Hyppää pääsisältöön

Teatterin- ja musiikintekijä Katriina Honkanen haluaa kertoa naisten vahvoja tarinoita

Katriina Honkanen Mikkelin teatterissa lavasteita taustalla
Teatterintekijä Katriina Honkanen Mikkelin teatterin lavalla kulissien keskellä. Katriina Honkanen Mikkelin teatterissa lavasteita taustalla Kuva: Yle Lisa Enckell Katriina Honkanen,Mikkelin teatteri

Pitkänlinjan musiikin ja teatterintekijä Katriina Honkanen on nyt uuden edessä. Neljän vuoden pesti Mikkelin teatterin johtajana on ohi ja toisenlaiset haasteet odottavat. Freelancerina Honkasella on vahva intuitio että uudet tarinat odottavat kertojaa.

Yksi hänen viime vuosien tärkeimpiä havaintoja on ollut kuinka pitkäjänteinen naisten ja tyttöjen väkivallan vastainen työ kantaa hedelmää, niin Suomessa kuin Afrikassa. Matka Afrikkaan vahvisti Katriina Honkasen näkyä siitä että hän haluaa kertoa erilaisten naisten vahvoja tarinoita, niin laulujensa kuin näytelmiensä kautta.

Valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Katriina Honkanen Etiopiassa
Valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Katriina Honkanen Etiopiassa tutustumassa tyttöjen ja naisten silpomisen vastaiseen työhön. Valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Katriina Honkanen Etiopiassa Kuva: Katriina Honkasen kotialbumista. Kuva: Mikko Toivonen Meeri Koutaniemi,Katriina Honkanen,Kuusi kuvaa

Tytön katse pysäytti

Joitakin vuosia sitten Katriina Honkanen näki valokuvaaja Meeri Koutaniemen kuvareportaasin Keniasta. Reportaasissa oli kuva kahdesta tytöstä, joita odotti sukupuolielinten silpominen savimajassa. Toisen tytön katse pysäytti.

- Varsinkin se kuva, jossa tyttö katsoo suoraan kameraan ja alla teksti ”hetki ennen tuskaa”, kosketti syvältä. Tytön katseesta välittyvä pelko tuli suoraan läpi, kuvailee Honkanen voimakasta kokemustaan.

- Tajusin että nyt ei riitä, että laitankin jonnekin jonkun kolikon, vaan on tehtävä jotakin konkreettista. Tajusin myös, että jos minä vaikutun taidetaoksesta, niin taiteella voi vaikuttaa, hän toteaa.

Tuloksena syntyi taiteilijaprojekti Wings to Fly. Projektissa eri alojen taiteilijat eri puolella Suomea tekivät teoksia, jotka käsittelivät tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sen seurauksia. Suomen Planin avulla kerättiin vuoden aikana rahaa tyttöjen koulutukseen ja suojeluun. Lopuksi oli iso päätöskonsertti.

Projektin tiimoilta Katriina Honkanen pääsi yhdessä Meeri Koutaniemen kanssa Suomen Planin kautta Etiopiaan. Siellä he tutustuivat pikku kylissä tapahtuvaan naisten ja tyttöjen ympärileikkamisen ehkäisy-työhön.

- Sen pikku kylän "hotelissa" jossa yövyimme, oli jatkuvasti sähköt poikki. Joten iltaisin emme vetäytyneet huoneisiimme, vaan kokoonnuimme pihalle jakamaan päivän kokemuksia. Se oli monella tapaa seisauttava retki. Isoin asia oli nähdä se valtava toivo niissä tytöissä, muistelee Katriina Honkanen

Teatteri voi muuttaa yhteiskuntia ja yhteisöjä

Teatterin maailma on aina ollut tärkeä näyttelijä, ohjaaja, näytelmäkirjailija ja muusikko Katriina Honkaselle. Hänen vanhempansa, Reino Honkanen ja Irmeli Heinänen, työskentelivät 50-luvulla ennen Katriinan syntymää Mikkelin Teatterissa.

Savonlinnassa syntyi perheeseen kuopustytär, joka seurasi isosiskonsa kanssa näyttelijävanhempiaan moneen itäsuomalaiseen teatteriin ja kaupunkiin. Kuopiosta tuli lopulta Katriina Honkasen koulukaupunki.

Helsinkiin hän päätyi opiskelemaan 1980-luvulla kuohuvaan Teatterikorkeakouluun. Valmistumisensa jälkeen Katriina Honkanen on tehnyt pääasiassa freelancerina työtä teattereissa, tv:ssä ja musiikin parissa. Koti muusikko Ilkka Tenhusen kanssa on aina ollut ja on pääkaupunkiseudulla.

Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo edelleen vahvasti teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja että se saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa:

- Ikävä kyllä Suomessa esiintyy vahvoja mielipiteitä, että kaikki kulttuuri, varsinkin ehkä teatteri, on turhaa, että sitä ei tarvita . Se nähdään syöpäkasvaimena tai umpilisäkkeenä, joka pitäisi poistaa. toteaa Honkanen harmissaan ja jatkaa:

- Monissa maissa kuitenkin kulttuuribudjetteja korotetaan, koska koetaan että kulttuuri voi parantaa ihmisten ajattelua ja elämää. Kulttuurilla on voima ja kyky siihen, hän uskoo.

- Kulttuuri on myös vetovoimatekijä. Tiedän paikkakuntia ulkomailla, jotka kolminkertaistettuaan kulttuuribudjettinsa ovat tulleet vetovoimaisiksi matkailukohteiksi. Suomessa ei edelleenkään nähdä sitä ja se on tosi surullista, harmittelee Katriina Honkanen.

Muusikko ja näyttelijä Katriina Honkanen

Katriina Honkanen kotisivut

  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Keskustele täällä brexitistä!

    Miten Suomi on varautunut brexitiin?

    Britannian parlamentti äänestää EU-erosta ensi viikolla. Brittien ja EU:n tavoitteena on ollut ja on vieläkin saada sopimus, jolla mm. turvattaisiin kaupankäynti myös eron jälkeen. Sopimusta ei ole syntynyt. Eron on määrä astua voimaan maaliskuun lopussa. Millaisia vaikutuksia brexitistä on suomalaisille ja suomen taloudelle?

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.