Hyppää pääsisältöön

Teatterin- ja musiikintekijä Katriina Honkanen haluaa kertoa naisten vahvoja tarinoita

Katriina Honkanen Mikkelin teatterissa lavasteita taustalla
Teatterintekijä Katriina Honkanen Mikkelin teatterin lavalla kulissien keskellä. Katriina Honkanen Mikkelin teatterissa lavasteita taustalla Kuva: Yle Lisa Enckell Katriina Honkanen,Mikkelin teatteri

Pitkänlinjan musiikin ja teatterintekijä Katriina Honkanen on nyt uuden edessä. Neljän vuoden pesti Mikkelin teatterin johtajana on ohi ja toisenlaiset haasteet odottavat. Freelancerina Honkasella on vahva intuitio että uudet tarinat odottavat kertojaa.

Yksi hänen viime vuosien tärkeimpiä havaintoja on ollut kuinka pitkäjänteinen naisten ja tyttöjen väkivallan vastainen työ kantaa hedelmää, niin Suomessa kuin Afrikassa. Matka Afrikkaan vahvisti Katriina Honkasen näkyä siitä että hän haluaa kertoa erilaisten naisten vahvoja tarinoita, niin laulujensa kuin näytelmiensä kautta.

Valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Katriina Honkanen Etiopiassa
Valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Katriina Honkanen Etiopiassa tutustumassa tyttöjen ja naisten silpomisen vastaiseen työhön. Valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Katriina Honkanen Etiopiassa Kuva: Katriina Honkasen kotialbumista. Kuva: Mikko Toivonen Meeri Koutaniemi,Katriina Honkanen,Kuusi kuvaa

Tytön katse pysäytti

Joitakin vuosia sitten Katriina Honkanen näki valokuvaaja Meeri Koutaniemen kuvareportaasin Keniasta. Reportaasissa oli kuva kahdesta tytöstä, joita odotti sukupuolielinten silpominen savimajassa. Toisen tytön katse pysäytti.

- Varsinkin se kuva, jossa tyttö katsoo suoraan kameraan ja alla teksti ”hetki ennen tuskaa”, kosketti syvältä. Tytön katseesta välittyvä pelko tuli suoraan läpi, kuvailee Honkanen voimakasta kokemustaan.

- Tajusin että nyt ei riitä, että laitankin jonnekin jonkun kolikon, vaan on tehtävä jotakin konkreettista. Tajusin myös, että jos minä vaikutun taidetaoksesta, niin taiteella voi vaikuttaa, hän toteaa.

Tuloksena syntyi taiteilijaprojekti Wings to Fly. Projektissa eri alojen taiteilijat eri puolella Suomea tekivät teoksia, jotka käsittelivät tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sen seurauksia. Suomen Planin avulla kerättiin vuoden aikana rahaa tyttöjen koulutukseen ja suojeluun. Lopuksi oli iso päätöskonsertti.

Projektin tiimoilta Katriina Honkanen pääsi yhdessä Meeri Koutaniemen kanssa Suomen Planin kautta Etiopiaan. Siellä he tutustuivat pikku kylissä tapahtuvaan naisten ja tyttöjen ympärileikkamisen ehkäisy-työhön.

- Sen pikku kylän "hotelissa" jossa yövyimme, oli jatkuvasti sähköt poikki. Joten iltaisin emme vetäytyneet huoneisiimme, vaan kokoonnuimme pihalle jakamaan päivän kokemuksia. Se oli monella tapaa seisauttava retki. Isoin asia oli nähdä se valtava toivo niissä tytöissä, muistelee Katriina Honkanen

Teatteri voi muuttaa yhteiskuntia ja yhteisöjä

Teatterin maailma on aina ollut tärkeä näyttelijä, ohjaaja, näytelmäkirjailija ja muusikko Katriina Honkaselle. Hänen vanhempansa, Reino Honkanen ja Irmeli Heinänen, työskentelivät 50-luvulla ennen Katriinan syntymää Mikkelin Teatterissa.

Savonlinnassa syntyi perheeseen kuopustytär, joka seurasi isosiskonsa kanssa näyttelijävanhempiaan moneen itäsuomalaiseen teatteriin ja kaupunkiin. Kuopiosta tuli lopulta Katriina Honkasen koulukaupunki.

Helsinkiin hän päätyi opiskelemaan 1980-luvulla kuohuvaan Teatterikorkeakouluun. Valmistumisensa jälkeen Katriina Honkanen on tehnyt pääasiassa freelancerina työtä teattereissa, tv:ssä ja musiikin parissa. Koti muusikko Ilkka Tenhusen kanssa on aina ollut ja on pääkaupunkiseudulla.

Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo edelleen vahvasti teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja että se saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa:

- Ikävä kyllä Suomessa esiintyy vahvoja mielipiteitä, että kaikki kulttuuri, varsinkin ehkä teatteri, on turhaa, että sitä ei tarvita . Se nähdään syöpäkasvaimena tai umpilisäkkeenä, joka pitäisi poistaa. toteaa Honkanen harmissaan ja jatkaa:

- Monissa maissa kuitenkin kulttuuribudjetteja korotetaan, koska koetaan että kulttuuri voi parantaa ihmisten ajattelua ja elämää. Kulttuurilla on voima ja kyky siihen, hän uskoo.

- Kulttuuri on myös vetovoimatekijä. Tiedän paikkakuntia ulkomailla, jotka kolminkertaistettuaan kulttuuribudjettinsa ovat tulleet vetovoimaisiksi matkailukohteiksi. Suomessa ei edelleenkään nähdä sitä ja se on tosi surullista, harmittelee Katriina Honkanen.

Muusikko ja näyttelijä Katriina Honkanen

Katriina Honkanen kotisivut

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Keskustele yrittäjistä ja exitistä!

    Onnistunut exit

    Kun yrittäjä tai yrittäjät myyvät yrityksensä, bisnesmaailmassa sitä kutsutaan exitiksi, jotkut puhuvat myös yrittäjän palkkapäivästä. Millainen on onnistunut exit ja mitä se vaatii? Tässä ohjelmassa exit-tarinansa kertovat Hoplopin perustaja Tomi Pulkki, taksialan Eeva Kovanen ja Pappila Penkkala Groupin Matias Mäenpää.

  • Keskustele ilmastopolitiikasta

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys?

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys, joka jakaa ihmisiä eri puolueisiin? Perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutosta liioitellaan julkisuudessa, vihreiden mielestä taas näin ei ole. Mitä mieltä sinä olet?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Keskustele yrittäjistä ja exitistä!

    Onnistunut exit

    Kun yrittäjä tai yrittäjät myyvät yrityksensä, bisnesmaailmassa sitä kutsutaan exitiksi, jotkut puhuvat myös yrittäjän palkkapäivästä. Millainen on onnistunut exit ja mitä se vaatii? Tässä ohjelmassa exit-tarinansa kertovat Hoplopin perustaja Tomi Pulkki, taksialan Eeva Kovanen ja Pappila Penkkala Groupin Matias Mäenpää.

  • Keskustele ilmastopolitiikasta

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys?

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys, joka jakaa ihmisiä eri puolueisiin? Perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutosta liioitellaan julkisuudessa, vihreiden mielestä taas näin ei ole. Mitä mieltä sinä olet?

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.

  • Keskustele Isis-naisten lapsista

    Mitä tehdä Isis-naisten lapsille?

    Pitäisikö sinun mielestäsi Syyriassa al-Hol -leirillä olevia suomalaislapsia auttaa Suomeen? Menevätkö lastenoikeudet sen edelle, että lasten äidit ovat mahdollisesti tukeneet Isiksen tekemiä julmuuksia? Vai pitäisikö vastuu lapsista jättää heidän äideilleen, jotka ovat kuitenkin vapaaehtoisesti vuosia sitten lähteneet konfliktialueelle?

  • Suhteeni lady Chatterleyhin ja vähän muihinkin naisiin

    Eroottinen kirjallisuus on minulle kuin menneet suhteet.

    Luin nuorempana muutamia eroottisia kirjoja kiihoittumistarkoituksessa. Kaunokirjallisia arvoja en teksteistä löytänyt. Myöhemmin tajusin, että haaveissani olleiden naisten takia olisi kannattanut lukea enemmän. Eroottinen kirjallisuus on ollut minulle kuin menneet suhteet. Aina kiinnostavimmillaan ensimmäisillä sivuilla, kun ei vielä tiedä mitä tuleman pitää.

  • Keskustele tuloeroista!

    Tuloerot Suomessa

    Toisin kuin usein on väitetty, tuloerot ovat kasvaneet Suomessa myös 2000-luvulla. Miksi? Tarvitaanko tuloerojen kasvua, jotta talous kasvaa? Vieraana tuloeroja pitkään tutkinut ja vastikään aiheesta uuden kirjan julkaissut professori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta.