Hyppää pääsisältöön

Susanne Kujala tekee Bachilla kunniaa Janakkalan uruille

Vuonna 1993 Martti Porthanin urkurakentamo sai valmiiksi uudet urut Janakkalan kirkkoon. Ja millaiset urut ne ovatkaan! Pohjoissaksalaisen barokkiesikuvan mukaan rakennettu jalo instrumentti on tehnyt Janakkalan kirkosta melkeinpä pyhiinvaelluskohteen sekä urkureille että urkumusiikin ystäville. Alba-yhtiön ja urkuri Susanne Kujalan uutuuslevyllä Janakkalan urkujen 25-vuotissyntymäpäivää vietetään asianmukaisin menoin Bachin parissa, koska Bach sopii Janakkalan uruille erityisen hyvin.

Bach on Porthan Organ / Kujala
Bach on Porthan Organ / Kujala Uudet levyt

Susanne Kujala on Suomen parhaita konserttiurkureita. Nykymusiikki on hänen erikoisalansa, mutta taituruus, sointiaisti ja harmonikkataustan tukema svengi sopivat Bachiin yhtä lailla. Porthan-urkujen juhlaohjelmaksi Kujala on valinnut tasapainoisen ja soinnillisesti edustavan otoksen - kaksi erilaista preludia ja fuugaa, kaksi erilaista triosonaattia ja juhlavana loppuna Toccata, adagio ja fuuga C-duuri.

Kujalan taustan takia odotin häneltä jotain pientä jekkua rytmeissä tai rekisteröinneissä, mutta Kujala on olletikin vaikuttunut hienon soittimen äärellä, ja soittaa sillä Bachia myötäkarvaan, niin kuin soitin haluaa sitä soitettavan. Hyvä niin, onhan kyseessä hienon soittimen juhlalevy! Eräänlaisena yleistunnelmana levyllä on pehmeä, silkinkiiltävä ja kantava sointi. Pauhukohdissa Kujala säätää sointiin särmää, hiljaisemmissa osissa korostuu ilmavuus, mutta kaikilla rekisteröinneillä kuulijalle tulee selväksi, että kyseessä on laadukas ja sielukas instrumentti. Vaikutelman viimeistelee Markku Veijonsuon täyteläinen äänitys, jossa on enemmän urkua ja vähemmän kirkkoa kuin Mika Koivusalon urkuäänityksissä. Porthan-urkujen raja tulee vastaan ainoastaan hitaiden osien pehmeissä, todella syvissä bassoäänissä, jotka eivät syty tarkasti.

Kujalan soitto on rytmisesti parempaa kuin urkureilla keskimäärin. Esimerkiksi c-molli-sonaatin ääriosissa Kujala tavoittaa rennon, rullaavan liike-energian, joka tempaa kuulijan väistämättömästi mukaansa, kun taas hitaassa osassa Kujala käyttää rubatoa niin elastisesti kuin se uruilla on mahdollista. Teknisesti soitto ei jätä kysyttävää - jopa pirullinen jalkiosoolo Toccatassa C-duuri etenee kirkkaasti ja määrätietoisesti päätökseensä.

Tämä levy kannattaa siis kuunnella paitsi Bachin musiikin ja Susanne Kujalan soiton takia, myös suomalaisen urkuperinteen kunniaksi. Meillä pienetkin seurakunnat ovat uskaltaneet panostaa hyviin urkuihin, ja löytäneet niille taidokkaat rakentajat. Tulos antaa musiikin ihmeen tapahtua.

"Bach on Porthan organ". J.S. Bach: Preludit ja fuugat D-duuri ja a-molli; Triosonaatit nro 4 e-molli ja 2 c-molli; Toccata C-duuri. - Susanne Kujala, urut. (ABCD 424)

Kuuntele Uudet levyt 18.9.2018, toimittajana Kare Eskola.

  • Tähden kirkkautta ja paimenten ihmetystä keskiajalta

    Levyarvostelu

    Joululevyvalikoiman ajallisesti etäisin uusi joululevy tuo joulun ihmeen kaikista lähimmäksi, ainakin minulle. Boston Camerata ja kokenut keskiaikatyylittelijä Anne Azema ovat rakentaneet pelkistetyistä soittimista, muinaisista lauluista ja latinankielisistä teksteistä levyn, jolla soi tähden kirkkaus, paimenten ihmetys ja vähän myös itämaiden tietäjien eksotiikka.

  • Gambojen pehmeä särinä tuo joulun 1600-luvulta

    Levyarvostelu

    1600-luvun vaihteessa kuningatar Elisabeth I:n Englannissa joulua odotettiin hartaammin kuin nykyään, eikä joulupäivästä alkanut juhlakausikaan ollut rajua riekkumista, etenkään hovissa. Tässä hengessä loistava gambayhtye Fretwork ja mezzosopraano Helen Charlston ovat koonneet uuden joululevynsä, jota kuunnellessa musiikin harras kauneus valtaa tilan kulutusjuhlalta.

  • Lauluyhtyejoulu on jo perinne

    Levyarvostelu

    Lauluyhtye Rajattoman suosittu joulutuplalevy julkaistiin liki kaksikymmentä vuotta sitten. Se on kestänyt aikaa yllättävän hyvin ja lisäksi synnyttänyt Suomeen uuden joulumusiikkiperinteen, kevyesti vahvistettujen lauluyhtyeiden kirkkokelpoisen jouluviihteen. Siitä perinteestä ammentaa myös lauluyhtye Kuvaja uudella joululevyllään Tästä alkaa joulu.

  • Miltä joulu kuulostaa nykysaameksi?

    Levyarvostelu

    Norjan saamelainen Kajsa Balto joikaa ja laulaa nykysaamelaiseen maailmanmusiikkityyliin, joka löytää varsin erikoisen sovelluksen Balton uuden joululevyn musiikista. Yhtyeensä ja välillä orkesterin kanssa Balto tyylittelee saameksi Erkki Melartinin Lapin joulun, Adolphe Adamin Joululaulun ja pari keskieurooppalaista jouluvirttä, ja kun seassa on Balton omaakin musiikkia, kokonaisuus palauttaa mieleen, että monet joulun perinteet ovat kulttuurienvälisiä sulautumia.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua