Hyppää pääsisältöön

Musta Saara näyttää julmetun upealta ja soi raivoisasti mutta jää etäälle

Juha Muje on Janne-Maria Teräväkynä, joka pyrkii Ranskan presidentiksi. Taustalla tanssitytöt.
Juha Muje on Janne-Maria Teräväkynä. Taustalla Pariisin Punaisen myllyn entiset tähdet. Juha Muje on Janne-Maria Teräväkynä, joka pyrkii Ranskan presidentiksi. Taustalla tanssitytöt. Suomen Kansallisteatteri,Pirkko Saisio,Musta Saara

Musta Saara on sirkus ja synkkä karnevaali, jossa romanipakolaiset vaeltavat pitkin Eurooppaa turvaa ja pyhimystään etsien.

Nykyajan ja menneisyyden johtajat hamuavat valtaa, iskevät rajoja kiinni ja seipäitä ihmisten vatsaan. Lapsia hukkuu meriin, vedenpinta nousee, eläinten ja ihmisten liha liikkuu halki mantereen. Takavuosien tanssitytöt laulavat karheasti. Kaiken seassa mesoavat tanssiva karhu ja sika, joka humaltuu vallasta.

Korttipakka on tässä kaoottisessa pelissä täynnä jokereita, eikä lohtua ole.

Pirkko Saision kirjoittama, Jussi Tuurnan säveltämä ja Laura Jäntin ohjaama kolmituntinen spektaakkeli täyttää Kansallisteatterin suuren näyttämön ja kaikki aistit – mutta käteen jää lopulta kovin vähän.

Korttipakka on täynnä jokereita, eikä lohtua ole.
Marine Teräväkynä (Katariina Kaitue) liehuttaa punaista lippua korokkeella, jossa lukee: Marina presidentiksi.
Katariina Kaitue on täynnä sähköä roolissaan Marine Teräväkynänä. Marine Teräväkynä (Katariina Kaitue) liehuttaa punaista lippua korokkeella, jossa lukee: Marina presidentiksi. Kuva: Tuomo Manninen Suomen Kansallisteatteri,Pirkko Saisio,Musta Saara

Tuurnan musiikki ja hänen johtamansa orkesteri soittavat näyttämön yllä läpi illan, ja miten he soittavatkaan! Kati Lukan lavastus ja Tarja Simonen puvustus ovat järjettömän hienoja. Näyttelijät antavat kaikkensa, elävät läpi raakaa kudelmaa, laulavat kuulaasti, laulavat raastavasti. Laura Jäntin ohjaus on näyttävä, ehtymättömän mielikuvituksellinen.

Mutta sitten. Itse teksti.

Musta Saara on monikerroksinen tarina. On esitys, jota Kansallisteatterissa tehdään: Pirkko Saisio kirjoittaa, pääjohtaja Mika Myllyaholle soitetaan, näyttelijät kutsuvat toisiaan nimeltä.

Selvä: tämä on teatteria, täynnä valintoja, täynnä aikamme puheenaiheita kulttuurisesta omimisesta metoo-keskusteluihin. Voiko sanoa mustalainen, kuka saa esittää ketä, ketä saa loukata ja ketä ei? Esitys kommentoi itseään, piikittelee aikaamme. Harmi vain, että aina nokkeluudet eivät naurata, ne meinaavat jäädä sisäpiiriin pyörimään.

Kristiina Halttu on romanipakolainen Esma, joka etsii Musta Saara -pyhimystä.
Kristiina Halttu on Esma, joka tuntee Mustan Saaran kutsun. Niin romaneita kuin valkonaamojakin esittävät valkoihoiset näyttelijät, kasvot klovnin tai draculan lailla vitivalkoisiksi maalattuna. Kristiina Halttu on romanipakolainen Esma, joka etsii Musta Saara -pyhimystä. Kuva: Tuomo Manninen Suomen Kansallisteatteri,Pirkko Saisio

Keskushenkilöinä viekastelevat Kansallispuolueen johtaja ja koko sirkuksen tirehtööri Janne-Maria Teräväkynä, sekä hänen tyttärensä Marina Teräväkynä. Kumpikin janoaa Ranskan presidentiksi.

Isä edustaa vanhakantaista siirtomaaherra-asennetta: vaikka eurooppalaiset veivät alkuasukkaille sivistyksen, silti he kehtaavat valittaa! Tytär haluaa pelastaa jokaisen maansa kansalaisen, mutta ei ketään muuta.

Katsomossa koetan tajuta vuolaasti virtaavaa puhetta. Joudun pinnistelemään, en tunne Ranskan lähihistorian poliittisia kiemuroita kyllin tarkasti, jotta täysin ymmärtäisin mistä Janne-Maria ja Marine vääntävät.

Janne-Maria Teräväkynä eksyy kreivi Draculan linnaan. Rooleissa Juha Muje ja TImo Tuominen.
Janne-Maria Teräväkynä ja Vlad Seivästäjä, Juha Muje ja Timo Tuominen. Vlad Seivästäjän hahmo on illan hätkähdyttävimpiä ilmestyksiä. Janne-Maria Teräväkynä eksyy kreivi Draculan linnaan. Rooleissa Juha Muje ja TImo Tuominen. Kuva: Tuomo Manninen Suomen Kansallisteatteri,Pirkko Saisio,Musta Saara
Sika on noussut Kansallispuolueen vaikuttajaksi. Sika kirjoittaa puhetta taustalla seisovalle Janne-Maria Teräväkynälle. Rooleissa Jani Karvinen ja Juha Muje.
Sika osoittautuu kylmäksi ja tehokkaaksi strategiksi. Kuvassa Jani Karvinen ja Juha Muje. Sika on noussut Kansallispuolueen vaikuttajaksi. Sika kirjoittaa puhetta taustalla seisovalle Janne-Maria Teräväkynälle. Rooleissa Jani Karvinen ja Juha Muje. Kuva: Tuomo Manninen Suomen Kansallisteatteri,Pirkko Saisio,Musta Saara

Merkitysten ja viittausten vyyhteä tulevat vielä entisestään sekoittamaan niin Vlad Seivästäjä, husaarit, nunnat kuin rouva Ceaucescun haamukin. Sekä romanien salaperäinen suojeluspyhimys, Musta Saara.

Pakolaisia hukkuu lisää. Minä juutun hämmennykseeni.

Toisaalta sitten: edessäni istuu nainen, joka nauraa ääneen, itkee hartiat täristen, läpi illan.

Lopussa joitakin tarinoiden palasista naksahtelee yhteen: sika on noussut Kansallispuolueen visionääriksi. Hän näkee ihmiset ja muut nisäkkäät samana lihana. Liha liikkukoon sinne missä on rahaa ja kysyntää – mitä väliä kenen liha. Sian hurmeinen puhe saa kaikki muut hahmot varpailleen. Ihminen on sentään muutakin kuin lihaa, huutavat nekin, jotka mieluusti jakavat ihmiskunnan arvokkaisiin ja arvottomiin.

Ihmisten valikoiva empatia ja tekopyhyys isketään silmillemme.

Pohjolan Valkyriat, Sinikka Sokka, Ulla Tapaninen ja Tiina Weckström saapuvat moottoripyörällä vahtimaan Ranskan rajaa.
Esityksen tasolta toiselle liikkuvina kertojina ja kuorona toimii uskomaton supertrio: Sinikka Sokka, Tiina Weckström ja Ulla Tapaninen. Hattu päästä, syvä kumarrus, miten upeita he ovat. Jo heidän takiaan Musta Saara kannattaa nähdä, vastalauseistani viis. Pohjolan Valkyriat, Sinikka Sokka, Ulla Tapaninen ja Tiina Weckström saapuvat moottoripyörällä vahtimaan Ranskan rajaa. Kuva: Tuomo Manninen Suomen Kansallisteatteri,Pirkko Saisio,Musta Saara

Kansallisteatteri: Musta Saara. Kirjoittanut Pirkko Saisio.
Ohjaus Laura Jäntti. Musiikki Jussi Tuurna. Lavastus Kati Lukka. Pukusuunnittelu Tarja Simone. Valosuunnittelu Morten Reinan. Äänisuunnittelu Jussi Matikainen. Saliäänisuunnittelu
Sakari Kiiski, Koreografia Janne Marja-aho. Naamiointi Jari Kettunen.
Muusikot: Jussi Tuurna, Tommi Asplund, Esko Grundström, Topi Korhonen, Ville Leppilahti ja Sara Puljula. Rooleissa Kristiina Halttu, Linda Hämäläinen, Katariina Kaitue, Panu Kangas, Jani Karvinen, Mikko Kauppila, Petri Knuuttila, Janne Marja-aho, Juha Muje, Ville Mäkinen, Harri Nousiainen, Annika Poijärvi, Erkki Saarela, Sinikka Sokka, Taru Still, Ulla Tapaninen, Timo Tuominen ja Tiina Weckström. Kantaesitys suurella näyttämöllä 12.9.2018.

Penkkitaiteilija

  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Suomalaisessa kauhuelokuvassa nainen muuttuu nukeksi, jota mies yrittää hallita – Nukkemestari esitetään New Yorkin Museum of Modern Artissa

    Nukkemestarielokuva esitetään New Yorkin MoMassa.

    Hanna Bergholmin ohjaamassa Nukkemestari-lyhytelokuvassa nuken ja näyttelijän yhteispeli hätkähdyttää. Elokuvaa on esitetty fantasia- ja kauhuelokuvafestareilla ympäri maailmaa ja nyt se nähdään New Yorkin Museum of Modern Artissa. KulttuuriCocktail tapasi Hanna Bergholmin, joka työstää parhaillaan pitkää kauhuelokuvaa Pahanhautoja.

  • Laura Frimanin kolumni: "Seksipositiivisuus on kauheaa"

    Seksipositiivisuus saattaa olla vieraannuttavaa.

    Seksipositiivisuudeksi brändätty uusi ajatusmalli kuulostaa erinomaiselta kulttuurilliselta ilmiöltä. Se pyrkii vähentämään seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvää häpeää. Samaan aikaan se on monelle myös epäsamastuttavaa, vieraannuttavaa ja jopa ahdistavaa, pohtii Laura Friman kolumnissaan.

  • Rockin palkkasoturit kertovat

    Bowien "sideman" Earl Slick jututtaa taustamuusikoita.

    David Bowien ”sideman” Earl Slick jututtaa taustamuusikoita uudessa dokumentissa.

  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Waldemar Januszczak Lännen tiellä – kolmeosainen sarja USA:n taiteesta

    Amerikan taiteen juurilla preerialla ja suurkaupungeissa.

    Teemalta tuttu taidehistorioitsija Waldemar Januszczak lähtee road tripille halki Amerikan mantereen ja USA:n taiteen historian. Teema 12.–26.2.2019 klo 20.00. Jaksot Areenassa 90 päivää Mistä on syntyisin todella amerikkalainen taide? Se on syntynyt itseään ja omaa ääntään etsivän uuden yhteiskunnan hurjasta energiasta.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

  • Eila vastaan Suomen valtio – Tove Idström kirjoitti irtisanotulle siivoojalle sankaritarinan

    Tove Idströmin muistoksi elokuva siivoojien taistelusta.

    Teeman Kino Suomi muistaa käsikirjoittaja Tove Idströmiä (1954–2019). Elokuva Eila on yksi Idströmille henkilökohtaisesti läheisistä, oman aiheen pohjalta tehdyistä alkuperäiskäsikirjoituksista. Tavallisen ihmisen sankaritarinan taustalla on Idströmin voimakkaasti kokema, vääryyden aiheuttama suuttumus. Teema tiistaina 19.2. klo 21.55.

  • Miksi puhe kulttuurisesta omimisesta hiertää niin monia?

    Vähemmistö yrittää suojella kulttuuriaan, miksi se ärsyttää?

    Suomi on laaja maa ja täällä elää monenlaista porukkaa. Lapsena kiinnitin huomiota lähinnä itäisen ja läntisen kulttuuripiirin eroihin. Siihen väliin sitä yritti sijoittua. Jossain kaukana pohjoisessa eli kolmaskin kansa, saamelaiset.