Ville Matilainen
Yle
Nuorena sokeutunut arkkitehti Maija Könkkölä ja kävelykykynsä jo lapsena menettänyt poliitikko Kalle Könkkölä kertoivat avioliitostaan vuonna 1999 Suomalaisia rakkaustarinoita -sarjassa. Vammaisten olojen parantamisen eteen pitkin elämäänsä työskennelleet Könkkölät kävivät läpi suhteensa alkuajat ja senhetkisen arjen. Arvo Tuomisen dokumentissa he myös muistelivat omia vammautumisiaan ja avasivat elämänasenteitaan katsojille.
Maijan mukaan Kalle oli ennen avioliittoa ottanut ja pyytänyt hänen isältään tyttären kättä. Todellisuudessa pari oli viettänyt jo tovin salaa kihloissa, koska pelkäsivät sukulaisten vastustavan liittoa.
Etenkin Kallen äidillä oli Maijan mukaan ollut sulattelemista parin avioitumisaikeissa. Pariskunnan vihkineen papin antamia elämänohjeita Maija piti myös erikoisena näkemyksenä "tuhoon tuomitusta yrityksestä, kun kaksi vammaista menee naimisiin". Omien vanhempiensa Maija kertoo olleen suvaitsevampia koska "ne tiesivät, että mä kuitenkin teen mun oman pääni mukaan".
Mukavampana muistona Maija kertoo kantaneensa Kallen kynnyksen yli heidän saapuessaan yhteiseen kotiin avioseremonioiden jälkeen.
Ei Kallen kanssa oikein voi sopia riitoja, koska se on aina omasta mielestään oikeassa.
Vuonna 1947 syntynyt Maija Könkkölä sokeutui sokeritaudin takia jo nuorena parikymppisenä. Vammautuminen sai hänet kiinnostumaan etenkin esteettömään liikkumiseen tähtäävästä suunnittelusta. Arkkitehdiksi vuonna 1975 valmistunut Maija toimi myös aktiivisena Invalidiliiton vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelussa sekä Vihreässä liitossa, jonka varapuheenjohtajaksi hän nousi vuonna 1988. Maija Könkkölä toimi myös Vihreiden edustajana Helsingin kaupunginvaltuustossa 1990-luvulla.
Maija. Ehdottomasti. Ja se myös ostaa ne kaapit.
Vuonna 1950 syntynyt Kalle Könkkölä oli Vihreän liiton ensimmäinen puheenjohtaja ja toinen puolueen kahdesta ensimmäisestä kansanedustajasta. Hän oli samalla ensimmäinen vammainen kansanedustaja Suomessa. Kävelykykynsä Kalle menetti jo varhain lapsena ja joutui myöhemmin käyttämään hengityskonetta. Hän toimi pitkin uraansa aktiivisesti vammaisten yhteiskunnallisen kehitystyön eteen. Kalle oli mm. vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnyksen puheenjohtaja sekä vammaisten kehitysyhteistyötä edistävän Abilis-säätiön perustaja.
Kyllä kannattaa huomista päivää odottaa. Se on varmasti hienoa.
Ohjelmassa seurataan Könkkölöiden matkaa Tallinnaan teknisten apuvälineiden ja liikuntaesteettömyyden komission (ICTA) tapaamiseen. Maija toimi tuolloin komission puheenjohtajana. Virossa vieraillaan myös hautausmaalla, muistamassa parin yhteistä ystävää Matti Kuusea, jonka Kalle oli tavannut Baltian maiden itsenäistymisen puolesta järjestetyn mielenosoituksen aikana kymmenen vuotta aiemmin.
Kiireisen arkielämän tasapainottajana Könkkölät viihtyvät tuhansien suomalaisten tapaan mökillä. Mökkitiluksilta löytyy myös Kallen sanojen mukaan yksi maailman ensimmäisistä liikuntarajoitteisille suunnitelluista ekovessoista. Maijan suunnittelema sekin.
Pariskunnan puheissa avioarki avautuu varsin tavanomaisena torailuineen, nauruineen ja kiireineen. Silti vammaisuus on selvästi molemmilla mielessä. Sairauksien paheneminen herättää ajatuksia ja välillä jopa pelottaa. Tästäkin huolimatta Könkkölät kuvailevat itseiään optimisteiksi elämänasenteitaan.
Könkkölät Arkielämän kasvoina
Teoriassa asia on sillä lailla, että vammaisuus on yksi ihmisten ominaisuus muiden ominaisuuksien rinnalla.
Könkkölät tavattiin myös yhteishaastattelussa Arkielämän kasvot -sarjassa vuodelta 1981. Haastattelussa pari pohtii senhetkistä maailmaa vammaisten perspektiivistä. Perinteisten asennekysymysten lisäksi puhutaan myös vammaisten osaamisesta suhtautua oikealla tavalla toisiin vammaisiin.
Maija Könkkölä kuoli vuonna 2012 äkillisen sairauskohtauksen johdosta. Hän oli kuollessaan 64-vuotias. Kalle Könkkölä kuoli vuonna 2018 keuhkokuumeen heikentämänä. Hän oli kuollessaan 68-vuotias.
