Hyppää pääsisältöön

"Elämähän on hirveän kivaa, kun elämällä on tarkoitus" – Kalle ja Maija Könkkölä rakkaudesta ja vammaisuudesta

Nuorena sokeutunut arkkitehti Maija Könkkölä ja kävelykykynsä jo lapsena menettänyt poliitikko Kalle Könkkölä kertoivat avioliitostaan vuonna 1999 Suomalaisia rakkaustarinoita -sarjassa. Vammaisten olojen parantamisen eteen pitkin elämäänsä työskennelleet Könkkölät kävivät läpi suhteensa alkuajat ja senhetkisen arjen. Arvo Tuomisen dokumentissa he myös muistelivat omia vammautumisiaan ja avasivat elämänasenteitaan katsojille.

Maijan mukaan Kalle oli ennen avioliittoa ottanut ja pyytänyt hänen isältään tyttären kättä. Todellisuudessa pari oli viettänyt jo tovin salaa kihloissa, koska pelkäsivät sukulaisten vastustavan liittoa.

Etenkin Kallen äidillä oli Maijan mukaan ollut sulattelemista parin avioitumisaikeissa. Pariskunnan vihkineen papin antamia elämänohjeita Maija piti myös erikoisena näkemyksenä "tuhoon tuomitusta yrityksestä, kun kaksi vammaista menee naimisiin". Omien vanhempiensa Maija kertoo olleen suvaitsevampia koska "ne tiesivät, että mä kuitenkin teen mun oman pääni mukaan".

Mukavampana muistona Maija kertoo kantaneensa Kallen kynnyksen yli heidän saapuessaan yhteiseen kotiin avioseremonioiden jälkeen.

Ei Kallen kanssa oikein voi sopia riitoja, koska se on aina omasta mielestään oikeassa.― Maija Könkkölä kertoo riitelemisen jalosta taidosta

Vuonna 1947 syntynyt Maija Könkkölä sokeutui sokeritaudin takia jo nuorena parikymppisenä. Vammautuminen sai hänet kiinnostumaan etenkin esteettömään liikkumiseen tähtäävästä suunnittelusta. Arkkitehdiksi vuonna 1975 valmistunut Maija toimi myös aktiivisena Invalidiliiton vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelussa sekä Vihreässä liitossa, jonka varapuheenjohtajaksi hän nousi vuonna 1988. Maija Könkkölä toimi myös Vihreiden edustajana Helsingin kaupunginvaltuustossa 1990-luvulla.

Maija. Ehdottomasti. Ja se myös ostaa ne kaapit.― Kalle Könkkölä kertoo kumpi määrää suhteessa kaapin paikan

Vuonna 1950 syntynyt Kalle Könkkölä oli Vihreän liiton ensimmäinen puheenjohtaja ja toinen puolueen kahdesta ensimmäisestä kansanedustajasta. Hän oli samalla ensimmäinen vammainen kansanedustaja Suomessa. Kävelykykynsä Kalle menetti jo varhain lapsena ja joutui myöhemmin käyttämään hengityskonetta. Hän toimi pitkin uraansa aktiivisesti vammaisten yhteiskunnallisen kehitystyön eteen. Kalle oli mm. vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnyksen puheenjohtaja sekä vammaisten kehitysyhteistyötä edistävän Abilis-säätiön perustaja.

Kyllä kannattaa huomista päivää odottaa. Se on varmasti hienoa.― Kalle Könkkölä pohtii tulevaisuutta

Ohjelmassa seurataan Könkkölöiden matkaa Tallinnaan teknisten apuvälineiden ja liikuntaesteettömyyden komission (ICTA) tapaamiseen. Maija toimi tuolloin komission puheenjohtajana. Virossa vieraillaan myös hautausmaalla, muistamassa parin yhteistä ystävää Matti Kuusea, jonka Kalle oli tavannut Baltian maiden itsenäistymisen puolesta järjestetyn mielenosoituksen aikana kymmenen vuotta aiemmin.

Kiireisen arkielämän tasapainottajana Könkkölät viihtyvät tuhansien suomalaisten tapaan mökillä. Mökkitiluksilta löytyy myös Kallen sanojen mukaan yksi maailman ensimmäisistä liikuntarajoitteisille suunnitelluista ekovessoista. Maijan suunnittelema sekin.

Pariskunnan puheissa avioarki avautuu varsin tavanomaisena torailuineen, nauruineen ja kiireineen. Silti vammaisuus on selvästi molemmilla mielessä. Sairauksien paheneminen herättää ajatuksia ja välillä jopa pelottaa. Tästäkin huolimatta Könkkölät kuvailevat itseiään optimisteiksi elämänasenteitaan.

Könkkölät Arkielämän kasvoina

Teoriassa asia on sillä lailla, että vammaisuus on yksi ihmisten ominaisuus muiden ominaisuuksien rinnalla.― Kalle Könkkölä pohtii vammaisten asemaa 1980-luvun alussa

Könkkölät tavattiin myös yhteishaastattelussa Arkielämän kasvot -sarjassa vuodelta 1981. Haastattelussa pari pohtii senhetkistä maailmaa vammaisten perspektiivistä. Perinteisten asennekysymysten lisäksi puhutaan myös vammaisten osaamisesta suhtautua oikealla tavalla toisiin vammaisiin.

Maija Könkkölä kuoli vuonna 2012 äkillisen sairauskohtauksen johdosta. Hän oli kuollessaan 64-vuotias. Kalle Könkkölä kuoli vuonna 2018 keuhkokuumeen heikentämänä. Hän oli kuollessaan 68-vuotias.

Keskustele
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto