Hyppää pääsisältöön

Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

Yleisön toivoma Hiljaiset laulut on katsottavissa Areenassa 13.9.2019 asti.

"Oonko mä jossain ikkunan takana yksin", pohtii Hanna (Helena Kallio) joka on todistanut tapon ja itsemurhan. Repliikki summaa kokemuksen, joka tuntuu yhdistävän kaikkia tarinan päähenkilöitä.

Pauli (Ville Keskilä), Aksu (Aimo Räsänen) ja Roope (Otto Kanerva) pyörivät Tampereen yössä. Roope on täyttänyt senssi-ilmoituksen, koska yökerhossa "on kaikki kimmat ihan samanlaisia" ja "kun niiden kanssa menee juttelemaan, "ne vetää kauheen numeron".

Roopen mielestä Paulilla on naisten kanssa helpompaa. Pauli kohtaakin yökerhoreissulla Hannan, joka tosin ei päädy yöseuraksi, mutta jää kuvioihin.

Naisia Paulilla tuntuu olevan joka sormelle. Tämä johtaa kiperään tilanteeseen, kun samassa asunnossa törmäävät kaksi eri hoitoa, Paulin vanhemmat ja Hanna.

"Mimmien kans on tullu tehtyy kaikkee mut ei silleen puhuttu. Mut siit ei tarvi vetää sellast johtopäätöst, et mä oisin jotenki ontto," Pauli muotoilee.

Hanna Hiljaiset laulut -elokuvassa
Hanna (Helena Kallio). Hanna Hiljaiset laulut -elokuvassa Kuva: Arja Lento / Yle Helena Kallio,Hiljaiset laulut

Hanna päätyy kuitenkin roikkumaan Paulin kämppään. Hän tutustuu Roopeen ja Aksuun, muita hieman vanhempaan, traumaattisen lapsuuden piinaamaan mieheen.

Nuoret kaverukset viettävät tiiviisti aikaa yhdessä mutta kärsivät siitä huolimatta vieraantuneisuudesta ja tarpeesta päästä yhteyteen toisen ihmisen kanssa.

Jotain on kuitenkin aina tiellä: Aksu yrittää puhua pahasta olostaan huonolla menestyksellä ja Hanna yrittää turhaan murtaa Paulin suojamuurin. Tarinan käänteet ovat traagisia, mutta ne ehkä kasvattavat kaverusten itseymmärrystä.

Ei oo oikeen mitään suuntaa, sisällä vaan notkuu. Tajuutsä. Ihme fiiliksiä.― Aksu yrittää purkaa tuntojaan Paulille
Aksu, Roope ja Pauli Hiljaiset laulut -elokuvassa
Aksu (Aimo Räsänen), Roope (Otto Kanerva) ja Pauli (Ville Keskilä). Aksu, Roope ja Pauli Hiljaiset laulut -elokuvassa Kuva: Arja Lento / Yle Aimo Räsänen,Otto Kanerva,Ville Keskilä,Hiljaiset laulut

Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema: puhetta syövä musiikki, päällepuhuminen, arkiset äänet. Ei ihme, onhan ohjaaja Tuomas Sallinen toiselta uraltaan klassisen koulutuksen saanut sellisti.

Vaikka tarina on säröinen, pysyy se erinomaisesti koossa vaihtelevien kuvakulmien ja oivaltavan leikkauksen ansiosta. Kameran rennot liikkeet korostavat myös mielen liikkeitä. Nuoret näyttelijät tekevät työnsä tuoreesti: heistä Ville Keskilä ja Otto Kanerva tulivat sittemmin suuren yleisön tuntemiksi mm. Kotikadussa.

Elokuva kuvattiin elo–syyskuussa vuonna 1993 Tampereella.

Hiljaiset laulut – näyttelijät ja tekijät

Helena Kallio (Hanna)
Ville Keskilä (Pauli)
Otto Kanerva (Roope)
Aimo Räsänen (Aksu).
Kirsi Liimatainen (Molla)
Kaija Kaikkonen (Tepa)
Matti Onnismaa (Julle)
Lilli Paukkunen (Leena)
Irma Junnilainen (Paulin äiti)
Raimo Grönberg (Paulin isä)
Mia Sirviö (Nöpö)
Miia Pajunen (Hilu)
Sanna Saarijärvi (Ulla)

Ohjaus, käsikirjoitus ja leikkaus: Tuomas Sallinen
Kuvaussuunnittelija; Kunto Hirvikoski
Äänisuunnittelija: Jorma Kesti
Lavastussuunnittelija: Matteus Marttila
Valaistus: Jari Pohjakallio
Naamiointi: Paula Jussilainen
Kuvaussihteeri: Tuulikki Halonen
Tuottaja: Kari Paukkkunen

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.