Hyppää pääsisältöön

Musta Saara näyttää julmetun upealta ja soi raivoisasti mutta jää etäälle

Juha Muje on Janne-Maria Teräväkynä, joka pyrkii Ranskan presidentiksi. Taustalla tanssitytöt.
Juha Muje on Janne-Maria Teräväkynä. Taustalla Pariisin Punaisen myllyn entiset tähdet. Juha Muje on Janne-Maria Teräväkynä, joka pyrkii Ranskan presidentiksi. Taustalla tanssitytöt. Suomen Kansallisteatteri,Pirkko Saisio,Musta Saara

Musta Saara on sirkus ja synkkä karnevaali, jossa romanipakolaiset vaeltavat pitkin Eurooppaa turvaa ja pyhimystään etsien.

Nykyajan ja menneisyyden johtajat hamuavat valtaa, iskevät rajoja kiinni ja seipäitä ihmisten vatsaan. Lapsia hukkuu meriin, vedenpinta nousee, eläinten ja ihmisten liha liikkuu halki mantereen. Takavuosien tanssitytöt laulavat karheasti. Kaiken seassa mesoavat tanssiva karhu ja sika, joka humaltuu vallasta.

Korttipakka on tässä kaoottisessa pelissä täynnä jokereita, eikä lohtua ole.

Pirkko Saision kirjoittama, Jussi Tuurnan säveltämä ja Laura Jäntin ohjaama kolmituntinen spektaakkeli täyttää Kansallisteatterin suuren näyttämön ja kaikki aistit – mutta käteen jää lopulta kovin vähän.

Korttipakka on täynnä jokereita, eikä lohtua ole.
Marine Teräväkynä (Katariina Kaitue) liehuttaa punaista lippua korokkeella, jossa lukee: Marina presidentiksi.
Katariina Kaitue on täynnä sähköä roolissaan Marine Teräväkynänä. Marine Teräväkynä (Katariina Kaitue) liehuttaa punaista lippua korokkeella, jossa lukee: Marina presidentiksi. Kuva: Tuomo Manninen Suomen Kansallisteatteri,Pirkko Saisio,Musta Saara

Tuurnan musiikki ja hänen johtamansa orkesteri soittavat näyttämön yllä läpi illan, ja miten he soittavatkaan! Kati Lukan lavastus ja Tarja Simonen puvustus ovat järjettömän hienoja. Näyttelijät antavat kaikkensa, elävät läpi raakaa kudelmaa, laulavat kuulaasti, laulavat raastavasti. Laura Jäntin ohjaus on näyttävä, ehtymättömän mielikuvituksellinen.

Mutta sitten. Itse teksti.

Musta Saara on monikerroksinen tarina. On esitys, jota Kansallisteatterissa tehdään: Pirkko Saisio kirjoittaa, pääjohtaja Mika Myllyaholle soitetaan, näyttelijät kutsuvat toisiaan nimeltä.

Selvä: tämä on teatteria, täynnä valintoja, täynnä aikamme puheenaiheita kulttuurisesta omimisesta metoo-keskusteluihin. Voiko sanoa mustalainen, kuka saa esittää ketä, ketä saa loukata ja ketä ei? Esitys kommentoi itseään, piikittelee aikaamme. Harmi vain, että aina nokkeluudet eivät naurata, ne meinaavat jäädä sisäpiiriin pyörimään.

Kristiina Halttu on romanipakolainen Esma, joka etsii Musta Saara -pyhimystä.
Kristiina Halttu on Esma, joka tuntee Mustan Saaran kutsun. Niin romaneita kuin valkonaamojakin esittävät valkoihoiset näyttelijät, kasvot klovnin tai draculan lailla vitivalkoisiksi maalattuna. Kristiina Halttu on romanipakolainen Esma, joka etsii Musta Saara -pyhimystä. Kuva: Tuomo Manninen Suomen Kansallisteatteri,Pirkko Saisio

Keskushenkilöinä viekastelevat Kansallispuolueen johtaja ja koko sirkuksen tirehtööri Janne-Maria Teräväkynä, sekä hänen tyttärensä Marina Teräväkynä. Kumpikin janoaa Ranskan presidentiksi.

Isä edustaa vanhakantaista siirtomaaherra-asennetta: vaikka eurooppalaiset veivät alkuasukkaille sivistyksen, silti he kehtaavat valittaa! Tytär haluaa pelastaa jokaisen maansa kansalaisen, mutta ei ketään muuta.

Katsomossa koetan tajuta vuolaasti virtaavaa puhetta. Joudun pinnistelemään, en tunne Ranskan lähihistorian poliittisia kiemuroita kyllin tarkasti, jotta täysin ymmärtäisin mistä Janne-Maria ja Marine vääntävät.

Janne-Maria Teräväkynä eksyy kreivi Draculan linnaan. Rooleissa Juha Muje ja TImo Tuominen.
Janne-Maria Teräväkynä ja Vlad Seivästäjä, Juha Muje ja Timo Tuominen. Vlad Seivästäjän hahmo on illan hätkähdyttävimpiä ilmestyksiä. Janne-Maria Teräväkynä eksyy kreivi Draculan linnaan. Rooleissa Juha Muje ja TImo Tuominen. Kuva: Tuomo Manninen Suomen Kansallisteatteri,Pirkko Saisio,Musta Saara
Sika on noussut Kansallispuolueen vaikuttajaksi. Sika kirjoittaa puhetta taustalla seisovalle Janne-Maria Teräväkynälle. Rooleissa Jani Karvinen ja Juha Muje.
Sika osoittautuu kylmäksi ja tehokkaaksi strategiksi. Kuvassa Jani Karvinen ja Juha Muje. Sika on noussut Kansallispuolueen vaikuttajaksi. Sika kirjoittaa puhetta taustalla seisovalle Janne-Maria Teräväkynälle. Rooleissa Jani Karvinen ja Juha Muje. Kuva: Tuomo Manninen Suomen Kansallisteatteri,Pirkko Saisio,Musta Saara

Merkitysten ja viittausten vyyhteä tulevat vielä entisestään sekoittamaan niin Vlad Seivästäjä, husaarit, nunnat kuin rouva Ceaucescun haamukin. Sekä romanien salaperäinen suojeluspyhimys, Musta Saara.

Pakolaisia hukkuu lisää. Minä juutun hämmennykseeni.

Toisaalta sitten: edessäni istuu nainen, joka nauraa ääneen, itkee hartiat täristen, läpi illan.

Lopussa joitakin tarinoiden palasista naksahtelee yhteen: sika on noussut Kansallispuolueen visionääriksi. Hän näkee ihmiset ja muut nisäkkäät samana lihana. Liha liikkukoon sinne missä on rahaa ja kysyntää – mitä väliä kenen liha. Sian hurmeinen puhe saa kaikki muut hahmot varpailleen. Ihminen on sentään muutakin kuin lihaa, huutavat nekin, jotka mieluusti jakavat ihmiskunnan arvokkaisiin ja arvottomiin.

Ihmisten valikoiva empatia ja tekopyhyys isketään silmillemme.

Pohjolan Valkyriat, Sinikka Sokka, Ulla Tapaninen ja Tiina Weckström saapuvat moottoripyörällä vahtimaan Ranskan rajaa.
Esityksen tasolta toiselle liikkuvina kertojina ja kuorona toimii uskomaton supertrio: Sinikka Sokka, Tiina Weckström ja Ulla Tapaninen. Hattu päästä, syvä kumarrus, miten upeita he ovat. Jo heidän takiaan Musta Saara kannattaa nähdä, vastalauseistani viis. Pohjolan Valkyriat, Sinikka Sokka, Ulla Tapaninen ja Tiina Weckström saapuvat moottoripyörällä vahtimaan Ranskan rajaa. Kuva: Tuomo Manninen Suomen Kansallisteatteri,Pirkko Saisio,Musta Saara

Kansallisteatteri: Musta Saara. Kirjoittanut Pirkko Saisio.
Ohjaus Laura Jäntti. Musiikki Jussi Tuurna. Lavastus Kati Lukka. Pukusuunnittelu Tarja Simone. Valosuunnittelu Morten Reinan. Äänisuunnittelu Jussi Matikainen. Saliäänisuunnittelu
Sakari Kiiski, Koreografia Janne Marja-aho. Naamiointi Jari Kettunen.
Muusikot: Jussi Tuurna, Tommi Asplund, Esko Grundström, Topi Korhonen, Ville Leppilahti ja Sara Puljula. Rooleissa Kristiina Halttu, Linda Hämäläinen, Katariina Kaitue, Panu Kangas, Jani Karvinen, Mikko Kauppila, Petri Knuuttila, Janne Marja-aho, Juha Muje, Ville Mäkinen, Harri Nousiainen, Annika Poijärvi, Erkki Saarela, Sinikka Sokka, Taru Still, Ulla Tapaninen, Timo Tuominen ja Tiina Weckström. Kantaesitys suurella näyttämöllä 12.9.2018.

Penkkitaiteilija

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.