Hyppää pääsisältöön

Kuinka eri kielet vaikuttavat ajatteluun ja maailmankuvaan?

Tukholmaa kuvattuna auringon laskiessa.
Tukholmaa kuvattuna auringon laskiessa. Kuva: Raphael Andres Tukholma

Ruotsi ei ehkä ole enää entisensä, mutta voiko ruotsin kielen oppiminen olla vahingoksi suomalaiselle ajattelulle? Vaarantuuko kaurismäkeläinen olemuksemme, jos omaksumme liikaa ruotsalaista tapaa hahmottaa maailmaa? Jokaisessa ruotsalaisessa kun taitaa asua pieni ystävällinen prinsessa Victoria. Vai onko edes olemassa mitään yhtä ja ainoaa kieleen perustuvaa ajattelutapaa?

Voisinko saada kahvin ja pullan? kysyin kahvilassa Pohjoisesplanadilla joskus 1980-luvulla. Seurassani ollut ystäväni räjähti nauruun. Olin kuulemma tilannut kahvini ja pullani aivan liian nätisti. Asuin silloin Ruotsissa ja tilaukseni oli suora käännös ruotsin skulle jag kunna få en kaffe och en bulle? -ajatuksesta. Ei sinänsä väärin, mutta olisi pitänyt ilmeisesti sanoa tylymmin: kahvi ja pulla, jotta olisin sulautunut paikallisiin. Tilaan varmaan yhä tänä päivänä kahvini liian kauniisti, mutta haitanneeko tuo?

Ruotsin lippu, taustalla katunäkymää Tukholmasta.
Ruotsin lippu, taustalla katunäkymää Tukholmasta. Kuva: Jonathan Brinkhorst Tukholma

Kotimaisia elokuvia ja ajatuksissaan olemista

Hilpeyttä taas aiheutin Ruotsissa puhumalla kotimaisista elokuvista (inhemska filmer). Eikä kyse ollut siitä, että ruotsalainen opettajani olisi naureskellut sanavalinnalleni siksi, että suomalaisena Ruotsissa puhuin kotimaisista elokuvista, vaikka en ruotsalainen ollutkaan. Ruotsalainen kun puhuu ruotsalaisista elokuvista (svenska filmer), vaikka ne kotimaisia ovatkin.

Hon var i sina tankar.

Myös ilmaisuni olla ajatuksissaan (vara i sina tankar) herätti hilpeyttä eräässä toisessa opettajassani. Hän kuitenkin ilmeisesti ymmärsi ilmaisun. Miten ihmeessä ruotsalaiset sitten ovat ajatuksissaan, jos niin ei kerran sanota? Ruotsalaiset voivat kuulemma olla uppoutuneina ajatuksiinsa eli vara försjunken i sina tankar. Tämän suomalainenkin tajuaa.

Ruotsin prinsessa Victoria heiluttaa, hänen vierellään prinssi Daniel.
Ruotsin prinsessa Victoria heiluttaa, hänen vierellään prinssi Daniel. Kuva: Topias Schwartz Kruununprinsessa Victoria

Jokaisessa ruotsalaisessa asuu pieni ystävällinen prinsessa Victoria

Diskuteeraamisestaan tunnetut ruotsalaiset eivät myöskään sano mielellään ei. Tämän opin eräällä työpaikalla asuessani Ruotsissa. Halusin sopia työpaikan toimitilan käytöstä tiettynä ajankohtana ruotsalaisen esimieheni kanssa. Vastaus oli, että siitä tulee vaikeaa (det blir svårt). Suomalainen olisi töksäyttänyt selvästi EI, koska suomalaisessa ajattelussa vaikea on kuitenkin mahdollista, vaikeuksiin kun olemme tottuneet ruotsalaisia paremmin. Ruotsalaisen esimiehen vastaus oli siis ei ilman eitä.

Jos jokaisessa ruotsalaisessa asuu pieni ystävällinen prinsessa Victoria, olenkin harrastanut ranskan kieltä vanhemmilla päivilläni kumotakseni Vickanin vaikutusta itsessäni. Jokaisessa ranskalaisessahan asuu tunnetusti pieni Napoleon.

Cahrlie Chaplin esittää Napoleonia.
Cahrlie Chaplin esittää Napoleonia. Kuva: Library of Congress Napoleon

Ranskan kieli avartaa ajattelua

Pitkään Pariisissa asunut toimittaja-kirjailija Helena Petäistö kertoo, että varsinkin pariisilaiset ovat omaksuneet hyvin ranskalaisen filosofin Descartes´in opin, jonka mukaan kaikkea pitää epäillä. Pariisilaisten periaatteena onkin sanoa kaikkeen ei, mutta se on vasta keskustelun aloitus eikä siis tarkoita eitä.

Ranskan kieli tarjoaa muutenkin uusia raikkaita näkökulmia ajatteluun. Esimerkiksi VTT ei olekaan enää pelkkä Teknologian tutkimuskeskus vaan se voi tarkoittaa myös maastopyörää (un vélo tout terrain = un VTT)! Näitä mieltä avartavia lyhenteitä löytyy enemmänkin: une BD on sarjakuva (une bande dessinée) ja un SDF on koditon (sans domicile fixe). Miksi SK tarkoittaa meillä vain Suomen Kuvalehteä eikä myös sarjakuvaa?

Ihmiset osoittavat mieltä Pariisissa.
Ihmiset osoittavat mieltä Pariisissa. Kuva: Pierre Herman Pariisi

Kieli vaikuttaa maailmankuvaan

Kuten tunnettua, eri kielissä on sanoja eri asioille ja eri tarkoituksiin, eikä kielestä toiseen kääntäminen ole todellakaan vain sanojen kääntämistä. Eri kielet vaikuttavat maailmankuvaan ja siihen, miten ihminen näkee todellisuuden. Näin totesi suomentaja Kersti Juva vähän aikaa sitten Helsingin Sanomien haastattelussa. Juvan mukaan kääntämisen ytimessä on alkuperäisen tekstin syvällinen ymmärrys. On ymmärrettävä myös maan kulttuuria ja elämää.

Muistan lukeneeni Susanna Alakosken palkitun esikoisromaanin Svinalängorna (suomeksi Sikalat) sekä suomeksi että ruotsiksi ihan vain siksi, että halusin nähdä, kuinka asiat kerrottiin eri kielillä. Elämä vaikutti yhtä rankalta molemmilla kielillä. Kirja kuvaa suomalaisten siirtolaisten viinanhuuruista lähiöelämää Ruotsissa 1970-luvulla lapsen silmin nähtynä ja koettuna. Alakoski on muuttanut viisivuotiaana perheensä kanssa Vaasasta Ruotsiin ja kirjoittaa siis ruotsiksi.

Nainen laiturilla katselee merta.
Nainen laiturilla katselee merta. Kuva: Paola Chaaya ihminen

Onko puhtaasti suomalaista ajattelua olemassakaan?

Ehkei haittaa, vaikka välillä yllätänkin itseni kiroamasta hiljaa mielessäni ruotsiksi, vieraalla kielellä kiroaminen kun ei edes kuulosta yhtä rumalta kuin suomeksi kiroaminen. Isoäitinikin puhui esimerkiksi flikoista (flicka) ja ehtoosta (afton), vaikka ei ollut koskaan ruotsia lukenutkaan. Hän myös pruukasi (bruka) juoda ehtoopuoliskaffeet.

Miten kieli liittyy ajatteluun? Uraauurtava tutkimus odottaa jatkajaansa

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.