Hyppää pääsisältöön

"Aina täytyy olla paras versio itsestään eikä epäonnistumisille ole tilaa." Osallistu Twitter-keskusteluun #tunnetaidot

Twitter-ilta ti 11.9. klo 17-19 #tunnetaidot
Twitter-ilta ti 11.9. klo 17-19 #tunnetaidot Kuva: Yle empatia,tunteet

Tervetuloa keskustelemaan, kysymään, seuraamaan tai kertomaan omia kokemuksia kannustamisesta, empatiasta ja tunnetaidoista Twitterissä tunnisteella #tunnetaidot.

Twitter-ilta tiistaina 11.9. klo 17-19. Keskustelun tunniste on #tunnetaidot. Voit kertoa omista kokemuksistasi ja kysyä mukana olevilta asiantuntijoilta:

Vapaa tutkija @KetoSami
Erityisopettaja, tutkija Kaisa Vuorinen @KaisaVuo
Aivotutkija Katri Saarikivi @katrisaarikivi
AntroBlogin päätoimittaja Ninnu Koskenalho @AntroBlogi
Nuorten kriisipisteen tiimivastaaja ja kriisityöntekijä Heidi Rouhiainen @HeidiRouhis @HelsinkiMissio
Kohdataan-hanke Tanja Räsänen ja Mia Purho @Kohdataan
Keskustelemassa on myös Yle Radio 1:n toimittaja Satu Kivelä @KiveläSatu

Yhteiskunta ajaa nuoret suorittamaan elämää

Nuorten kriisipisteellä itsemyötätunnon taidot ja tarpeet nousevat jatkuvasti esille. Kilpailu opiskelu- ja työpaikoista sekä sosiaalisen median ja työn asettamat paineet pahentavat ahdistusta.

”Nuoret ovat kovin vaativia itseään kohtaan. Erilaisten mielialahäiriöiden taustalta löytyvät yhä useammin kovat sisäiset sekä ulkoiset vaatimukset. Kilpailuyhteiskunta ajaa nuoret suorittamaan elämää. Moni nuori aikuinen kokee, että aina täytyy olla paras versio itsestään eikä epäonnistumisille ole tilaa”, kertoo HelsinkiMission nuorten kriisikeskuksen tiiminvetäjä Heidi Rouhiainen.

Nuori ei pysty rentoutumaan vapaa-ajallakaan, kun syyllisyys tekemättömistä töistä vaivaa itsekriittistä mieltä.

“Ulkoisesti pärjäävät nuoret eivät pidä itsestään ääntä, koska heillä ei ole varaa näyttää pahaa oloaan ulospäin. Mielenterveys ei kuitenkaan kestä jatkuvaa painetta”, sanoo Heidi Rouhiainen.

Opettajan kannustus parantaa oppimista

Tutkimusten mukaan opettajan lämmin ja kannustava suhtautuminen parantavat oppimista. Tohtorikoulutettava Kaisa Vuorisen mukaan kannustaminen tukee oppilaan hyvinvointia. Se vaikuttaa sinnikkyyteen, oppimistuloksiin ja kouluviihtyvyyteen.

- Perinteinen tapa ajatella ihmisestä ja ihmisyydestä, meissä kaikissa on paljon heikkouksia ja vain niitä kehittämällä musta voi tulla jotain. Jos me lähdettäisiin liikkeelle siitä, että olen paljossa hyvä, todennäköisyys onnistua on suurempi, sanoo erityisopettaja, tohtorikoulutettava Kaisa Vuorinen.

Myönteisyys lisää motivaatiota, oppimista ja hyvinvointia

Myönteisyyden hyödyistä motivaatioon, oppimiseen ja hyvinvointiin on olemassa myös kansainvälistä tutkimustietoa.

Empatiamekanismi on kehittynyt lajillemme evoluution myötä.

“On tärkeää painottaa empatian tunteisiin liittyviä muotoja. Ne tuo ymmärrystä ja motivoi auttamaan toisia. Moraalisen toimijuuden kannalta se on tärkeä”, sanoo vapaa empatiatutkija Sami Keto.

Netissä empatia hämärtyy

Empatia estyy helposti netissä, koska emme näe toisen kasvoja ja kuule äänenpainoja. Ratkaiseeko tekniikka tulevaisuudessa tämän ongelman? Asiasta tietää aivotutkija Katri Saarikivi.

Miten voisimme nähdä hyvän toisissa? Millainen merkitys empatialla on yhteiskunnallisesta näkökulmasta?

Tervetuloa keskustelemaan, kysymään, seuraamaan tai kertomaan omia kokemuksia kannustamisesta, empatiasta ja tunnetaidoista Twitterissä tunnisteella #tunnetaidot.

Kuuntele myös: Havaintoja ihmisestä. Kannustaminen buustaa oppimista.

  • Oletko kohdannut epäasiallista kohtelua seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella? Kerro, millaista?

    Oletko kokenut tai pelännyt syrjintää?

    Onko pelko mahdollisesta syrjinnästä tai huonosta kohtelusta vaikuttanut siihen, mitä työpaikkoja tai koulutus-, harrastus- ja ammattialoja olet pitänyt itsellesi mahdollisena tai sopivana? Kerro tarkemmin, miten? Onko sinulla myönteisiä kokemuksia sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen suhtautumisesta työelämässä, koulutuksessa tai harrastuksissa?

  • Kohti sydänkesää - minkälaista musiikkia haluaisit kuulla? Toivoa voi jo nyt

    Juhannusta lähestyttäessä on taas musiikkitoiveiden aika.

    Juhannusta lähestyttäessä on taas musiikkitoiveiden aika. Mitä haluaisit kuulla näin kesällä? Toivemusiikin ei tarvitse olla kesäistä, eikä sen tarvitse muistuttaa lintujen liverrystä. Eikä konsertin pääpaino ole kuoromusiikissa, vaikka vierailevana juontajana onkin kohta Kanadaan muuttava kuoronjohtaja Kari Turunen. Illassa soi konserttimusiikki laidasta laitaan.

  • Hartauspuhujat elokuussa

    Yle Radio 1:n hartauspuhujat elokuussa 2019

    Aamuhartaus ma-la klo 6.15 ja 7.15 (uusinta) Iltahartaus ma-pe klo 18.50, ehtookellot ja iltahartaus la klo 18.00. Iltahartauden uusinta ma-la klo 23.00.

  • Toivo runoa, jossa piilee yllätys

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelma toteuttaa yllättäviä runotoiveita. Haastamme sinut toivomaan runoa, joka yllättää: johon liittyy yllättävä tarina, rytmi, kielikuvia, aihe tai jonka mukana haluat lähettää yllättävän viestin maailmalle. Kenet sinä haluaisit yllättää runolla? Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma Yle Radio 1:ssä runon ja suven päivänä 6.7.