Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Ihmisen ääni, sähkökitara ja kirkkourut

laulavia ihmisiä, käsitelty kuva
laulavia ihmisiä, käsitelty kuva Ihmisääni

Hengitä sisään. Anna keuhkojen täyttyä ilmalla. Hengitä ulos.

Hengitä uudelleen sisään. Anna keuhkojen täyttyä ilmalla. Sano a. Oikein pitkä aaaa. Laula se.

Ja siinähän se on, maailman vanhin instrumentti. Soitin, joka meillä on aina mukanamme. Ihmisääni.

Tutkijat sanovat, että ihmisäänen kehittyminen nykyisen laiseksi on kestänyt noin 200 000 vuotta, joten kyllä tämän instrumentin kehittelyyn on jokin aika mennyt.

Ja nyt me elämme aikaa, jolloin puhutaan siitä, että ihmisääntä tulisi suojella, samaan tapaan kuin esimerkiksi ihmisen kuuloa suojellaan. Ihmisen ääni ei ole mikään itsestään selvä asia, sille voi käydä yhtälailla huonosti kuin ihmisen kuulollekin. Se voi huonontua. Meluisa ja hälyisä ympäristö, kuiva huoneilma, ilman epäpuhtaudet, katupöly, pakokaasut. Nämä kaikki uhkaavat ihmisen ääntä. Se on lopultakin hyvin herkkä instrumentti.

Älä kilju, älä karju, älä huuda kontrolloimattomasti. Tiesitkö esimerkiksi, että kahvi kuivattaa limakalvoja ja näin ollen myös äänihuulia. Oletko koskaan huomannut, kuinka erilaiselta ihminen kuulostaa laulaessaan kuin puhuessaan, vaikka kyseessä on sama äänen tuottamisen koneisto: samat keuhkot, sama kurkunpää ja samat äänihuulet.

No, sen olet varmaan huomannut, että ääni periytyy. Tarkoitan sitä, että lapset saattavat monesti kuulostaa vanhemmiltaan ja sisaruksilla on usein samankaltaiset äänet. Ääni on siis osaksi geneettinen asia. Jossakin jopa sanottiin, että ihmisen ääni on sormenjälkeen verrattava yksilöllinen tunnusmerkki. Toisaalta ainakin näin arkipäivän tasolla tuntuu siltä, ettei se ole aivan samassa mielessä yksilöllinen ja ainutkertainen asia kuin esimerkiksi juuri sormenjälki tai vaikkapa silmän iiriskuvio.

Kun ihmisten ääniä on tutkittu, on esimerkiksi huomattu, että miesten äänet muuttuvat korkeammiksi iän myötä. Ja toisaalta naisten puheäänen on havaittu muuttuneen kuluneen sadan vuoden aikana matalammaksi. Ja laulaminen, se on eräs parhaista keinoista rauhoittua ja keskittyä, sanovat musiikkiterapeutit. Laulaminen rentouttaa, sanotaan. Laulaminen vapauttaa ihmisessä endorfiineja, jotka tuottavat meille hyvää oloa. Laulamisen sanotaan jopa vaikuttavan ihmisaivojen syviin osiin jotka säätelevät meidän hormonitoimintaamme.

Laulaminen siis vaikuttaa. Ihmisääni vaikuttaa.

Trondheim Voices on norjalainen naiskuoro, joka tekee aikalailla normaalista poikkeavaa kuoromusiikkia. Ja kun kuoro on saanut käyttöönsä Asle ja Arnvid Lau Karstadin suunittelemat reaaliaikaisesti ääntä muokkaavat pienet laitteet nimeltä Maccatrols, on syntynyt aika kiinnostavaa vokaalitaidetta. Tekijät korostavat, että tässä kaikessa ainoana äänilähteenä on ihmisen ääni.

Ihmisäänien jälkeen voisi kuunnella vaikka sähkökitaraa. Mutta ei ihan tavanomaista sähkökitaran soitantaa. The Swans on eräs niin kutsutun vaihtoehtoisen rockin tunnetuimmista ryhmistä, amerikkalainen post-punk- ja no-wave -yhtye. Jossakin post-rockin harmaalla alueella on menty jo 1980-luvun alusta lähtien. Ja viime vuosina aina vain oudommille vesille, kun yhtyeen detroitilainen kitaristi Norman Westberg on alkanut tehdä omia soololevyjään. Tässä ei ole punk-rockista tietoakaan, tässä ollaan lomanjälkeisissä tunnelmissa:

Sähkökitaran jälkeen toinen jokseenkin tuttu ja perinteinen instrumentti, nimittäin kirkkourut.Mutta nyt ei soiteta mitään toccataa ja fuugaa, vaan jotakin aivan muuta. Asialla on amerikkalainen Olivia Block, jolta tilattiin sävellys chicagolaisen Rockefeller Memorial -kirkon uruille. Nuo urut ovat kuuluisan urkujen rakentajan E.M. Skinnerin rakentamat. Ne ovat vuodelta 1928, ja niitä pidetään eräänä Yhdysvaltain hienoimmista, arvokkaimmista ja myös kauneimmista uruista.

Ja kun säveltäjä ja mediataiteilija Olivia Block asettui näiden urkujen äärelle, oli jo etukäteen selvää, että nyt kuullaan jotakin muuta kuin tavanomaista urkumusiikkia.

AVARUUSROMUA 16.9.2018 - OHJELMAN MUSIIKKI:
TRONDHEIM VOICES + ASLE KARSTAD: Below / Ritual #4 (Rooms & Rituals)
TRONDHEIM VOICES + ASLE KARSTAD: Gleam (Rooms & Rituals)
TRONDHEIM VOICES + ASLE KARSTAD: Steamsaw (Rooms & Rituals)
VANESSA TOMLINSON: Waiting For The Passing For Solo Bass Drum (The Space Inside)
NORMAN WESTBERG: Levitation (After Vacation)
OLIVIA BLOCK: 132 Ranks - osa - (132 Ranks)

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri