Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Ihmisen ääni, sähkökitara ja kirkkourut

laulavia ihmisiä, käsitelty kuva
laulavia ihmisiä, käsitelty kuva Ihmisääni

Hengitä sisään. Anna keuhkojen täyttyä ilmalla. Hengitä ulos.

Hengitä uudelleen sisään. Anna keuhkojen täyttyä ilmalla. Sano a. Oikein pitkä aaaa. Laula se.

Ja siinähän se on, maailman vanhin instrumentti. Soitin, joka meillä on aina mukanamme. Ihmisääni.

Tutkijat sanovat, että ihmisäänen kehittyminen nykyisen laiseksi on kestänyt noin 200 000 vuotta, joten kyllä tämän instrumentin kehittelyyn on jokin aika mennyt.

Ja nyt me elämme aikaa, jolloin puhutaan siitä, että ihmisääntä tulisi suojella, samaan tapaan kuin esimerkiksi ihmisen kuuloa suojellaan. Ihmisen ääni ei ole mikään itsestään selvä asia, sille voi käydä yhtälailla huonosti kuin ihmisen kuulollekin. Se voi huonontua. Meluisa ja hälyisä ympäristö, kuiva huoneilma, ilman epäpuhtaudet, katupöly, pakokaasut. Nämä kaikki uhkaavat ihmisen ääntä. Se on lopultakin hyvin herkkä instrumentti.

Älä kilju, älä karju, älä huuda kontrolloimattomasti. Tiesitkö esimerkiksi, että kahvi kuivattaa limakalvoja ja näin ollen myös äänihuulia. Oletko koskaan huomannut, kuinka erilaiselta ihminen kuulostaa laulaessaan kuin puhuessaan, vaikka kyseessä on sama äänen tuottamisen koneisto: samat keuhkot, sama kurkunpää ja samat äänihuulet.

No, sen olet varmaan huomannut, että ääni periytyy. Tarkoitan sitä, että lapset saattavat monesti kuulostaa vanhemmiltaan ja sisaruksilla on usein samankaltaiset äänet. Ääni on siis osaksi geneettinen asia. Jossakin jopa sanottiin, että ihmisen ääni on sormenjälkeen verrattava yksilöllinen tunnusmerkki. Toisaalta ainakin näin arkipäivän tasolla tuntuu siltä, ettei se ole aivan samassa mielessä yksilöllinen ja ainutkertainen asia kuin esimerkiksi juuri sormenjälki tai vaikkapa silmän iiriskuvio.

Kun ihmisten ääniä on tutkittu, on esimerkiksi huomattu, että miesten äänet muuttuvat korkeammiksi iän myötä. Ja toisaalta naisten puheäänen on havaittu muuttuneen kuluneen sadan vuoden aikana matalammaksi. Ja laulaminen, se on eräs parhaista keinoista rauhoittua ja keskittyä, sanovat musiikkiterapeutit. Laulaminen rentouttaa, sanotaan. Laulaminen vapauttaa ihmisessä endorfiineja, jotka tuottavat meille hyvää oloa. Laulamisen sanotaan jopa vaikuttavan ihmisaivojen syviin osiin jotka säätelevät meidän hormonitoimintaamme.

Laulaminen siis vaikuttaa. Ihmisääni vaikuttaa.

Trondheim Voices on norjalainen naiskuoro, joka tekee aikalailla normaalista poikkeavaa kuoromusiikkia. Ja kun kuoro on saanut käyttöönsä Asle ja Arnvid Lau Karstadin suunittelemat reaaliaikaisesti ääntä muokkaavat pienet laitteet nimeltä Maccatrols, on syntynyt aika kiinnostavaa vokaalitaidetta. Tekijät korostavat, että tässä kaikessa ainoana äänilähteenä on ihmisen ääni.

Ihmisäänien jälkeen voisi kuunnella vaikka sähkökitaraa. Mutta ei ihan tavanomaista sähkökitaran soitantaa. The Swans on eräs niin kutsutun vaihtoehtoisen rockin tunnetuimmista ryhmistä, amerikkalainen post-punk- ja no-wave -yhtye. Jossakin post-rockin harmaalla alueella on menty jo 1980-luvun alusta lähtien. Ja viime vuosina aina vain oudommille vesille, kun yhtyeen detroitilainen kitaristi Norman Westberg on alkanut tehdä omia soololevyjään. Tässä ei ole punk-rockista tietoakaan, tässä ollaan lomanjälkeisissä tunnelmissa:

Sähkökitaran jälkeen toinen jokseenkin tuttu ja perinteinen instrumentti, nimittäin kirkkourut.Mutta nyt ei soiteta mitään toccataa ja fuugaa, vaan jotakin aivan muuta. Asialla on amerikkalainen Olivia Block, jolta tilattiin sävellys chicagolaisen Rockefeller Memorial -kirkon uruille. Nuo urut ovat kuuluisan urkujen rakentajan E.M. Skinnerin rakentamat. Ne ovat vuodelta 1928, ja niitä pidetään eräänä Yhdysvaltain hienoimmista, arvokkaimmista ja myös kauneimmista uruista.

Ja kun säveltäjä ja mediataiteilija Olivia Block asettui näiden urkujen äärelle, oli jo etukäteen selvää, että nyt kuullaan jotakin muuta kuin tavanomaista urkumusiikkia.

AVARUUSROMUA 16.9.2018 - OHJELMAN MUSIIKKI:
TRONDHEIM VOICES + ASLE KARSTAD: Below / Ritual #4 (Rooms & Rituals)
TRONDHEIM VOICES + ASLE KARSTAD: Gleam (Rooms & Rituals)
TRONDHEIM VOICES + ASLE KARSTAD: Steamsaw (Rooms & Rituals)
VANESSA TOMLINSON: Waiting For The Passing For Solo Bass Drum (The Space Inside)
NORMAN WESTBERG: Levitation (After Vacation)
OLIVIA BLOCK: 132 Ranks - osa - (132 Ranks)

  • Avaruusromua: Ne oli suunniteltu muuttuvaan maailmaan

    Ne oli tehty liikuteltaviksi ja korvattaviksi.

    Ne oli tehty liikuteltaviksi ja korvattaviksi. Niiden ei ollut tarkoitus olla ikuisia, vaan niiden rooli oli väistyä, kun tilalle tulisi jotakin uudempaa ja ehkä parempaa. Ne ovat värikkäitä ja sulavasti muotoiltuja tuoleja 1960-luvun alusta. Punainen, keltainen ja sininen. Edessä matala pöytä. Värikkäiden huonekalujen yläpuolella kuvassa lukee suurilla valkoisilla kirjaimilla: Optimistic Modernism. Optimistista modernismia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Asterix opettaa latinaa

    Asterix-kirjoja lukemalla voi suorastaan sivistyä.

    Asterix seikkailee -sarjakuvat perustuvat löyhästi Julius Caesarin jo ennen ajanlaskua kirjoittamiin Gallian sota -teoksien tapahtumiin.

  • Miksi opettelisin ranskaa?

    Ranskan kielen osaamisesta on paljon hyötyä ja iloa.

    Kaksikielisessä Suomessa saattaa tuntua ylivoimaiselta, että pitäisi vielä jaksaa opiskella useampia vieraita kieliä. Ranskalla on vaikean kielen maine. Ja mihin sitä edes nykyään tarvitsee? Englanti vaikuttaa välttämättömältä yleiskieleltä, jota kaikkien pitää osata, ja jolla pärjää missä vaan.

  • Avaruusromua: Mene ulos ja etsi hevosvaunut!

    Etsi hevosvaunujen ajaja! Miksi? Mihin tämä liittyy?

    Näin neuvottiin nuorta kirjailijanalkua 1800-luvun Pariisissa. Guy De Maupassant kysyi vanhemmalta kirjailijakollegalta neuvoa kirjoittamiseen. Miten minusta tulisi kirjailija? Miten opin kirjoittamaan? Kirjoittamaan niin, että se kiinnostaa lukijoita? Mene ulos. Mene Pariisin kaduille. Etsi hevosvaunujen ajaja, neuvoi vanhempi kirjailija. Miksi? Mihin tämä liittyy? Avaruusromussa uutta suomalaista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri