Hyppää pääsisältöön

Teatterin- ja musiikintekijä Katriina Honkanen haluaa kertoa naisten vahvoja tarinoita

Katriina Honkanen Mikkelin teatterissa lavasteita taustalla
Teatterintekijä Katriina Honkanen Mikkelin teatterin lavalla kulissien keskellä. Katriina Honkanen Mikkelin teatterissa lavasteita taustalla Kuva: Yle Lisa Enckell Katriina Honkanen,Mikkelin teatteri

Pitkänlinjan musiikin ja teatterintekijä Katriina Honkanen on nyt uuden edessä. Neljän vuoden pesti Mikkelin teatterin johtajana on ohi ja toisenlaiset haasteet odottavat. Freelancerina Honkasella on vahva intuitio että uudet tarinat odottavat kertojaa.

Yksi hänen viime vuosien tärkeimpiä havaintoja on ollut kuinka pitkäjänteinen naisten ja tyttöjen väkivallan vastainen työ kantaa hedelmää, niin Suomessa kuin Afrikassa. Matka Afrikkaan vahvisti Katriina Honkasen näkyä siitä että hän haluaa kertoa erilaisten naisten vahvoja tarinoita, niin laulujensa kuin näytelmiensä kautta.

Valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Katriina Honkanen Etiopiassa
Valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Katriina Honkanen Etiopiassa tutustumassa tyttöjen ja naisten silpomisen vastaiseen työhön. Valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Katriina Honkanen Etiopiassa Kuva: Katriina Honkasen kotialbumista. Kuva: Mikko Toivonen Meeri Koutaniemi,Katriina Honkanen,Kuusi kuvaa

Tytön katse pysäytti

Joitakin vuosia sitten Katriina Honkanen näki valokuvaaja Meeri Koutaniemen kuvareportaasin Keniasta. Reportaasissa oli kuva kahdesta tytöstä, joita odotti sukupuolielinten silpominen savimajassa. Toisen tytön katse pysäytti.

- Varsinkin se kuva, jossa tyttö katsoo suoraan kameraan ja alla teksti ”hetki ennen tuskaa”, kosketti syvältä. Tytön katseesta välittyvä pelko tuli suoraan läpi, kuvailee Honkanen voimakasta kokemustaan.

- Tajusin että nyt ei riitä, että laitankin jonnekin jonkun kolikon, vaan on tehtävä jotakin konkreettista. Tajusin myös, että jos minä vaikutun taidetaoksesta, niin taiteella voi vaikuttaa, hän toteaa.

Tuloksena syntyi taiteilijaprojekti Wings to Fly. Projektissa eri alojen taiteilijat eri puolella Suomea tekivät teoksia, jotka käsittelivät tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sen seurauksia. Suomen Planin avulla kerättiin vuoden aikana rahaa tyttöjen koulutukseen ja suojeluun. Lopuksi oli iso päätöskonsertti.

Projektin tiimoilta Katriina Honkanen pääsi yhdessä Meeri Koutaniemen kanssa Suomen Planin kautta Etiopiaan. Siellä he tutustuivat pikku kylissä tapahtuvaan naisten ja tyttöjen ympärileikkamisen ehkäisy-työhön.

- Sen pikku kylän "hotelissa" jossa yövyimme, oli jatkuvasti sähköt poikki. Joten iltaisin emme vetäytyneet huoneisiimme, vaan kokoonnuimme pihalle jakamaan päivän kokemuksia. Se oli monella tapaa seisauttava retki. Isoin asia oli nähdä se valtava toivo niissä tytöissä, muistelee Katriina Honkanen

Teatteri voi muuttaa yhteiskuntia ja yhteisöjä

Teatterin maailma on aina ollut tärkeä näyttelijä, ohjaaja, näytelmäkirjailija ja muusikko Katriina Honkaselle. Hänen vanhempansa, Reino Honkanen ja Irmeli Heinänen, työskentelivät 50-luvulla ennen Katriinan syntymää Mikkelin Teatterissa.

Savonlinnassa syntyi perheeseen kuopustytär, joka seurasi isosiskonsa kanssa näyttelijävanhempiaan moneen itäsuomalaiseen teatteriin ja kaupunkiin. Kuopiosta tuli lopulta Katriina Honkasen koulukaupunki.

Helsinkiin hän päätyi opiskelemaan 1980-luvulla kuohuvaan Teatterikorkeakouluun. Valmistumisensa jälkeen Katriina Honkanen on tehnyt pääasiassa freelancerina työtä teattereissa, tv:ssä ja musiikin parissa. Koti muusikko Ilkka Tenhusen kanssa on aina ollut ja on pääkaupunkiseudulla.

Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo edelleen vahvasti teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja että se saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa:

- Ikävä kyllä Suomessa esiintyy vahvoja mielipiteitä, että kaikki kulttuuri, varsinkin ehkä teatteri, on turhaa, että sitä ei tarvita . Se nähdään syöpäkasvaimena tai umpilisäkkeenä, joka pitäisi poistaa. toteaa Honkanen harmissaan ja jatkaa:

- Monissa maissa kuitenkin kulttuuribudjetteja korotetaan, koska koetaan että kulttuuri voi parantaa ihmisten ajattelua ja elämää. Kulttuurilla on voima ja kyky siihen, hän uskoo.

- Kulttuuri on myös vetovoimatekijä. Tiedän paikkakuntia ulkomailla, jotka kolminkertaistettuaan kulttuuribudjettinsa ovat tulleet vetovoimaisiksi matkailukohteiksi. Suomessa ei edelleenkään nähdä sitä ja se on tosi surullista, harmittelee Katriina Honkanen.

Muusikko ja näyttelijä Katriina Honkanen

Katriina Honkanen kotisivut

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

  • Keskustele tässä muodista ja vaateteollisuudesta!

    Suomalaisen muotibisneksen vaiheita

    Vielä 1980 tekstiili- ja vaatetusala työllisti 25 000 suomalaista ja vaatteet olivat tärkeä vientiala. Nykyään vaateteollisuudesta leipänsä saa noin 5000 ihmistä. Nyt kotimainen vaatevalmistus on jälleen pikku hiljaa elpymässä ja ala tähyää uudestaan vientimarkkinoille. Lisäksi Suomessa kehitellään myös uuden sukupolven kankaita, jotka valmistetaan puukuidusta.

  • Keskustele muutosliikkeestä

    Mikä saisi ihmiset vaatimaan muutoksia?

    Miksi ihmiset sopeutuvat maailman vääryyksiin niin ihmeteltävän hyvin? Miksi he eivät vaadi oikeudenmukaisuutta? Toisten palkka ei riitä edes ruokaan, toiset nostavat miljoonaoptioita. Miksi ihmiset tyytyvät tästä tilanteesta vain toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka eikä asialle tehdä mitään?

  • Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta

    Jaakko Valvanne toivoo vanhusten kotihoidon lisäämistä.

    Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan.

  • Keskustele tässä vaalirahoituksesta!

    Suomalainen vaalirahoitus

    Vaalikampanjat ovat käyneet yksittäisille ehdokkaille yhä kalliimmiksi. Ketkä ehdokkaista saavat rahoitusta helposti ja ketkä eivät? Millaisia harmaan alueen ongelmia vaalirahoitukseen liittyy? Vieraina ovat vaalikampanjointia tutkinut valtiotieteiden tohtori Erkka Railo ja tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola.

  • Keskustele hyvinvointivaltiosta

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaatetta päivittää?

    Passivoiko sosiaaliturva ihmisiä liikaa? Onko työn tekemisen arvo unohdettu? Vai onko hyvinvointivaltioaate edelleen pätevä? Onko sen edustama järjestelmä oikeudenmukainen?

  • Keskustele mielenterveyspalveluista

    Kuka pitää mielenterveyskuntoutujien puolta

    Ohjelmassa keskustellaan mielenterveyspalveluiden, erityisesti asumispalveluiden, kilpailuttamisesta. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse tai onko joku läheisistäsi käyttänyt mielenterveyspalveluja? Oletko ollut saamaasi palveluun tyytyväinen? Miten mielenterveyspalveluja pitäisi mielestäsi kehittää?

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.