksiä. Toisin oli 30-luvun lopussa, jolloin ne olivat tärkeä osa maiden yhteistä meripuolustusta ja Suomenlahden sulkusuunnitelmaa.

  • Suomi on Euroopan ykkönen - frisbeegolfissa meitä ei voita kukaan

    Suomi johtaa frisbeegolfin lajikehitystä

    Frisbeegolfista on lyhyessä ajassa tullut miesten sauvakävely. Vajaat parisataa grammaa painavat muovilätyt ovatkin nykyään arkinen näky suomalaisperheiden astianpesukoneissa puhdistumassa, saunanlauteilla suoristumassa ja treenikorin seurana varastotiloja täyttämässä.

  • Facebook - sosiaalisen median palvelusta globaaliksi manipulointikoneeksi

    Kuinka Facebookista tuli uhka demokratialle?

    Enää ei kannata kysyä, onko Facebook ongelmallinen yritys. Kysymys on lähinnä siitä, kuinka laajaa tuhoa yhtiö on jo aiheuttanut ja kuinka sitä pitäisi estää tekemästä entistä suurempia vahinkoja yhteisöille ja yhteiskunnille. Tämä näyttää olevan Frontlinen kaksiosaisen Facebook dilemma -dokumentin lopputulema, kirjoittaa Yle Areenan palvelupäällikkö Kari Haakana.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua