Hyppää pääsisältöön

Teatterin- ja musiikintekijä Katriina Honkanen haluaa kertoa naisten vahvoja tarinoita

Katriina Honkanen Mikkelin teatterissa lavasteita taustalla
Teatterintekijä Katriina Honkanen Mikkelin teatterin lavalla kulissien keskellä. Katriina Honkanen Mikkelin teatterissa lavasteita taustalla Kuva: Yle Lisa Enckell Katriina Honkanen,Mikkelin teatteri

Pitkänlinjan musiikin ja teatterintekijä Katriina Honkanen on nyt uuden edessä. Neljän vuoden pesti Mikkelin teatterin johtajana on ohi ja toisenlaiset haasteet odottavat. Freelancerina Honkasella on vahva intuitio että uudet tarinat odottavat kertojaa.

Yksi hänen viime vuosien tärkeimpiä havaintoja on ollut kuinka pitkäjänteinen naisten ja tyttöjen väkivallan vastainen työ kantaa hedelmää, niin Suomessa kuin Afrikassa. Matka Afrikkaan vahvisti Katriina Honkasen näkyä siitä että hän haluaa kertoa erilaisten naisten vahvoja tarinoita, niin laulujensa kuin näytelmiensä kautta.

Valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Katriina Honkanen Etiopiassa
Valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Katriina Honkanen Etiopiassa tutustumassa tyttöjen ja naisten silpomisen vastaiseen työhön. Valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Katriina Honkanen Etiopiassa Kuva: Katriina Honkasen kotialbumista. Kuva: Mikko Toivonen Meeri Koutaniemi,Katriina Honkanen,Kuusi kuvaa

Tytön katse pysäytti

Joitakin vuosia sitten Katriina Honkanen näki valokuvaaja Meeri Koutaniemen kuvareportaasin Keniasta. Reportaasissa oli kuva kahdesta tytöstä, joita odotti sukupuolielinten silpominen savimajassa. Toisen tytön katse pysäytti.

- Varsinkin se kuva, jossa tyttö katsoo suoraan kameraan ja alla teksti ”hetki ennen tuskaa”, kosketti syvältä. Tytön katseesta välittyvä pelko tuli suoraan läpi, kuvailee Honkanen voimakasta kokemustaan.

- Tajusin että nyt ei riitä, että laitankin jonnekin jonkun kolikon, vaan on tehtävä jotakin konkreettista. Tajusin myös, että jos minä vaikutun taidetaoksesta, niin taiteella voi vaikuttaa, hän toteaa.

Tuloksena syntyi taiteilijaprojekti Wings to Fly. Projektissa eri alojen taiteilijat eri puolella Suomea tekivät teoksia, jotka käsittelivät tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sen seurauksia. Suomen Planin avulla kerättiin vuoden aikana rahaa tyttöjen koulutukseen ja suojeluun. Lopuksi oli iso päätöskonsertti.

Projektin tiimoilta Katriina Honkanen pääsi yhdessä Meeri Koutaniemen kanssa Suomen Planin kautta Etiopiaan. Siellä he tutustuivat pikku kylissä tapahtuvaan naisten ja tyttöjen ympärileikkamisen ehkäisy-työhön.

- Sen pikku kylän "hotelissa" jossa yövyimme, oli jatkuvasti sähköt poikki. Joten iltaisin emme vetäytyneet huoneisiimme, vaan kokoonnuimme pihalle jakamaan päivän kokemuksia. Se oli monella tapaa seisauttava retki. Isoin asia oli nähdä se valtava toivo niissä tytöissä, muistelee Katriina Honkanen

Teatteri voi muuttaa yhteiskuntia ja yhteisöjä

Teatterin maailma on aina ollut tärkeä näyttelijä, ohjaaja, näytelmäkirjailija ja muusikko Katriina Honkaselle. Hänen vanhempansa, Reino Honkanen ja Irmeli Heinänen, työskentelivät 50-luvulla ennen Katriinan syntymää Mikkelin Teatterissa.

Savonlinnassa syntyi perheeseen kuopustytär, joka seurasi isosiskonsa kanssa näyttelijävanhempiaan moneen itäsuomalaiseen teatteriin ja kaupunkiin. Kuopiosta tuli lopulta Katriina Honkasen koulukaupunki.

Helsinkiin hän päätyi opiskelemaan 1980-luvulla kuohuvaan Teatterikorkeakouluun. Valmistumisensa jälkeen Katriina Honkanen on tehnyt pääasiassa freelancerina työtä teattereissa, tv:ssä ja musiikin parissa. Koti muusikko Ilkka Tenhusen kanssa on aina ollut ja on pääkaupunkiseudulla.

Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo edelleen vahvasti teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja että se saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa:

- Ikävä kyllä Suomessa esiintyy vahvoja mielipiteitä, että kaikki kulttuuri, varsinkin ehkä teatteri, on turhaa, että sitä ei tarvita . Se nähdään syöpäkasvaimena tai umpilisäkkeenä, joka pitäisi poistaa. toteaa Honkanen harmissaan ja jatkaa:

- Monissa maissa kuitenkin kulttuuribudjetteja korotetaan, koska koetaan että kulttuuri voi parantaa ihmisten ajattelua ja elämää. Kulttuurilla on voima ja kyky siihen, hän uskoo.

- Kulttuuri on myös vetovoimatekijä. Tiedän paikkakuntia ulkomailla, jotka kolminkertaistettuaan kulttuuribudjettinsa ovat tulleet vetovoimaisiksi matkailukohteiksi. Suomessa ei edelleenkään nähdä sitä ja se on tosi surullista, harmittelee Katriina Honkanen.

Muusikko ja näyttelijä Katriina Honkanen

Katriina Honkanen kotisivut

  • Arto Rastas - keittiömestari, joka ei osannut sanoa ei

    Kun rovaniemeläispojasta mm-kokki tuli.

    Keittiömestari, ravintoloitsija Arto Rastas piirsi aikoinaan itselleen aikajanan siitä miten hänen uransa pitäisi edetä kunnes hän täyttää 40 vuotta. Nyt 40-vuotiaana katsoessaan taaksepäin 25-vuotista uraansa hän toteaa, että se on mennyt lähes suunnitelman mukaan - vahingossa.

  • Keskustele tässä paremmista työtavoista

    Mistä järkeä töihin?

    Milloin viimeksi olet pysähtynyt pohtimaan, miten teet työtäsi? Oikein jaksottamalla ja suunnittelemalla tietotyötä tekevä voi nujertaa kiireen ja koheltamisen. Miten järkeä töihin ja niiden tekemiseen saadaan? Valmentaja Sami Paju ja psykologian tohtori Tapani Riekki Filosofian Akatemiasta kertovat sen tässä ohjelmassa.

  • Nukketeatteritaiteilija Aapo Repo: Nuket tekevät tarinasta uskottavan

    Nukenrakentaja ajattelee aina kolmiulotteisesti.

    Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Arto Rastas - keittiömestari, joka ei osannut sanoa ei

    Kun rovaniemeläispojasta mm-kokki tuli.

    Keittiömestari, ravintoloitsija Arto Rastas piirsi aikoinaan itselleen aikajanan siitä miten hänen uransa pitäisi edetä kunnes hän täyttää 40 vuotta. Nyt 40-vuotiaana katsoessaan taaksepäin 25-vuotista uraansa hän toteaa, että se on mennyt lähes suunnitelman mukaan - vahingossa.

  • Keskustele tässä paremmista työtavoista

    Mistä järkeä töihin?

    Milloin viimeksi olet pysähtynyt pohtimaan, miten teet työtäsi? Oikein jaksottamalla ja suunnittelemalla tietotyötä tekevä voi nujertaa kiireen ja koheltamisen. Miten järkeä töihin ja niiden tekemiseen saadaan? Valmentaja Sami Paju ja psykologian tohtori Tapani Riekki Filosofian Akatemiasta kertovat sen tässä ohjelmassa.

  • Nukketeatteritaiteilija Aapo Repo: Nuket tekevät tarinasta uskottavan

    Nukenrakentaja ajattelee aina kolmiulotteisesti.

    Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta.

  • Huvittavat ja ihanat isät – mokaileeko iskäsi yhtä hauskasti?

    Suosikkipodcastin isämokat: Onnittele isää huumorilla!

    Löytyikö isän puhelimesta arkaluontoisia kuvia äidistä? Sujahtiko iskän päähän hattu, joka ei ollutkaan oikeasti päähine? Kuulostaako tutulta, eli mokaileeko oma rakas isäsikin hassusti? Suosittu Kaverin puolesta kyselen -podcast teki isänpäivän kunniaksi spesiaalijakson, ja tässä Anna Karhunen ja Tiia Rantanen jakavat kavereiden hauskimmat isämokat. Kuuntele ja lue – naurutakuu!

  • Keskustele tässä asumistuesta!

    Asumistuki paisuu

    Suomessa maksettiin asumistukea viime vuonna ennätykselliset 2,1 miljardia euroa. ' Onko tuki välttämättömyys vai valuuko se vuokranantajien taskuun? Vieraina tietokirjailija, kolumnisti Osmo Soininvaara ja Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsola.

  • Ankaraa bailausta, kovaa harjoittelua ja seksuaalista ahdistelua – Raakel Lignell oli Berliinissä kun muuri murtui ja oli vähällä itsekin romahtaa

    Viulisti Raakel Lignell oli Berliinissä kun muuri murtui.

    Berliini oli kylmän sodan pääkaupunki. Kahtia jaettua Eurooppaa symbolisoinut Berliinin muuri oli myös konkreettinen raja-aita idän ja lännen välillä. Muurin ja kapean rajavyöhykkeen erottamat ihmiset elivät täysin erilaisissa maailmoissa, vain muutaman sadan metrin päässä päässä toisistaan.

  • Vankilaan vai rantalomalle? Millainen kansalainen olisit ollut DDR:ssä?

    Mitä Stasi olisi ajatellut sinusta?

    Mitä Stasi olisi ajatellut sinusta? DDR oli valtio, jossa tavallinen kansalainen ei saanut muuttaa ulkomaille, ei lukea länsimaisia sanomalehtiä, ei valita vapaasti koulutustaan eikä työpaikkaansa, eikä kritisoida johtajia ilman vankilan uhkaa. Turvallisuuspalvelu Stasi seurasi ja keräsi tietoja käytännössä kaikista Saksan demokraattisen tasavallan kansalaisista.

  • Keskustele tässä kuntien taloudesta

    Miksi kuntien talous sakkaa?

    Yt-neuvotteluja käydään kymmenissä kunnissa ympäri maata. Tänä vuonna lähes kaikkien kuntien talous on hyytymässä miinukselle. Miksi? Studiossa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio ja konsultti Eero Laesterä. Ääneen pääsevät myös Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä ja Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari.

  • Keskustele susipolitiikasta

    Mitä mieltä olet susipolitiikastamme?

    Sudet aiheuttavat länsi- ja kaakkois-Suomessa pelkoa, mutta poikkeuslupia susien kaatamiseen saa aniharvoin, koska kyseessä on uhanalainen eläin. Tiukka kaatopolitiikka aiheuttaa konflikteja. Susikysymykseen liittyy vahvoja tunteita ja epäluottamuksen ilmapiiriä. Miten susikiista pitäisi sinun mielestäsi ratkoa?

  • Lampuri, kiertävä kotiteurastaja ja maisemahoidon asiantuntija Jukka Tobiasson: ”Olen melko aito saaristolainen, vaikka olen asunut saaristossa vasta puoli elämääni”

    Jukka Tobiasson on lampuri, kotiteurastaja ja hortonomi.

    Luonnon kasvit, linnut ja muut eläimet kiinnostivat Jukka Tobiassonia jo ihan pienenä. Eläinten hyvä kohtelu ja luonnon vastuullinen hoitaminen ovat saaristoon kotiutuneelle luontoharrastajalle sydämenasioita. Vuosien varrella Jukka Tobiasson on ehtinyt hankkia itselleen monta ammattia. Hän on hortonomi, lampuri, maisemahoidon asiantuntija ja kiertävä kotiteurastaja, jolla on kymmenien vuosien kokemus mm. lampaiden hoidosta ja teurastamisesta.

  • Keskustele rahapolitiikasta!

    Miksi raha ei kelpaa?

    Korkotaso on ollut historiallisen alhaalla jo pitkään. Lisäksi Euroopan keskuspankki yrittää elvyttää taloutta lisäämällä rahan määrää ostamalla arvopapereita. Miksi yritykset eivät investoi ja miksi talouden vauhti ei kiihdy? Mitä tapahtuu EKP:n ostamille lainapapereille? Mikä olisi paras inflaaatiotaso? Toimittajana on Juha Virtanen.