Hyppää pääsisältöön

27 kertaa kiinni näpistyksestä

Hallitus on valmis sijoittamaan 10,8 miljoonaa, jotta sarjanäpistelijät saataisiin vankilaan. Hankkeen kriitikoiden mielestä uudistus kohdistuu huono-osaisiin ja moniongelmaisiin ihmisiin, joita vankila ei paranna.

Viime viikolla Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Samin 95 päiväsakkoon varkauksista, näpistyksistä ja niiden yrityksistä. Tällä kertaa mukaan oli tarttunut esimerkiksi taskulamppuja, lompakko ja ruokaa.

Samin ja hänen avopuolisonsa Rositan rikosrekisterit ovat pitkiä: omaisuusrikoksia, huumausainerikoksia, väkivaltarikos.

Pariskunta on mennyt tuomioiden ja vankilajaksojen laskuissa sekaisin jo aikoja sitten.

– Niitä on ollut niin paljon. Ei niitä tule muisteltua, Sami sanoo.

Oikeudessa lähes 100 kertaa

Käräjäoikeudessa Samin rikosasioita on puitu yhteensä 79 kertaa. Lisäksi hovioikeuteen hänen asiansa ovat edenneet 17 kertaa.

Rosita puolestaan on vastannut syytteisiin käräjillä 31 kertaa. Osa tapauksista on edennyt hoviin.

Vankilajaksoja on useita. Samilla toistakymmentä, Rositalla vajaat kymmenen. Molempien ensimmäiset tuomiot ovat 1990-luvulta.

Samin matkaan on tarttunut esimerkiksi olutta, siideriä, polkupyöriä, elektroniikkaa ja ruokaa.

Rosita laskee jääneensä kiinni näpistyksestä tai varkaudesta yhden vuoden aikana ainakin 25 kertaa. Sami muistelee oman lukunsa olevan 27.

Samin matkaan on tarttunut esimerkiksi olutta, siideriä, polkupyöriä, elektroniikkaa ja ruokaa. Rosita puolestaan on keskittynyt vaatteisiin, kodin tavaroihin ja ruokaan.

Sami on hyvittänyt vuosien varrella hänelle määrättyjä sakkoja myös istumalla vankilassa, eli hän on suorittanut sakon muuntorangaistuksia.

Kuvituskuva. Iso kasa laskuja tuhriintunutta taustaa varten.
Kuvituskuva. Iso kasa laskuja tuhriintunutta taustaa varten. Kuva: Yle / Camilla Arjasmaa MOT

Hallitus haluaa toistuvasti rikoksiin syyllistyneet kuriin

Nyt hallitus haluaa Samin ja Rositan kaltaiset ihmiset nykyistä helpommin telkien taakse. Nykylainsäädäntö on johtanut siihen, että joissain tapauksissa rikoksista ei välttämättä seuraa minkäänlaista rangaistusta, mikäli rikokseen syyllistynyt ei maksa sakkoja.

Rikoslain mukaan näpistyksestä - eli alle 500 euron omaisuuden varastamisesta - voi tuomita ainoastaan sakkoa. Näpistyksistä sakon kirjoittaa poliisi. Poliisin kirjoittamaa sakkoa ei voi muuttaa vankeudeksi, vaikka tekijä jättäisi ne maksamatta.

Poliisin määräämät sakot vanhenevat, mikäli niitä ei saada perittyä tai niitä ei suoriteta muuntorangaistuksena.

Käytännössä sakot jäävät perimättä kahdesta syystä: sakotettua ei joko tavoiteta tai sakon saanut on varaton.

Nyt tämä porsaanreikä halutaan tukkoon. Uudistuksen vankkumattomin kannattaja on ollut Kaupan liitto, sen mukaan myymälävarkauksista aiheutuu vuosittain kaupalle noin 460 miljoonan kustannukset.

Sarjanäpistelijät linnaan

Vireillä olevan lakiuudistuksen mukaan poliisin tulisi ohjata rikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun ihminen syyllistyy seitsemänteen samankaltaiseen sakkorikokseen vuoden sisällä. Näin tuomittu sakkorangaistus olisi mahdollista muuntaa vankeudeksi.

Valtaosa uudella perusteella muunnettavista rikoksista olisi näpistyksiä. Poliisihallituksen tilastojen mukaan yli seitsemään näpistykseen viime vuoden aikana syyllistyi noin 900 ihmistä.

Esitys on lähinnä symbolinen.― Matti Tolvanen, rikos- ja prosessioikeuden professori

Muita tyypillisiä sakkorikoksia ovat lievät petokset ja liikennerikkomukset, joista tyypillisimpänä tapauksena on ajoneuvon kuljettamiset oikeudetta.

Uudistus ei koskisi alaikäisten sakkorangaistuksia eikä kaikkein pienimpiä sakkorangaistuksia. Käytännössä vankilajaksojen pituus vaihtelisi viidestä päivästä 40 päivään.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen toteaa lakiluonnokselle antamassaan lausunnossa, että esitys on lähinnä symbolinen. Tolvasen mukaan lakimuutos tuskin vaikuttaisi muuhun kuin siihen, että kauppaliikkeiden kritiikki nykyjärjestelmää kohtaan lievenisi.

Kriitikoiden mielestä oikeusministeriössä valmisteilla oleva muutos koskisi varsin pienilukuista joukkoa syrjäytyneitä ja moniongelmaisia ihmisiä.

Useampi kuin kaksi kolmesta sakkovangista on päihteiden suurkuluttaja.

Sakkovangeilla usein päihdeongelmia

Useampi kuin kaksi kolmesta sakkovangista on päihteiden suurkuluttaja, ja puolet heistä on erityisen vaikeasti päihteistä riippuvaisia. Taustalta löytyy poikkeuksetta vaikeita sosiaalisia ongelmia.

Myös Samilla ja Rositalla on rankka päihdetausta. Sami kertoo kokeillaansa ”oikeastaan kaikkea” ja Rositan mukaan hän piikitti amfetamiinia ensimmäistä kertaa 19-vuotiaana.

Nyt pariskunta opettelee uudenlaista elämää. Sami on vieroitushoidossa ja hän käy aamuisin hakemassa klinikalta metadoniannoksen. Sitten katsellaan tv:tä kotona sohvalla ja tupakoidaan.

Toisinaan käydään kavereiden luona. Heitä tapaa paljon Sörnäisten metroaseman kupeesta. Kaupungilla vietetty aika on vähentynyt, sillä kaksikko yrittää pysytellä kaidalla polulla ja vähentää päihteiden käyttöä. Se on iso päätös.

Uuden elämän tylsyys kalvaa helposti. Rosita sanoo, että toisinaan tulee repsahdettua päihteisiin, kun ei ole mitään tekemistä.

Parantaako vankila sakkovangit?

Vankilajaksolla ei todennäköisesti olisi merkittävää vangin terveydentilaa tai muita oloja kohentavaa vaikutusta. Näin toteaa Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki sakon muuntorangaistuksia koskevan lakiesityksen luonnokselle antamassaan lausunnossa.

Sakon muuntorangaistuksen yhteydessä on puhuttu tekijöiden piittaamattomuudesta oikeusjärjestelmää kohtaan. Tavoitteena on, että muuntorangaistusta sovellettaisiin vain niihin henkilöihin, jotka ovat niin kutsuttuja taparikollisia.

Vanha sakon muuntorangaistus oli käytössä Suomessa vuoteen 2008 saakka, eikä keskustelu aiheesta ole tauonnut kymmenessä vuodessa.

Edellisen kerran sakon muuntorangaistuksia koskevaa uudistusta puuhattiin vain muutama vuosi sitten. Silloinen lakiesitys meni eduskunnassa läpi vuonna 2015. Uudistuksen käyttöönotosta kuitenkin luovuttiin budjettisyistä.

Sakon muuntorangaistuksella ei ole todettu olevan pelotevaikutusta. Sen oikeusministeriökin myöntää nyt vireillä olevan lakiluonnoksen perusteluissa.

Uudistusta onkin perusteltu ennen kaikkea rikosoikeusjärjestelmän uskottavuudella, lain kieltojen ja käskyjen noudattamisella sekä yleisellä lainkuuliaisuudella.

”Kakkosluokan kansalaisuus ei haittaa”

Sami ja Rosita eivät löydä nykyisestä elämäntyylistään taparikollisuuden leimaa, mutta eriarvoisuuden he sen sijaan tunnistavat.

– Kyllä mä ainakin ajattelen, että yhteiskunta pitää meitä kakkosluokan kansalaisina, Rosita sanoo.

Tunne johtuu Rositan mukaan siitä, etteivät he käy töissä ja heillä on päihdeongelmia. Sami ja Rosita vakuuttavat kuitenkin olevansa niin tottuneita osaansa, ettei ”kakkosluokan kansalaisuus” haittaa heitä.

Sakon muuntorangaistuksella ei ole todettu olevan pelotevaikutusta.

Sakkovanki voi käydä lähipiirin kukkarolle

Rosita saa työkyvyttömyyseläkettä ja Sami työmarkkinatukea. Kaksikolla on pienet tulot ja paljon velkaa.

Sami kertoo oman näpistelynsä liittyneen usein päihteiden hankkimiseen. Kun rahat olivat loppu, varastettuja tavaroita myymällä oli mahdollista hankkia lisää kahisevaa.

Rosita puolestaan sanoo aloittaneensa varastelun kurjan lapsuuden takia. Hän kertoo, että lapsena hänellä ei ollut kunnollisia vaatteita tai ruokaa. Vartuttuaan Rosita halusi, että hänellä olisi kaikkea. Koska rahaa ei ollut, ainoa vaihtoehto oli varastaa.

Rosita kertoo, että nykyään Samin äiti lainaa heille rahaa.

– Muuten me ei pärjättäisi, Rosita jatkaa.

Sakon muuntorangaistuksiin kohdistuva uudistus saattaisi käydä kalliiksi etenkin läheisten kukkaroille. Kriminaalihuollon tukisäätiön kyselyn mukaan on tyypillistä, että sakkovankien läheiset ovat joutuneet osallistumaan näiden elämään maksamalla sakkoja ja oikeuden määräämiä vahingonkorvauksia.

Ja kalliiksi se käy valtiollekin.

Lopullinen hintalappu vielä epäselvä

Nyt kaavaillun uudistuksen hintalapuksi on laskettu 10,8 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa sitä, että yhden vankilajakson hinnaksi tulisi reilut 15 400 euroa.

Karkeiden arvioiden mukaan samalla summalla voitaisiin hankkia esimerkiksi 72 000 päihdekuntoutusvuorokautta.

Oikeusrekisterikeskuksen ja rikosseuraamuslaitoksen mukaan arvioitu rahasumma ei edes riittäisi, sillä laskelmasta puuttuvat oikeusrekisterikeskuksen lisätyön tarve ja vankien terveydenhuoltoon uppoavat lisäkustannukset.

Summalla voitaisiin hankkia esimerkiksi 72 000 päihdekuntoutusvuorokautta.

Uudistuksen kriitikoiden mielestä se työllistäisi myös viranomaisia huomattavasti.

Poliisihallituksen laskelmien mukaan jatkossa poliisille tulisi vuoden aikana 9 600 uutta tapausta, joissa suoritettaisiin suppea esitutkinta. Tapaukset siirtyisivät ajallaan syyttäjälle.

Seitsemännen sakkorikoksen mentyä tuomioistuinkäsittelyyn myös seuraavat sakot olisi vietävä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämä lisäisi poliisin, syyttäjän ja tuomioistuimen työtaakkaa.

”Vankilassa ei rauhoitu”

Samin ja Rositan ensimmäisistä vankilakokemuksista on jo sen verran aikaa, että muistot ovat hämärtyneet.

Eikä se ole ihme, sillä ensimmäisen vankeustuomion ja nykypäivän väliin on mahtunut pitkiä jaksoja päihteiden vaikutuksen alaisena, katkaisuhoitoja ja psykooseja.

Samin viimeisin kerta sen sijaan on vielä tuoreessa muistissa. Hän sovitti tänä kesänä tekonsa ensimmäistä kertaa yhdyskuntapalvelussa. Se päättyi alkukuusta. Tuomio oli tullut varkaudesta. Yhteensä tunteja yhdyskuntapalvelussa taittui 27.

Aiemmin Sami on mennyt vankilaan sovittamaan tuomionsa tai sakot, joita ei ole saanut maksettua.

Tällä kertaa rangaistuksen suorittaminen onnistui yhdyskuntapalvelussa, sillä mies sai kesällä päätökseen katkaisuhoidon. Rosita ja Sami sanovat, ettei heidän vankilajaksoistaan ole ollut hyötyä kunnostautumisen kannalta.

– Ei siellä ole ikinä tullut ajateltua, että mitenkään rauhoittuisi tai lopettaisi, Sami sanoo.

Päinvastoin. Sami myöntää, että vapautuessa hänen ja monen muun tutun mieli on tehnyt vetää entistä enemmän päihteitä.

Vapautuessa tekee mieli vetää entistä enemmän päihteitä.

Lisää tunkua Etelä-Suomen täysiin vankiloihin

Sekä Sami että Rosita ovat eläneet koko elämänsä pääkaupunkiseudulla.

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan suurin osa kasvavasta sakkovankien määrästä istuisi tuomiotaan Etelä-Suomessa, jossa vankilat ovat jo nyt yliasutettuja.

Vankiloissa olisi päivittäin 30 vankia enemmän kuin aikana ennen sakon muuntorangaistuksen laajentamista. Toukokuun alussa Suomen vankiloissa istui 58 sakkovankia, joten sakkovankien määrä lisääntyisi puolella.

Taulukko grafiikka sakkovankien määrästä Suomessa
Taulukko grafiikka sakkovankien määrästä Suomessa Kuva: Yle / Camilla Arjasmaa MOT

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan sakon muuntorangaistusvangit ovat työläitä, sillä he istuvat pääsääntöisesti hyvin lyhyitä tuomioita. Keskimääräinen vankilassaoloaika on tällä hetkellä 16 vuorokautta.

Keskipituutta lyhentää se, että sakkovangilla on mahdollisuus maksaa sakko vielä viiden päivän kuluessa vankilaan saapumisesta. Lähes kolmannes sakon muuntorangaistusta suorittamaan tullutta maksaa sakon tuossa vaiheessa.

Vankiloihin eri puolille Suomea tulisi arviolta vajaat 700 uutta vankeusjaksoa.

Suunnanmuutos on vaikeaa, jos pyörii samoissa piireissä

Sami ja Rosita sytyttävät sohvalla jälleen uudet savukkeet. Haastattelun aikana on poltettu niin monta, että laskut ovat menneet sekaisin.

Kaksikko on ihmeissään siitä, mitä lakiesitys käytännössä muuttaisi. Jo nykyisellään näpistykset käsitellään tuomioistuimessa, jos asianomistaja sitä vaatii.

Samilla on tälläkin hetkellä keskeneräisiä asioita, joissa kauppiaat ovat vaatineet näpistyksiä käsiteltäviksi tuomioistuimessa.

Monet yrittäjät tekevät syyttämispyynnöt periaatteen vuoksi, jotta näpistyksestä tuomitut sakot voidaan tarpeen vaatiessa muuntaa vankeudeksi.

Tulevaisuuden haaveena on oma kaupungin vuokra-asunto.

Helsingin käräjäoikeuden viime viikolla määrämät sakot merkitsevät Samin tuloilla 570 euroa maksettavaa.

Sami uskoo, että hän saa sakot maksettua, jos vain aikataulusta päästään sopimukseen. Hän on valmis maksamaan parinkymmenen euron kuukausieriä, niin kuin aiemminkin.

Tulevaisuuden haaveena heillä on oma kaupungin vuokra-asunto. Vaikka asuntolakin on oikea koti, vuokra-asunto olisi eri juttu.

Vuokra-asunnon olisi kuitenkin hyvä sijaita jossain muualla kuin Itä-Helsingissä. Molemmat ovat sieltä kotoisin ja liukuminen takaisin vanhaan elämään olisi liian helppoa.

Valokuva Rositasta ja Samista katsomassa televisiota
Rosita ja Sami Valokuva Rositasta ja Samista katsomassa televisiota Kuva: Yle / Jyrki Ojala MOT
MOT + Docventures + A-studio
MOT + Docventures + A-studio MOT

Juttu on osa MOT:n ja Docventuresin syksyn 2018 yhteistyötä. A-studio käsittelee aihetta keskiviikkona 19.9.2018 klo 21.05.
Toimittaja: Kaisu Jansson, Kuvitukset: Camilla Arjasmaa, Valokuvat: Jyrki Ojala