Hyppää pääsisältöön

Humaani älykaupunki perustuu luottamukseen

Kaarin Taipale ja Tommi Laitio tervehtivät Pepper-robottia
Kaarin Taipale ja Tommi Laitio tervehtivät Pepper-robottia Kuva: Johanna Aulen/YLE Kaarin Taipale,Pepper,KulttuuriCocktail,Tommi Laitio,smart city

Älykkäät kaupungit ovat tulossa! Toistaiseksi älykaupunki näyttää ulospäin sellaiselta kuin esimerkiksi Helsinki, jossa on mainiosti toimivia kaupunkipyöriä. Ratikan kulkua voi seurata älypuhelimella, koska raitiovaunujen sijainti on avointa dataa. KulttuuriCocktailissa keskusteltiin älykaupungeista, niiden merkityksestä ja tulevaisuudesta yhdessä kaupunkitutkija, tekniikan tohtori Kaarin Taipaleen ja Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laition kanssa.

– Kaupunkien menestystä pitää arvioida siltä kannalta, miten se edistää sellaista kaupunkia, missä ihmiset haluavat elää, kertoo Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio.

Yhä tiiviimmin elämään tunkeutuva tietotekniikka herättää monenlaisia kysymyksiä ihmisten tietosuojaan tai oikeuksiin liittyen. Toisaalta älykkäiden kaupunkien idea on arjen sujuvoittaminen ja palveluiden parantaminen.

– Olennaista on, miten julkisia palveluita tehdään mahdollisimman helpoiksi ihmisille käyttää, tai mahdollisimman saavutettaviksi ja läpinäkyviksi, sanoo kaupunkitutkija, tekniikan tohtori Kaarin Taipale.

Yksi esimerkki onnistuneeksi koetusta älykaupunkihankkeesta ovat Helsingin kaupunkipyörät.

– Kaupunkipyörissä toteutuu moni hyvän kaupunkirakentamisen periaate. Järjestelmä oppii käytön myötä muun muassa sen, missä ovat kulutuskysynnän huiput. Sitä samaahan me tuomme nyt kirjastoihin. Järjestelmä tietää, missä mitäkin kirjaa todennäköisesti seuraavaksi kysytään, sanoo Laitio.

Niin kauan kuin ihmisillä säilyy luottamus palveluntarjoajaan, ketään ei tunnu haittaavan esimerkiksi se, että kaupunkipyörät keräävät hurjan määrän dataa pyöräilijöiden kulkureiteistä ja muista käyttötottumuksista. Näitä tietoja voidaan käyttää myös kaupallisesti.

– Luottamukseen ja humanismiin perustuvat ratkaisut ovat Helsingin juttu. Helsinki on esimerkiksi avannut maailman toisiksi eniten avointa dataa, Laitio kertoo.

– Kaupunkeja on ollut tuhansia vuosia, ja ne ovat selviytyneet kaikista teknisistä murroksista. Digitalisaatio tuo kaupunkiin vain yhden kerroksen lisää, sanoo Taipale.

– Ihmiset haluavat edelleen kokoontua yhteen ja olla tekemisissä myös materiaalisen maailman kanssa, vakuuttaa Laitio.

Lataa podcast tästä!

  • Tuomas Nevanlinna kasvatuksesta: Kun kurinpito loppuu, auktoriteetti voi alkaa

    Nykyvanhemman tehtävä on suojella lasta maailmalta.

    Entisaikaan lasten kasvattaminen oli tradition välittämistä yhdessä muiden aikuisten kanssa. Nyt se on epätoivoista maailmalta suojautumista, jota jokainen harjoittaa erikseen. Lapset eivät enää kuitenkaan pelkää vanhempiaan, joten mahdollisuus aitoon kasvatusauktoriteettiin on ensi kertaa kehkeytymässä, kirjoittaa filosofi Tuomas Nevanlinna esseessään.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Pippelisankarin viimeinen seikkailu on ohi

    Asenteiden tasolla on käynnissä radikaali murros.

    Miehen mitta ei enää ole se, jaksaako aamuun asti fiilata naisen toimittaessa höyläpenkin virkaa. Se, mikä vielä 90-luvulla oli normi, vaikuttaa nyt auttamattoman pölyttyneeltä. Aino Kivi ruotii suomalaisen kirjallisuuden käsitystä seksistä ja sukupuolesta.