Hyppää pääsisältöön

"Elämähän on hirveän kivaa, kun elämällä on tarkoitus" – Kalle ja Maija Könkkölä rakkaudesta ja vammaisuudesta

Nuorena sokeutunut arkkitehti Maija Könkkölä ja kävelykykynsä jo lapsena menettänyt poliitikko Kalle Könkkölä kertoivat avioliitostaan vuonna 1999 Suomalaisia rakkaustarinoita -sarjassa. Vammaisten olojen parantamisen eteen pitkin elämäänsä työskennelleet Könkkölät kävivät läpi suhteensa alkuajat ja senhetkisen arjen. Arvo Tuomisen dokumentissa he myös muistelivat omia vammautumisiaan ja avasivat elämänasenteitaan katsojille.

Maijan mukaan Kalle oli ennen avioliittoa ottanut ja pyytänyt hänen isältään tyttären kättä. Todellisuudessa pari oli viettänyt jo tovin salaa kihloissa, koska pelkäsivät sukulaisten vastustavan liittoa.

Etenkin Kallen äidillä oli Maijan mukaan ollut sulattelemista parin avioitumisaikeissa. Pariskunnan vihkineen papin antamia elämänohjeita Maija piti myös erikoisena näkemyksenä "tuhoon tuomitusta yrityksestä, kun kaksi vammaista menee naimisiin". Omien vanhempiensa Maija kertoo olleen suvaitsevampia koska "ne tiesivät, että mä kuitenkin teen mun oman pääni mukaan".

Mukavampana muistona Maija kertoo kantaneensa Kallen kynnyksen yli heidän saapuessaan yhteiseen kotiin avioseremonioiden jälkeen.

Ei Kallen kanssa oikein voi sopia riitoja, koska se on aina omasta mielestään oikeassa.― Maija Könkkölä kertoo riitelemisen jalosta taidosta

Vuonna 1947 syntynyt Maija Könkkölä sokeutui sokeritaudin takia jo nuorena parikymppisenä. Vammautuminen sai hänet kiinnostumaan etenkin esteettömään liikkumiseen tähtäävästä suunnittelusta. Arkkitehdiksi vuonna 1975 valmistunut Maija toimi myös aktiivisena Invalidiliiton vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelussa sekä Vihreässä liitossa, jonka varapuheenjohtajaksi hän nousi vuonna 1988. Maija Könkkölä toimi myös Vihreiden edustajana Helsingin kaupunginvaltuustossa 1990-luvulla.

Maija. Ehdottomasti. Ja se myös ostaa ne kaapit.― Kalle Könkkölä kertoo kumpi määrää suhteessa kaapin paikan

Vuonna 1950 syntynyt Kalle Könkkölä oli Vihreän liiton ensimmäinen puheenjohtaja ja toinen puolueen kahdesta ensimmäisestä kansanedustajasta. Hän oli samalla ensimmäinen vammainen kansanedustaja Suomessa. Kävelykykynsä Kalle menetti jo varhain lapsena ja joutui myöhemmin käyttämään hengityskonetta. Hän toimi pitkin uraansa aktiivisesti vammaisten yhteiskunnallisen kehitystyön eteen. Kalle oli mm. vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnyksen puheenjohtaja sekä vammaisten kehitysyhteistyötä edistävän Abilis-säätiön perustaja.

Kyllä kannattaa huomista päivää odottaa. Se on varmasti hienoa.― Kalle Könkkölä pohtii tulevaisuutta

Ohjelmassa seurataan Könkkölöiden matkaa Tallinnaan teknisten apuvälineiden ja liikuntaesteettömyyden komission (ICTA) tapaamiseen. Maija toimi tuolloin komission puheenjohtajana. Virossa vieraillaan myös hautausmaalla, muistamassa parin yhteistä ystävää Matti Kuusea, jonka Kalle oli tavannut Baltian maiden itsenäistymisen puolesta järjestetyn mielenosoituksen aikana kymmenen vuotta aiemmin.

Kiireisen arkielämän tasapainottajana Könkkölät viihtyvät tuhansien suomalaisten tapaan mökillä. Mökkitiluksilta löytyy myös Kallen sanojen mukaan yksi maailman ensimmäisistä liikuntarajoitteisille suunnitelluista ekovessoista. Maijan suunnittelema sekin.

Pariskunnan puheissa avioarki avautuu varsin tavanomaisena torailuineen, nauruineen ja kiireineen. Silti vammaisuus on selvästi molemmilla mielessä. Sairauksien paheneminen herättää ajatuksia ja välillä jopa pelottaa. Tästäkin huolimatta Könkkölät kuvailevat itseiään optimisteiksi elämänasenteitaan.

Könkkölät Arkielämän kasvoina

Teoriassa asia on sillä lailla, että vammaisuus on yksi ihmisten ominaisuus muiden ominaisuuksien rinnalla.― Kalle Könkkölä pohtii vammaisten asemaa 1980-luvun alussa

Könkkölät tavattiin myös yhteishaastattelussa Arkielämän kasvot -sarjassa vuodelta 1981. Haastattelussa pari pohtii senhetkistä maailmaa vammaisten perspektiivistä. Perinteisten asennekysymysten lisäksi puhutaan myös vammaisten osaamisesta suhtautua oikealla tavalla toisiin vammaisiin.

Maija Könkkölä kuoli vuonna 2012 äkillisen sairauskohtauksen johdosta. Hän oli kuollessaan 64-vuotias. Kalle Könkkölä kuoli vuonna 2018 keuhkokuumeen heikentämänä. Hän oli kuollessaan 68-vuotias.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.