Hyppää pääsisältöön

Rauhoitu Kokos-kukon kanssa – luonto- ja eläinterapia rauhoittaa viidessä minuutissa

Metsällä on parantava voima, mutta tiesitkö, että myös eläimet voivat rauhoittaa stressaantuneita aivoja? Strömsön puutarhaillassa kesäkuussa käyneet saivat vinkkejä siitä, miten luonnon avulla voi rauhoittua.

Tiedät itsekin, miltä tuntuu, kun on viettänyt kymmenen minuuttia hiljaisessa metsässä. Stressi katoaa ja aistit ottavat vastaan rauhoittavia signaaleja. Sen tiesimmekin jo. Siitä on myös tieteellistä näyttöä.

– Meillä on myötäsyntyinen mieltymys luontoon, sanoo Åbo Akademissa väitöskirjaa tekevä Ghita Bodman, joka tutkii hyvinvointia ja luontoa.

Nainen juhannuskranssi päässä.
Ghita Bodman on myös puutarhuri ja floristi. Nainen juhannuskranssi päässä. Kuva: Yle / Siv Wester Strömsö (tv-ohjelma)

Bodman viittaa Harvardin yliopiston professori Edward Wilsoniin, joka keksi 1980-luvulla ilmauksen biofilia. Biofilian mukaan luonto on kuin läheinen ihmissuhde ja tunnemme, mikäli suhde katkeaa.

– Se on kuin menettäisi rakkaan ystävän, Bodman sanoo.

Viisi minuutti metsässä riittää

Riippumatta siitä, onko kyse ihmisen tekemästä puutarhasta tai koskemattomasta metsästä, on vehreydellä myönteinen vaikutus ihmiseen. Jo pari minuuttia luonnossa laskee verenpainetta ja vaikuttaa stressiä helpottavasti.

– Aikaisemmin on puhuttu 10–15 minuutista metsässä, mutta tuoreimmat tutkimustulokset osoittavat, että viisi minuuttia metsässä riittää tietyn vaikutuksen saavuttamiseen.

Owe Salmela skördar frilandsgurkor i nyckelhålsträdgården
Puutarhalla on sama vaikutus kuin metsällä. Owe Salmela skördar frilandsgurkor i nyckelhålsträdgården Kuva: Yle

On olemassa kuntoutusmenetelmiä ja sairaaloita, jotka hyödyntävät luontoa ihmisten toipumisessa.

Eläin kohtaa sinut sellaisena kuin olet. Niitä ei haittaa se mahdollinen taakka, jota kannat.

Ruotsissa tutkijat ovat kehittäneet Alnarpin menetelmän. Alnarp on kuntoutuspuutarha, jossa on erilaisia viheralueita. Mielentila määrää, missä ”huoneessa” pitäisi olla.

– Voi valita alueen, jossa kaikki on täydellistä, tai alueen, joka on luonnontilainen niitty. Sen tuntee itse.

Kuntoutuspuutarhassa on erilaisia rajattuja alueita, joissa on eri väriteemoja ja kasveja. Joillakin alueilla voi levätä tai jopa nukkua. Toisilla alueilla luodaan perusta jollekin uudelle.

– Jos tuntee haluavansa aloittaa jotain uutta, voi mennä tietylle alueelle ja kylvää siemenen.

Kasvit ja elämä vaativat kärsivällisyyttä

Ghita Bodman puhuu mielellään symboliikasta luonnossa. Hän rinnastaa kasveista huolehtimisen itsestään huolehtimiseen.

– Jos siemenen kylvää tänään, ei saa valmiita tomaatteja huomenna. Paraneminen vie aikansa.

Rikkaruohojen juuristo on kuin elämä

Bodman ottaa vuohenputken esimerkiksi. Tällä monien mielestä rikkaruoholla on laaja juuristo. Jos vuohenputken repii, sen juuret kuivuvat.

– Voidaksemme hyvin tarvitsemme juuret. Meillä on oltava juuret, mutta jos meidät revitään juuriltamme, juuremme sammuvat.

Vuohenputkea keväällä
Vuohenjuuren lehdistä voi tehdä myös piirakan. Vuohenputkea keväällä Kuva: Yle / Elina Toivonen Vuohenputki

Bodman vertaa vuohenjuurta elämänmuutoksiin kuten muuttoon tai työpaikan vaihtamiseen.

– Kestää hetken ennen kuin saa juuristonsa taas käyntiin.

Bodman näkee symboliikkaa myös rikkaruohoissa. Jos kasvimaan perkaa huolimattomasti, juuret ehkä jäävät maahan.

– Silloin poistaa näkyvän ongelman, mutta jättää ongelman juuret hoitamatta. Ongelma alkaa pian versoa uudelleen, Ghita Bodman sanoo.

Kukot houkuttelevat dementikkoja takaisin nykyhetkeen

Aina rauhoittumiseen ei tarvita rauhallista ympäristöä – siihen voi riittää yksi eläin. Kokos-kukko voi auttaa työuupumuksesta kärsiviä.

Kokos on Light Sussex -rotua, joka tunnetaan rauhallisena ja sävyisänä. Strömsön puutarhaillassa vierailleet saivat tavata tämän harmonisen eläimen.

– Mikään ei ole rauhoittavampaa kuin katsella kukkoa, joka kuopsuttelee kukkien vieressä, sanoo Pia Smeds, Luonnonvarainstituutin tutkija.

Kukot ja muut maalaistalon eläimet toimivat hyvin vanhemmille dementiasta kärsiville henkilöille.

– He yhdistävät ne arkeensa lapsuudessaan.

Nainen kukko sylissään.
Pia Smeds ja Kokos-kukko. Nainen kukko sylissään. Kuva: Yle / Siv Wester Luonnonvarakeskus,eläinavusteinen terapia,Strömsö (tv-ohjelma)

Lisäksi eläimet houkuttelevat ihmisiä nykyhetkeen.

– Nämä eläimet palauttavat dementikot läsnäoleviksi.

Eläimillä on myös sosiaalinen tehtävä. Kukko esimerkiksi kokoaa yhteen vanhustentalon asukkaat.

– Kukosta tulee puheenaihe. Eläin luo sosiaalisen yhteisön.

Pia Smedsin mukaan tutkimus on osoittanut, että vanhusten masentuneisuus ja yksinäisyys ovat vähentyneet vanhustentalossa kanojen ansiosta.

Siipikarja auttaa työuupuneita

Kukot ja kanat kuntouttavina eläiminä vanhustentaloissa eivät ole vielä arkea Suomessa, mutta Ruotsissa on tiloja, joilla annetaan niin kutsuttua vihreää hoivaa.

– Työuupumuksesta toipuvat käyvät näillä tiloilla.

Mies kukko sylissään.
Juontaja Jonas Sundström rauhoittuu Kokos-kukon seurassa. Mies kukko sylissään. Kuva: Yle / Siv Wester Jonas Sundström,kukko,Strömsö (tv-ohjelma)

Riippumatta siitä, minkä eläimen ottaa syliinsä, vastaanotto on pyyteetön. Eläimet eivät ole negatiivisia, eivätkä ne tuomitse.

– Eläimet kohtaavat sinut sellaisena kuin olet. Ne eivät välitä siitäkään millaista taakkaa mahdollisesti kannat, Pia Smeds sanoo ja silittää Kokos-kukkoa.

Strömsö

Ruudussa

Strömsö Instagramissa