Hyppää pääsisältöön

Televisiosarja Tumma ja hehkuva veri kuohutti tunteita, mutta syistä vaiettiin

Mustalaisnaisia lepäämässä
Kohtaus tv-sarjasta Tumma ja hehkuva veri Mustalaisnaisia lepäämässä Kuva: Yle/ Antero Tenhunen Kiba Lumberg,draamasarjat

Televisionäytelmä Tumma ja hehkuva veri (1997) pureutui romanikulttuurin sisäisiin jännitteisiin. Televisiosarja kuohutti tunteita, mutta kuohunnan syyt jäivät käsittelemättä. Median rooli kohinan ylläpitäjänä oli ollut keskeinen. Toinen käsikirjoittaja Kiba Lumberg muistelee Elävälle arkistolle sarjan saamaa vastaanottoa ja miten se häneen vaikutti.

Neliosainen draamasarja on katsottavissa Yle Areenassa syyskuuhun 2019 asti.

Neliosainen tv-sarja kuvaa fiktiivisen Grönlundin romaniperheen elämää keskimmäisen tyttären Miran silmin. Se on myös erilaisen, heimostaan irtautuvan tytön kasvukertomus kohti aikuisuutta pelon, alistamisen ja väkivallan keskellä. Sarjan keskeinen teema on naisten asema ja miesten harjoittama väkivalta. Tumma ja hehkuva veri esittää melko avoimesti vähemmistökulttuurin sisällä olevia poikkeavia käsityksiä siitä, miten perinteet ja tavat pitäisi nykyaikana käsittää. Sarja perustuu toisena käsikirjoittajana olleen romanitaustaisen Kiba Lumbergin omiin lapsuudenkokemuksiin.

Monissa televisiokritiikeissä sarjaa kiiteltiin ja siihen suhtauduttiin innostuneesti eikä vähiten siksi, että ohjaajana oli tunnustusta saanut Eija-Elina Bergholm. Osassa kritiikeistä tosin vieroksuttiin sarjassa esitettyä väkivaltaa, koska sen ei katsottu antaneen lisätietoa romanikulttuurista tai se vahvisti kliseistä kuvaa romanivähemmistöstä. Näin siitäkin huolimatta, että sarjan alkutekstissä kuitenkin huomautetaan, että tapahtumat ja henkilöt ovat kuvitteellisia eivätkä noudata kaikkia romanikulttuurin sääntöjä ja perinteitä.

Lisäksi sarjan väitettiin olleen rasistinen, koska valtaväestön harjoittama syrjintä romaneja kohtaan jäi käsittelemättä. Tämä on saattanut osaltaan vaikuttaa siihen, että jotkut romanit uhkailivat sarjan tekijöitä ja heidän läheisiään.

Kun kärjekkäimmille näkökannoille annettiin tiedotusvälineissä tilaa, saatiin sensaatiota aikaan. Samalla unohdettiin taiteilijan vapaus ja väistettiin kysymys, mikä sarjassa kuohuttaa niin kovasti tunteita?

Julkisesti oltiin arkoja myös käsittelemään sitä, millaisia kuvia vähemmistökulttuurista esitetään, halutaan esittää tai jätetään esittämättä. Objektiivisuudelle tai avoimuudelle ei ikään kuin jäänyt tilaa. Iiris Ruoho tiivistääkin median ja ennen kaikkea toimittajien ongelman: "Miten toimittaja voisi edes yrittää kirjoittaa vaikeasti avautuvista kuvastoista ja niiden vastaanotosta, jos työkaluiksi kelpaavat enää henkilöllistäminen ja journalistinen melodraama?"

Kirjailija Kiba Lumberg
Kiba Lumberg 1997/Antero Tenhunen,Yle Kirjailija Kiba Lumberg Kiba Lumberg,draamasarjat

Kiba Lumberg

Kiba Lumberg (oik. Kirsti Lumberg) on vuonna 1956 syntynyt kuvataiteilija, kirjailija sekä performanssi- ja videotaiteilija. Etniseltä taustaltaan hän on romani. Hän on opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa, Helsingin konservatoriossa laulua ja useissa ulkomaisissa taidealan oppilaitoksissa kuten Firenzen taideakatemiassa.

Lumbergin ensimmäinen näyttely oli 1993 Suomen Taiteilijain 98. Sen jälkeen hän on pitänyt näyttelyjä vuosittain. Lumbergin teoksia on julkisissa kokoelmissa. Hänen kirjallinen tuotantonsa sisältää tv-käsikirjoituksen draamasarjaan Tumma ja hehkuva veri (1997) sekä kolmiosaisen romaanisarjan Musta perhonen (2004), Repaleiset siivet (2006), Samettiyö (2008). Lisäksi hän on julkaissut kaksi sarjakuvateosta Gypsy Comix (2010) ja Hullun taiteilijan päiväkirja (2010).

Kiba Lumberg osallistui myös politiikkaan vuonna 2007 Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaana sekä Eurovaaliehdokkaana 2009.

Lähteet: Wikipedia, Kiba Lumberg

Kiba Lumberg tietää rikkoneensa vaikenemisen lakia. Romaniyhteisössä kun elää vahva perinne, ettei yhteisön ongelmista kerrota ulkopuolisille. Haastattelussa Lumberg ei kuitenkaan säästele sanojaan, kun hän kuvaa noin kahdenkymmenen vuoden takaisia kohtaamisia ja keskusteluja Tumman ja hehkuvan veren tiimoilta. Hän itse joutui tuolloin kovaan tuleen eikä ainoastaan romanien taholta. Hän sai osakseen paitsi uhkailuja myös solvauksia, vähättelyä taiteilijana sekä naisena, joka edusti niin seksuaali- kuin etnistäkin vähemmistöä.

Lumbergin mukaan suurin kohu nousi sen jälkeen, kun niin sanottu tavallinen kansa alkoi ottaa kantaa. Hänen mukaansa kansa ymmärsi viestin ja siltä hän myös sai kiitosta ja tukea. Monissa yhteydenotoissa tuli ilmi, että sarjassa kuvatut naiskohtalot olivat muillekin tuttua.

Pohjimmiltani olen halunnut tuoda esiin naisten ja lasten oikeuksien kehnon tilan.― Kiba Lumberg

Lumberg painottaa, että draamasarjan tavoitteena oli tuoda esiin naisten ja lasten alisteinen asema romaniyhteisössä. "Eikä tässä ollut kyse rasismista tai romanikulttuurista vaan tapakulttuurista, jossa on hyvin paljon väkivaltaa", Lumberg toteaa ja jatkaa, että "tämä tapakulttuuri on myös miesten palvontakulttuuri." Romanisarja ei toisaalta selittele eikä perustele aikuisten tekoja ja valintoja, sillä kuten Lumberg muistuttaa tv-sarjassa näkökulma oli pienen lapsen.

Syvästi suomalainen mutta vahvasti kansainvälinen taiteen moniosaaja Lumberg sanoo, että tarina voisi yhtä hyvin olla kenen tahansa kansallisuudesta tai etnisestä taustasta riippumatta. "Etnisellä taustallani ei loppujen lopuksi ole ollut merkitystä, koska olen pohjimmiltani halunnut tuoda esiin naisten ja lasten oikeuksien kehnon tilan", hän sanoo. Tästä hän toivoi julkista keskustelua.

Pelolla pyritään lamaannuttamaan ja nujertamaan itsetunto. Pahimmillaan pelko saa toimimaan uhkailijan toivomalla tavalla.― Kiba Lumberg

Keskustelua ei kuitenkaan syntynyt. Haluttomuus käsitellä erilaisten tapakulttuurien vaikutusta naisten oikeuksiin ilmeni muun muassa sarjaa kohtaan esitettyinä rasismisyytöksinä. Kiba Lumberg vastaa syytöksiin toteamalla, että "rasismiksi sanotaan aina sellaista, joka pyrkii paljastamaan tapakulttuurien taakse kätkeytyvää julmuutta ja väkivaltaisuutta."

Kenties suurin julkisen keskustelun hiljentäjä on ollut pelko. Näin ainakin Lumberg uskoo. Väkivallalla uhkailu ulottui paitsi sarjan tekijöihin myös kaikkiin niihin, joilla oli jotain tekemistä draamasarjan tai sen tekijöiden kanssa. Uhkailujen kohteet jäivät usein yksin, sillä mahdolliset puolustajat olisivat saaneet osansa. Niin kävi myös Kiba Lumbergille, joka muutti lopulta vähäksi aikaa ulkomaille.

Pelottelussa ei hänestä kuitenkaan oleellista ollut se, kuinka todennäköisesti uhkaus toteutuisi. Tärkeintä on vaikuttaminen."Pelolla kun pyritään lamaannuttamaan ja nujertamaan itsetunto sekä viemään usko tulevaisuuteen. Pahimmillaan pelko saa toimimaan uhkailijan toivomalla tavalla ja esimerkiksi päättämään päivänsä itse."

Toisaalta verkostoituneessa maailmassa on osattava varoa astumasta väärille varpaille.

Näyttelijät ja tekijät

Salia Binaud ... Tanja

Raimo Grönberg ... Viki

Kristiina Halttu ... Manta-vainaa

Pekka Heikkinen ... Allu

Janne Hyytiäinen ... Ranssi

Anna Jaanisoo ... Kaasalaisen tytär

Petra Karjalainen ... Aleksin tyttöystävä

Rami Khalifa ... Kyösti

Hanna Laakso ... Kaasalaisen tytär

Teemu Lehtilä ... Kalle

Tiia Louste ... Sukulais-Loviisa

Katja Lumberg ... Mira

Nina Lumberg ... Signe

Susanna Mikkonen ... opettaja

Jyrki Mänttäri ... Aleksi

Johanna Ojala ... Kaasalaisen tytär

Katinka Palm ... nuori Mira

Ritva Palm ... Roosa

Valpuri Raappana ... Kaasalaisen tytär

Elina Rintala ... Tiikeri - Ranssin tyttöystävä

Asko Sahlman ... Kimpinen

Roberto Salinas ... nuori Kyösti

Jari Salmi ... Armas

Tarita Salojensaari ... nuori Tanja

Miia Selin ... Simppa

Tiina Weckström ... Irja Kaasalainen

Kiba Lumberg ... käsikirjoittaja

Anna Rajala ... käsikirjoitaja

Eija-Elina Bergholm ... ohjaaja

Raimo Mikkola ... tuottaja

Kati Aalto ... naamioitsija

Ella Civill ... naamioitsija

Liisa Rihu ... pukusuunnittelija

Rauno Haikonen ... äänisuunnittelija

Juhani Pirskanen ... lavastussuunnittelija

Kauno Peltola ... kuvaussuunnittelija

Seppo Vakkuri ... leikkaaja

Lähteet: Iiris Ruoho: Romanisarja kuohutti. Kuka vispasi kerman?, Journalismin vuosi; Aamulehti: "Pen puolustaa Lumbergin oikeutta sananvapauteen", 27.1.1998; AL-Moro: "Tumma ja hehkuva veri punnitaan oikeudessa", 15.1. 1998; Iltalehti: "Tv-sarjan kohu sai Yleisradion varovaiseksi", 14.1.1998; Aamulehti: "Varovaisuus varjostaa keskustelua romaneista", 13.1.1998; Aamulehti: "Romanisarjan väkivaltaisuus kuohuttaa katsojia", 6.1.1998; Aamulehti: "Tumma ja hehkuva veri ei kuvaa todellisuutta", 12.2.1998; HS: "Omiaan arvostelleet romanitaiteilijat pelkäävät henkensä puolesta", 27.7.2007; HS: "Saksalainen festivaalijohtaja haukkui TV2:n romanidraaman Tumma ja hehkuva veri - tulkittiin rasistiseksi ja kliseiseksi", 18.9.1998; Kaleva: "Romaniyhteisössä kuohuu", 22.8.2007

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.