Hyppää pääsisältöön

Kuinka eri kielet vaikuttavat ajatteluun ja maailmankuvaan?

Tukholmaa kuvattuna auringon laskiessa.
Tukholmaa kuvattuna auringon laskiessa. Kuva: Raphael Andres Tukholma

Ruotsi ei ehkä ole enää entisensä, mutta voiko ruotsin kielen oppiminen olla vahingoksi suomalaiselle ajattelulle? Vaarantuuko kaurismäkeläinen olemuksemme, jos omaksumme liikaa ruotsalaista tapaa hahmottaa maailmaa? Jokaisessa ruotsalaisessa kun taitaa asua pieni ystävällinen prinsessa Victoria. Vai onko edes olemassa mitään yhtä ja ainoaa kieleen perustuvaa ajattelutapaa?

Voisinko saada kahvin ja pullan? kysyin kahvilassa Pohjoisesplanadilla joskus 1980-luvulla. Seurassani ollut ystäväni räjähti nauruun. Olin kuulemma tilannut kahvini ja pullani aivan liian nätisti. Asuin silloin Ruotsissa ja tilaukseni oli suora käännös ruotsin skulle jag kunna få en kaffe och en bulle? -ajatuksesta. Ei sinänsä väärin, mutta olisi pitänyt ilmeisesti sanoa tylymmin: kahvi ja pulla, jotta olisin sulautunut paikallisiin. Tilaan varmaan yhä tänä päivänä kahvini liian kauniisti, mutta haitanneeko tuo?

Ruotsin lippu, taustalla katunäkymää Tukholmasta.
Ruotsin lippu, taustalla katunäkymää Tukholmasta. Kuva: Jonathan Brinkhorst Tukholma

Kotimaisia elokuvia ja ajatuksissaan olemista

Hilpeyttä taas aiheutin Ruotsissa puhumalla kotimaisista elokuvista (inhemska filmer). Eikä kyse ollut siitä, että ruotsalainen opettajani olisi naureskellut sanavalinnalleni siksi, että suomalaisena Ruotsissa puhuin kotimaisista elokuvista, vaikka en ruotsalainen ollutkaan. Ruotsalainen kun puhuu ruotsalaisista elokuvista (svenska filmer), vaikka ne kotimaisia ovatkin.

Hon var i sina tankar.

Myös ilmaisuni olla ajatuksissaan (vara i sina tankar) herätti hilpeyttä eräässä toisessa opettajassani. Hän kuitenkin ilmeisesti ymmärsi ilmaisun. Miten ihmeessä ruotsalaiset sitten ovat ajatuksissaan, jos niin ei kerran sanota? Ruotsalaiset voivat kuulemma olla uppoutuneina ajatuksiinsa eli vara försjunken i sina tankar. Tämän suomalainenkin tajuaa.

Ruotsin prinsessa Victoria heiluttaa, hänen vierellään prinssi Daniel.
Ruotsin prinsessa Victoria heiluttaa, hänen vierellään prinssi Daniel. Kuva: Topias Schwartz Kruununprinsessa Victoria

Jokaisessa ruotsalaisessa asuu pieni ystävällinen prinsessa Victoria

Diskuteeraamisestaan tunnetut ruotsalaiset eivät myöskään sano mielellään ei. Tämän opin eräällä työpaikalla asuessani Ruotsissa. Halusin sopia työpaikan toimitilan käytöstä tiettynä ajankohtana ruotsalaisen esimieheni kanssa. Vastaus oli, että siitä tulee vaikeaa (det blir svårt). Suomalainen olisi töksäyttänyt selvästi EI, koska suomalaisessa ajattelussa vaikea on kuitenkin mahdollista, vaikeuksiin kun olemme tottuneet ruotsalaisia paremmin. Ruotsalaisen esimiehen vastaus oli siis ei ilman eitä.

Jos jokaisessa ruotsalaisessa asuu pieni ystävällinen prinsessa Victoria, olenkin harrastanut ranskan kieltä vanhemmilla päivilläni kumotakseni Vickanin vaikutusta itsessäni. Jokaisessa ranskalaisessahan asuu tunnetusti pieni Napoleon.

Cahrlie Chaplin esittää Napoleonia.
Cahrlie Chaplin esittää Napoleonia. Kuva: Library of Congress Napoleon

Ranskan kieli avartaa ajattelua

Pitkään Pariisissa asunut toimittaja-kirjailija Helena Petäistö kertoo, että varsinkin pariisilaiset ovat omaksuneet hyvin ranskalaisen filosofin Descartes´in opin, jonka mukaan kaikkea pitää epäillä. Pariisilaisten periaatteena onkin sanoa kaikkeen ei, mutta se on vasta keskustelun aloitus eikä siis tarkoita eitä.

Ranskan kieli tarjoaa muutenkin uusia raikkaita näkökulmia ajatteluun. Esimerkiksi VTT ei olekaan enää pelkkä Teknologian tutkimuskeskus vaan se voi tarkoittaa myös maastopyörää (un vélo tout terrain = un VTT)! Näitä mieltä avartavia lyhenteitä löytyy enemmänkin: une BD on sarjakuva (une bande dessinée) ja un SDF on koditon (sans domicile fixe). Miksi SK tarkoittaa meillä vain Suomen Kuvalehteä eikä myös sarjakuvaa?

Ihmiset osoittavat mieltä Pariisissa.
Ihmiset osoittavat mieltä Pariisissa. Kuva: Pierre Herman Pariisi

Kieli vaikuttaa maailmankuvaan

Kuten tunnettua, eri kielissä on sanoja eri asioille ja eri tarkoituksiin, eikä kielestä toiseen kääntäminen ole todellakaan vain sanojen kääntämistä. Eri kielet vaikuttavat maailmankuvaan ja siihen, miten ihminen näkee todellisuuden. Näin totesi suomentaja Kersti Juva vähän aikaa sitten Helsingin Sanomien haastattelussa. Juvan mukaan kääntämisen ytimessä on alkuperäisen tekstin syvällinen ymmärrys. On ymmärrettävä myös maan kulttuuria ja elämää.

Muistan lukeneeni Susanna Alakosken palkitun esikoisromaanin Svinalängorna (suomeksi Sikalat) sekä suomeksi että ruotsiksi ihan vain siksi, että halusin nähdä, kuinka asiat kerrottiin eri kielillä. Elämä vaikutti yhtä rankalta molemmilla kielillä. Kirja kuvaa suomalaisten siirtolaisten viinanhuuruista lähiöelämää Ruotsissa 1970-luvulla lapsen silmin nähtynä ja koettuna. Alakoski on muuttanut viisivuotiaana perheensä kanssa Vaasasta Ruotsiin ja kirjoittaa siis ruotsiksi.

Nainen laiturilla katselee merta.
Nainen laiturilla katselee merta. Kuva: Paola Chaaya ihminen

Onko puhtaasti suomalaista ajattelua olemassakaan?

Ehkei haittaa, vaikka välillä yllätänkin itseni kiroamasta hiljaa mielessäni ruotsiksi, vieraalla kielellä kiroaminen kun ei edes kuulosta yhtä rumalta kuin suomeksi kiroaminen. Isoäitinikin puhui esimerkiksi flikoista (flicka) ja ehtoosta (afton), vaikka ei ollut koskaan ruotsia lukenutkaan. Hän myös pruukasi (bruka) juoda ehtoopuoliskaffeet.

Miten kieli liittyy ajatteluun? Uraauurtava tutkimus odottaa jatkajaansa

  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri