Hyppää pääsisältöön

"Jotain pelottavaa tuolla rantavedessä on" – dokumentti kertoo Niilo-lohen vaarallisesta vaelluksesta kohti kotia

Lapin perukoilla, Näätämöjoen latvoilla talvi alkaa vihdoin taittua kevääseen. Sen aistii myös 14-kiloinen uroslohi, eli kojamo, Niilo. Vanha vonkale lähtee toistamiseen matkaan syntyperukoillensa jatkamaan sukua. Jarmo Ratisen käsikirjoittama ja ohjaama Ykkösdokumentti: Näätämön Niilo, Lapin lohi (1999) on sympaattinen kuvaus Atlantin lohesta tämän omasta näkövinkkelistä.

Kiima, uusi elämä ja kuolema. Luonnon koko kiertokulku tiivistyy Inarin erämaassa.

Pitkälti veden alla kuvattu dokumentti alkaa komeista näkymistä: tuuli tuivertaa lumista maisemaa muodostaen kinoksia. Pohjoisen talvi on läsnä pitkälle vuotta. Toukokuulle asti.

Veden alkaessa vihdoin virrata, alkaa myös lohien ikiaikainen vietti palata jatkamaan sukua syntymäjokeensa. Pitkä matka on Niilolle jo toinen, mutta suuressa lohiparvessa on mukana myös paljon ensikertalaisia.

Vanhat vaistot ohjaavat Niiloa kumppaneineen kohti Näätämöjoen suuta. Monivuotinen aika Jäämerellä on vahvistanut ja kasvattanut lohia. Matkan aikana syödään vielä viimeiset herkut ja edessä on pitkä paasto, sillä kotijoessa ei enää murkinoida.

Vastaan tulee paljon vanhoja tuttuja. Hiusmeduusoja, seiti- ja turskaparvia sekä valtaisia, koko pohjan peittäviä levämetsiä. Niilo näkee muitakin ihmeitä, kuten ortodoksien ikivanhan joen pyhityksen.

“Suussa tuntuu selvästi tuttu makean veden häivähdys. Silti on oltava varovainen. Jotain pelottavaa tuolla rantavedessä on", tuumii Niilo.

Vaaroja reitillä riittää. Isoa kojamoa ei enää toiset kalat pelota, mutta ihminen tuntee lohen arvon. Vuonossa on verkkoja ja Kolttakönkään koskella rantaa reunustavat käpäläpyytäjät.

Nyt on aika näyttää nuoremmille, että vanha kojamo menee siitä mistä haluaa!― Niilo ylittäessään Kolttakönkään koskea.

Syntymäjoen kutsuhuuto sumentaa monen lohen varovaisuuden ja kumppaneita jää verkkoihin ansaan. Kalastajat tiedostavat parvet, joten joka mutkassa piilee vaara.

Kosket ovat raivokkaita ja ne vievät matkaajilta mehut. Kolttaköngäs tuntuu kuohuvan edeltävää reissua voimakkaammin ja vesi on korkealla. Onneksi ihmiset ovat rakentaneet kosken viereen niin kutsutut kalaportaat, joita pitkin myös heikoimmat pääsevät Näätämöjoelle.

Lopulta pysähdytään Opukasjärvelle ja sieltä matka jatkuu syksyn tullen vesien viiletessä. Sitä ennen levätään hyvin. Levon jälkeen matka jatkuu ja on aika pariutua.

"Nyt on näytettävä muille, kuka on tämän joen vahvin ja kovin kojamo!", uhoaa Niilo.

Niilosta onkin vuosien varrella kasvanut kojamoiden kojamo: sen hampaat ovat suuret, alaleuka koukkumainen ja kylkien läikät ovat tummenneet.

Kutuvaelluksen jälkeen väsynyttä Niiloa odottaa jo uudet seikkailut vaaroineen. Ne reissut kojamo suorittaa kuitenkin yksin ilman kameraryhmää.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto