Hyppää pääsisältöön

Teatterin- ja musiikintekijä Katriina Honkanen haluaa kertoa naisten vahvoja tarinoita

Katriina Honkanen Mikkelin teatterissa lavasteita taustalla
Teatterintekijä Katriina Honkanen Mikkelin teatterin lavalla kulissien keskellä. Katriina Honkanen Mikkelin teatterissa lavasteita taustalla Kuva: Yle Lisa Enckell Katriina Honkanen,Mikkelin teatteri

Pitkänlinjan musiikin ja teatterintekijä Katriina Honkanen on nyt uuden edessä. Neljän vuoden pesti Mikkelin teatterin johtajana on ohi ja toisenlaiset haasteet odottavat. Freelancerina Honkasella on vahva intuitio että uudet tarinat odottavat kertojaa.

Yksi hänen viime vuosien tärkeimpiä havaintoja on ollut kuinka pitkäjänteinen naisten ja tyttöjen väkivallan vastainen työ kantaa hedelmää, niin Suomessa kuin Afrikassa. Matka Afrikkaan vahvisti Katriina Honkasen näkyä siitä että hän haluaa kertoa erilaisten naisten vahvoja tarinoita, niin laulujensa kuin näytelmiensä kautta.

Valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Katriina Honkanen Etiopiassa
Valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Katriina Honkanen Etiopiassa tutustumassa tyttöjen ja naisten silpomisen vastaiseen työhön. Valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Katriina Honkanen Etiopiassa Kuva: Katriina Honkasen kotialbumista. Kuva: Mikko Toivonen Meeri Koutaniemi,Katriina Honkanen,Kuusi kuvaa

Tytön katse pysäytti

Joitakin vuosia sitten Katriina Honkanen näki valokuvaaja Meeri Koutaniemen kuvareportaasin Keniasta. Reportaasissa oli kuva kahdesta tytöstä, joita odotti sukupuolielinten silpominen savimajassa. Toisen tytön katse pysäytti.

- Varsinkin se kuva, jossa tyttö katsoo suoraan kameraan ja alla teksti ”hetki ennen tuskaa”, kosketti syvältä. Tytön katseesta välittyvä pelko tuli suoraan läpi, kuvailee Honkanen voimakasta kokemustaan.

- Tajusin että nyt ei riitä, että laitankin jonnekin jonkun kolikon, vaan on tehtävä jotakin konkreettista. Tajusin myös, että jos minä vaikutun taidetaoksesta, niin taiteella voi vaikuttaa, hän toteaa.

Tuloksena syntyi taiteilijaprojekti Wings to Fly. Projektissa eri alojen taiteilijat eri puolella Suomea tekivät teoksia, jotka käsittelivät tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sen seurauksia. Suomen Planin avulla kerättiin vuoden aikana rahaa tyttöjen koulutukseen ja suojeluun. Lopuksi oli iso päätöskonsertti.

Projektin tiimoilta Katriina Honkanen pääsi yhdessä Meeri Koutaniemen kanssa Suomen Planin kautta Etiopiaan. Siellä he tutustuivat pikku kylissä tapahtuvaan naisten ja tyttöjen ympärileikkamisen ehkäisy-työhön.

- Sen pikku kylän "hotelissa" jossa yövyimme, oli jatkuvasti sähköt poikki. Joten iltaisin emme vetäytyneet huoneisiimme, vaan kokoonnuimme pihalle jakamaan päivän kokemuksia. Se oli monella tapaa seisauttava retki. Isoin asia oli nähdä se valtava toivo niissä tytöissä, muistelee Katriina Honkanen

Teatteri voi muuttaa yhteiskuntia ja yhteisöjä

Teatterin maailma on aina ollut tärkeä näyttelijä, ohjaaja, näytelmäkirjailija ja muusikko Katriina Honkaselle. Hänen vanhempansa, Reino Honkanen ja Irmeli Heinänen, työskentelivät 50-luvulla ennen Katriinan syntymää Mikkelin Teatterissa.

Savonlinnassa syntyi perheeseen kuopustytär, joka seurasi isosiskonsa kanssa näyttelijävanhempiaan moneen itäsuomalaiseen teatteriin ja kaupunkiin. Kuopiosta tuli lopulta Katriina Honkasen koulukaupunki.

Helsinkiin hän päätyi opiskelemaan 1980-luvulla kuohuvaan Teatterikorkeakouluun. Valmistumisensa jälkeen Katriina Honkanen on tehnyt pääasiassa freelancerina työtä teattereissa, tv:ssä ja musiikin parissa. Koti muusikko Ilkka Tenhusen kanssa on aina ollut ja on pääkaupunkiseudulla.

Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo edelleen vahvasti teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja että se saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa:

- Ikävä kyllä Suomessa esiintyy vahvoja mielipiteitä, että kaikki kulttuuri, varsinkin ehkä teatteri, on turhaa, että sitä ei tarvita . Se nähdään syöpäkasvaimena tai umpilisäkkeenä, joka pitäisi poistaa. toteaa Honkanen harmissaan ja jatkaa:

- Monissa maissa kuitenkin kulttuuribudjetteja korotetaan, koska koetaan että kulttuuri voi parantaa ihmisten ajattelua ja elämää. Kulttuurilla on voima ja kyky siihen, hän uskoo.

- Kulttuuri on myös vetovoimatekijä. Tiedän paikkakuntia ulkomailla, jotka kolminkertaistettuaan kulttuuribudjettinsa ovat tulleet vetovoimaisiksi matkailukohteiksi. Suomessa ei edelleenkään nähdä sitä ja se on tosi surullista, harmittelee Katriina Honkanen.

Muusikko ja näyttelijä Katriina Honkanen

Katriina Honkanen kotisivut

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.