Hyppää pääsisältöön

Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

Yleisön toivoma Hiljaiset laulut on katsottavissa Areenassa 13.9.2019 asti.

"Oonko mä jossain ikkunan takana yksin", pohtii Hanna (Helena Kallio) joka on todistanut tapon ja itsemurhan. Repliikki summaa kokemuksen, joka tuntuu yhdistävän kaikkia tarinan päähenkilöitä.

Pauli (Ville Keskilä), Aksu (Aimo Räsänen) ja Roope (Otto Kanerva) pyörivät Tampereen yössä. Roope on täyttänyt senssi-ilmoituksen, koska yökerhossa "on kaikki kimmat ihan samanlaisia" ja "kun niiden kanssa menee juttelemaan, "ne vetää kauheen numeron".

Roopen mielestä Paulilla on naisten kanssa helpompaa. Pauli kohtaakin yökerhoreissulla Hannan, joka tosin ei päädy yöseuraksi, mutta jää kuvioihin.

Naisia Paulilla tuntuu olevan joka sormelle. Tämä johtaa kiperään tilanteeseen, kun samassa asunnossa törmäävät kaksi eri hoitoa, Paulin vanhemmat ja Hanna.

"Mimmien kans on tullu tehtyy kaikkee mut ei silleen puhuttu. Mut siit ei tarvi vetää sellast johtopäätöst, et mä oisin jotenki ontto," Pauli muotoilee.

Hanna Hiljaiset laulut -elokuvassa
Hanna (Helena Kallio). Hanna Hiljaiset laulut -elokuvassa Kuva: Arja Lento / Yle Helena Kallio,Hiljaiset laulut

Hanna päätyy kuitenkin roikkumaan Paulin kämppään. Hän tutustuu Roopeen ja Aksuun, muita hieman vanhempaan, traumaattisen lapsuuden piinaamaan mieheen.

Nuoret kaverukset viettävät tiiviisti aikaa yhdessä mutta kärsivät siitä huolimatta vieraantuneisuudesta ja tarpeesta päästä yhteyteen toisen ihmisen kanssa.

Jotain on kuitenkin aina tiellä: Aksu yrittää puhua pahasta olostaan huonolla menestyksellä ja Hanna yrittää turhaan murtaa Paulin suojamuurin. Tarinan käänteet ovat traagisia, mutta ne ehkä kasvattavat kaverusten itseymmärrystä.

Ei oo oikeen mitään suuntaa, sisällä vaan notkuu. Tajuutsä. Ihme fiiliksiä.― Aksu yrittää purkaa tuntojaan Paulille
Aksu, Roope ja Pauli Hiljaiset laulut -elokuvassa
Aksu (Aimo Räsänen), Roope (Otto Kanerva) ja Pauli (Ville Keskilä). Aksu, Roope ja Pauli Hiljaiset laulut -elokuvassa Kuva: Arja Lento / Yle Aimo Räsänen,Otto Kanerva,Ville Keskilä,Hiljaiset laulut

Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema: puhetta syövä musiikki, päällepuhuminen, arkiset äänet. Ei ihme, onhan ohjaaja Tuomas Sallinen toiselta uraltaan klassisen koulutuksen saanut sellisti.

Vaikka tarina on säröinen, pysyy se erinomaisesti koossa vaihtelevien kuvakulmien ja oivaltavan leikkauksen ansiosta. Kameran rennot liikkeet korostavat myös mielen liikkeitä. Nuoret näyttelijät tekevät työnsä tuoreesti: heistä Ville Keskilä ja Otto Kanerva tulivat sittemmin suuren yleisön tuntemiksi mm. Kotikadussa.

Elokuva kuvattiin elo–syyskuussa vuonna 1993 Tampereella.

Hiljaiset laulut – näyttelijät ja tekijät

Helena Kallio (Hanna)
Ville Keskilä (Pauli)
Otto Kanerva (Roope)
Aimo Räsänen (Aksu).
Kirsi Liimatainen (Molla)
Kaija Kaikkonen (Tepa)
Matti Onnismaa (Julle)
Lilli Paukkunen (Leena)
Irma Junnilainen (Paulin äiti)
Raimo Grönberg (Paulin isä)
Mia Sirviö (Nöpö)
Miia Pajunen (Hilu)
Sanna Saarijärvi (Ulla)

Ohjaus, käsikirjoitus ja leikkaus: Tuomas Sallinen
Kuvaussuunnittelija; Kunto Hirvikoski
Äänisuunnittelija: Jorma Kesti
Lavastussuunnittelija: Matteus Marttila
Valaistus: Jari Pohjakallio
Naamiointi: Paula Jussilainen
Kuvaussihteeri: Tuulikki Halonen
Tuottaja: Kari Paukkkunen

Keskustele
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto