Hyppää pääsisältöön

Kuinka eri kielet vaikuttavat ajatteluun ja maailmankuvaan?

Tukholmaa kuvattuna auringon laskiessa.
Tukholmaa kuvattuna auringon laskiessa. Kuva: Raphael Andres Tukholma

Ruotsi ei ehkä ole enää entisensä, mutta voiko ruotsin kielen oppiminen olla vahingoksi suomalaiselle ajattelulle? Vaarantuuko kaurismäkeläinen olemuksemme, jos omaksumme liikaa ruotsalaista tapaa hahmottaa maailmaa? Jokaisessa ruotsalaisessa kun taitaa asua pieni ystävällinen prinsessa Victoria. Vai onko edes olemassa mitään yhtä ja ainoaa kieleen perustuvaa ajattelutapaa?

Voisinko saada kahvin ja pullan? kysyin kahvilassa Pohjoisesplanadilla joskus 1980-luvulla. Seurassani ollut ystäväni räjähti nauruun. Olin kuulemma tilannut kahvini ja pullani aivan liian nätisti. Asuin silloin Ruotsissa ja tilaukseni oli suora käännös ruotsin skulle jag kunna få en kaffe och en bulle? -ajatuksesta. Ei sinänsä väärin, mutta olisi pitänyt ilmeisesti sanoa tylymmin: kahvi ja pulla, jotta olisin sulautunut paikallisiin. Tilaan varmaan yhä tänä päivänä kahvini liian kauniisti, mutta haitanneeko tuo?

Ruotsin lippu, taustalla katunäkymää Tukholmasta.
Ruotsin lippu, taustalla katunäkymää Tukholmasta. Kuva: Jonathan Brinkhorst Tukholma

Kotimaisia elokuvia ja ajatuksissaan olemista

Hilpeyttä taas aiheutin Ruotsissa puhumalla kotimaisista elokuvista (inhemska filmer). Eikä kyse ollut siitä, että ruotsalainen opettajani olisi naureskellut sanavalinnalleni siksi, että suomalaisena Ruotsissa puhuin kotimaisista elokuvista, vaikka en ruotsalainen ollutkaan. Ruotsalainen kun puhuu ruotsalaisista elokuvista (svenska filmer), vaikka ne kotimaisia ovatkin.

Hon var i sina tankar.

Myös ilmaisuni olla ajatuksissaan (vara i sina tankar) herätti hilpeyttä eräässä toisessa opettajassani. Hän kuitenkin ilmeisesti ymmärsi ilmaisun. Miten ihmeessä ruotsalaiset sitten ovat ajatuksissaan, jos niin ei kerran sanota? Ruotsalaiset voivat kuulemma olla uppoutuneina ajatuksiinsa eli vara försjunken i sina tankar. Tämän suomalainenkin tajuaa.

Ruotsin prinsessa Victoria heiluttaa, hänen vierellään prinssi Daniel.
Ruotsin prinsessa Victoria heiluttaa, hänen vierellään prinssi Daniel. Kuva: Topias Schwartz Kruununprinsessa Victoria

Jokaisessa ruotsalaisessa asuu pieni ystävällinen prinsessa Victoria

Diskuteeraamisestaan tunnetut ruotsalaiset eivät myöskään sano mielellään ei. Tämän opin eräällä työpaikalla asuessani Ruotsissa. Halusin sopia työpaikan toimitilan käytöstä tiettynä ajankohtana ruotsalaisen esimieheni kanssa. Vastaus oli, että siitä tulee vaikeaa (det blir svårt). Suomalainen olisi töksäyttänyt selvästi EI, koska suomalaisessa ajattelussa vaikea on kuitenkin mahdollista, vaikeuksiin kun olemme tottuneet ruotsalaisia paremmin. Ruotsalaisen esimiehen vastaus oli siis ei ilman eitä.

Jos jokaisessa ruotsalaisessa asuu pieni ystävällinen prinsessa Victoria, olenkin harrastanut ranskan kieltä vanhemmilla päivilläni kumotakseni Vickanin vaikutusta itsessäni. Jokaisessa ranskalaisessahan asuu tunnetusti pieni Napoleon.

Cahrlie Chaplin esittää Napoleonia.
Cahrlie Chaplin esittää Napoleonia. Kuva: Library of Congress Napoleon

Ranskan kieli avartaa ajattelua

Pitkään Pariisissa asunut toimittaja-kirjailija Helena Petäistö kertoo, että varsinkin pariisilaiset ovat omaksuneet hyvin ranskalaisen filosofin Descartes´in opin, jonka mukaan kaikkea pitää epäillä. Pariisilaisten periaatteena onkin sanoa kaikkeen ei, mutta se on vasta keskustelun aloitus eikä siis tarkoita eitä.

Ranskan kieli tarjoaa muutenkin uusia raikkaita näkökulmia ajatteluun. Esimerkiksi VTT ei olekaan enää pelkkä Teknologian tutkimuskeskus vaan se voi tarkoittaa myös maastopyörää (un vélo tout terrain = un VTT)! Näitä mieltä avartavia lyhenteitä löytyy enemmänkin: une BD on sarjakuva (une bande dessinée) ja un SDF on koditon (sans domicile fixe). Miksi SK tarkoittaa meillä vain Suomen Kuvalehteä eikä myös sarjakuvaa?

Ihmiset osoittavat mieltä Pariisissa.
Ihmiset osoittavat mieltä Pariisissa. Kuva: Pierre Herman Pariisi

Kieli vaikuttaa maailmankuvaan

Kuten tunnettua, eri kielissä on sanoja eri asioille ja eri tarkoituksiin, eikä kielestä toiseen kääntäminen ole todellakaan vain sanojen kääntämistä. Eri kielet vaikuttavat maailmankuvaan ja siihen, miten ihminen näkee todellisuuden. Näin totesi suomentaja Kersti Juva vähän aikaa sitten Helsingin Sanomien haastattelussa. Juvan mukaan kääntämisen ytimessä on alkuperäisen tekstin syvällinen ymmärrys. On ymmärrettävä myös maan kulttuuria ja elämää.

Muistan lukeneeni Susanna Alakosken palkitun esikoisromaanin Svinalängorna (suomeksi Sikalat) sekä suomeksi että ruotsiksi ihan vain siksi, että halusin nähdä, kuinka asiat kerrottiin eri kielillä. Elämä vaikutti yhtä rankalta molemmilla kielillä. Kirja kuvaa suomalaisten siirtolaisten viinanhuuruista lähiöelämää Ruotsissa 1970-luvulla lapsen silmin nähtynä ja koettuna. Alakoski on muuttanut viisivuotiaana perheensä kanssa Vaasasta Ruotsiin ja kirjoittaa siis ruotsiksi.

Nainen laiturilla katselee merta.
Nainen laiturilla katselee merta. Kuva: Paola Chaaya ihminen

Onko puhtaasti suomalaista ajattelua olemassakaan?

Ehkei haittaa, vaikka välillä yllätänkin itseni kiroamasta hiljaa mielessäni ruotsiksi, vieraalla kielellä kiroaminen kun ei edes kuulosta yhtä rumalta kuin suomeksi kiroaminen. Isoäitinikin puhui esimerkiksi flikoista (flicka) ja ehtoosta (afton), vaikka ei ollut koskaan ruotsia lukenutkaan. Hän myös pruukasi (bruka) juoda ehtoopuoliskaffeet.

Miten kieli liittyy ajatteluun? Uraauurtava tutkimus odottaa jatkajaansa

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.