Hyppää pääsisältöön

Ulkolinja: Bisnestä verellä – Onko eettisyys katoamassa verenluovutuksesta?

Veriplasman jalostaminen lääkkeiksi on bisnes, joka tuottaa miljardivoitot lääkevalmistajille.
Clevelandissa toimiva Octapharman verenluovutuskeskus on avoinna joka päivä 12 tunnin ajan. Luovutuksesta maksetaan rahaa. Veriplasman jalostaminen lääkkeiksi on bisnes, joka tuottaa miljardivoitot lääkevalmistajille. Yle TV1,Ulkolinja: Bisnestä verellä

TV1 torstaina 18.7.2019 klo 22.00 - 22.55, uusinta sunnuntaina 21.7. klo 23.50, Areenassa

Verenluovutus symboloi anteliaisuutta, ja sitä pidetään modernin yhteiskunnan jaloimpana tekona. Terveydenhuollossa voi tehdä myös paljon rahaa, sillä verenluovutusta koskevat markkinatalouden lait.

Liiketoiminnan ytimessä on plasma, proteiinipitoinen neste, joka on veren tärkein ainesosa. Se on kalliimpaa kuin öljy.

Sveitsiläinen Ulkolinja-dokumentti Bisnestä verellä tutkii terveydenhuollon tuntematonta aluetta, verikauppaa. Dokumentti johdattaa veribisneksen jäljille Sveitsiin, Ranskaan, Saksaan ja Yhdysvaltoihin.

Plasmasta kalliita lääkkeitä

Veren nestemäinen osa, plasma, sisältää kallisarvoisia proteiineja, joita lääketeollisuus käyttää kalliiden lääkkeiden valmistukseen. Miljoonat potilaat ovat riippuvaisia plasmapohjaisista hoidoista.

Plasmateollisuus on valtavaa. Maailmanmarkkinoilla on kourallinen yhtiöitä: amerikkalainen Baxter, australialainen CSL Behring, espanjalainen Grifols sekä sveitsiläinen Octapharma.

Näille yrityksille plasma on erittäin tuottoisaa raaka-ainetta. Lääkkeiden valmistusta varten yritykset keräävät ja sekoittavat tuhansia litroja plasmaa. Plasman jalostaminen lääkkeiksi on bisnes, joka tuottaa miljardivoitot.

Köyhä amerikkalainen myy vertaan

Yhdysvallat on maailman suurin plasman tuottaja. Verenluovutuksesta saa maksaa luovuttajalle, toisin kuin useimmissa Euroopan maissa.

Monelle köyhälle amerikkalaiselle verenluovutus on ainoa tulonlähde – terveysriskeistä huolimatta. Luovuttajat eivät välttämättä kerro todellista terveydentilaansa ja verta saatetaan luovuttaa jopa kahdesti viikossa.

Verikaupan markkinajohtajien verenluovutuskeskukset sijaitsevat usein kaupunkien köyhimmillä asuinalueilla kuten Clevelandissa Ohiossa.

Dokumentti kysyykin, onko veribisnes vähävaraisten hyväksikäyttöä? Onko eettisyys katoamassa verenluovutuksesta? Hyväksytäänkö veren hinnoittelulla järjestelmä, joka sallii rikkaiden hyötyä köyhien kustannuksella?

Blood Business. Ohjaus: Marie Maurisse, François Pilet ja Pierre Monnard. Tuotanto: ARTE, SRG ja Pointprod, Sveitsi, 2017. Dokumentti on esitetty Ykkösellä edellisen kerran 2018.

Keskustele
  • Hartausohjelmissa kysellään toivoa ja lohdutusta Ukrainan tilanteeseen

    Television ja radion hartausohjelmissa rukoillaan rauhaa.

    Hartausohjelmissa rukoillaan rauhan puolesta ja etsitään rohkaisua levottomuuden keskelle. Ukrainan tilanne näkyy ja kuuluu lähipäivinä sekä televisio- ja radiojumalanpalveluksissa, aamu- ja iltahartauksissa että Pisara-ohjelmassa. Sunnuntaina 13.3. klo 10 lähetetään myös suorana Yle TV1:llä ekumeeninen ja uskontojen välinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta.

  • Alkuvuoden hartausohjelmissa uskon pohdintaa ja postikortteja maailmalta

    Radion ja tv:n hartausohjelmissa toivoa sävelin ja sanoin.

    Vuoden 2022 alkupäivinä on tarjolla runsas kattaus hartausohjelmia. Televisiossa nähdään arkistojen kätköistä nostalginen jumalanpalveluslähetys Lakeuden Rististä. Loppiaisena pohditaan lähetystyötä Nojatuolikirkossa. Radiossa kuullaan mm. moderni Verkoston jumalanpalvelus Munkkiniemestä sekä eri-ikäisten yhteisöllinen radiomessu suorana Haapajärven kirkosta. Radiohartauksissa saadaan postikortteja maailmalta. Musiikkina jumalanpalveluslähetyksissä kuullaan niin kanteleen helkyntää kuin urkuja ja bändimusiikkia.