Sad Bangers -albuminsa julkaissut LCMDF haluaa puhua suoraan sukupolvensa paineista ja ongelmista.
Sisarusduo LCMDF, eli Emma ja Mia Kemppainen, on silminnähden helpottunut.
Suurta hypeä etenkin blogimaailmassa 2010-luvun alkupuolelta asti nauttinut yhtye on työstänyt tänään julkaistua kakkoslevyään Sad Bangersia jo useamman vuoden ajan. Debyyttialbumistakin on ehtinyt kulua jo seitsemän vuotta.
– Tavallaan unohdimme meidän musiikkiin kuuluvan punk-asenteen ja leikkisyyden. Otimme itsemme vähän liian vakavasti, paineita tuli niin itseltämme kuin ulkopuoleltakin, Mia kertoo.
– Nyt olemme palanneet siihen poweriin, joka sai meidät tekemään musiikkia alun alkaen.
Vaikka Sad Bangersin ja debyyttialbumi Love & Naturen välissä on pitkä aika, se ei tarkoita, että LCMDF olisi vain levännyt viime vuodet laakereillaan. Mental Health -lyhytsoittoprojektin ja Mian oman Mio-soolon lisäksi Emma ja Mia ovat kirjoittaneet kappaleita muille artisteille Viewista, Rony Rexista ja Pykäristä kansainvälisiin muusikoihin.

Musiikin tekeminen yhdessä oman siskon kanssa on kuitenkin kaksikolle kaikkein luontevinta.
– Meillä on molemmilla niin avoin ja analyyttinen suhde musiikkiin, koemme molemmat musiikin audiovisuaalisesti, Emma selittää.
Esimerkiksi levyn ensimmäisestä sinkusta Another Sucker bändillä oli visiona, että kappaleen tulisi kuulostaa lähellä hajoamispistettä olevaa bussia täynnä muppetteja.
– Ja nyt se kuulostaa siltä, Mia huudahtaa.
Suoraa puhetta burnoutista
Osana Sad Bangers -albumin markkinointia LCMDF lähetti medioille kirjoituksen, jossa Emma avaa albumin tekoprosessia ja syitä, miksi albumista tuli sellainen kuin se nyt on.
– Musta tuntuu, että mun on vaikea istua haastatteluissa ilman, että kertoisin mitä oikeasti kelaan. Toisaalta olisi ollut outoa vain mennä haastatteluun ja huutaa, että minulla on burnout, Emma naurahtaa.
– Ehkä ihmiset eivät ymmärtäisi mistä tässä levyssä on kyse, ellen kertoisi mitä on tapahtunut. En tiedä, onko se selittelyä, vaan se on enemmänkin se tarina sen levyn takana, että mitä tässä on tehty ja mitä tässä on tunnettu.
Tekstissä puhutaan harvinaisen suorapuheisesti suurista aiheista: masennuksesta, burnoutista sekä sosiaalisen median tuomista paineista.
Oliko kyseessä halu toimia musiikkialan ongelmien äänitorvena vai päästä purkamaan omia tuntoja?
– Se on molempia. Jos kaikki puhuisivat avoimesti, niin ehkä meillä olisi vähemmän ongelmia. On hyvä rikkoa vähän tabuja, Emma toteaa.

Emma kertoo olleensa aiemmin aktiivinen instagrammaaja, joka lisäsi selfieitä ja muita kuvia lähes päivittäin. Ajauduttuaan burnoutiin ajatus iloisten selfieiden lisäämisestä ei enää tuntunut hyvältä.
Samaa tunnetta kuvataan Sad Bangers -levyn kansitaiteessa, jossa artistit pitävät hymyileviä ilmapalloja kasvojensa edessä.
Bändi kokee, että etenkin levy-yhtiöissä Instagramia pidetään tänä päivänä kaikkein tärkeimpänä kanavana, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että Instagram-tähdet saavat levytyssopimuksia.
– Meidän pitää kuitenkin luottaa musiikkimme ja kuulijoihimme, jotta meidän ei tarvitse alkaa tehdä mitään ympärivuorokautista livestreamia meidän elämästä. Se ei tunnu meistä luontevalta, joten emme ymmärrä miksi tekisimme sitä, Emma miettii.
Emma pitää somekulttuuria monien työuupumuksen juurena: esimerkiksi tubettajien burnoutit ovat juuri nyt pinnalla.
– Pitää voida pysähtyä ja miettiä omaa jaksamista. Kenenkään ei ole pakko postata selfieitä nettiin, se on ihan keksitty juttu, että koko ajan pitäisi olla näyttäytymässä, hän sanoo.
Mia huomauttaa, että jos tiivis postaustahti ja tykkäysten tuijottelu uuvuttavat, kannattaa hänen mielestään miettiä uudelleen, mikä oman tekemisen ydin oikeastaan on.
LCMDF on edelleen Instagramissa, mutta postauksissa pyritään tarjoamaan jotakin pysyvää kertakäyttöisten julkaisujen sijaan. Bändiä on myös kehotettu aloittamaan tubettaminen, mutta musiikkiin keskittyvät siskokset eivät ole ajatuksesta toistaiseksi innostuneet.
– Onko artistin pakko olla joku monitoimikone, joka tuottaa koko ajan sisältöä universumiin? Jossakin pitää olla raja sen suhteen, mitä oikeasti jaksaa, Emma sanoo.
Blogimusiikki jäi striimipalveluiden jalkoihin
LCMDF kokee, että musiikkibisnes on tällä hetkellä mielenkiintoisessa tilanteessa. Sinkkuja kehotetaan julkaisemaan kiihtyvään tahtiin, mutta heidän kokemuksensa mukaan ilman albumia ei festarikeikoille pääse.
– Halusimme julkaista albumikokonaisuuden. Olisimme voineet tiputella sinkkuja vuosien varrella, ja niin aloitimmekin tämän kanssa. Nyt tuntuu ihanalta saada levy ulos, se on aina iso statement, Emma selittää.
LCMDF halusi luoda uudesta albumistaan tarinan, jossa jokaisen kappaleen paikka on mietitty tarkkaan. Tanssintäyteisen Sad Bangersin lopputoteamuksena suomalaisbändi haluaa viestiä, ettei kukaan ole yksin.

Suomalaisuudestaan huolimatta LCMDF on alusta saakka ollut vahvasti kansainvälisillä markkinoilla, tai kuten artistit itse tarkentavat: netissä.
Bändi sai suurta maailmanlaajuista nostetta juorubloggari Perez Hiltonin jakaessa heidän musiikkivideonsa blogissaan vuonna 2008. Silloin myös kotimaassa havahduttiin ensimmäistä kertaa.
– Se oli kymppiuutisten juttu, että oltiin yhdessä blogissa! Me oltiin ihan blog hype queens silloin, Emma naurahtaa.
2010-luvun alussa blogeilla ja Myspacella oli suuri merkitys musiikin leviämiselle indiepiireissä: yhtä aikakaudelle ominaisista musiikkigenreistä kutsutaankin blog houseksi, sillä se levisi lähinnä blogien välityksellä. Samaa reittiä levisi myös LCMDF:n musiikki.
Nykyisin blogimusiikkikulttuuri on lähes täysin jäänyt striimipalveluiden jalkoihin.
– Aloittaessamme oli aika uusi juttu, että joku laittaa Myspaceen biisejä ja lumipallo alkaa pyöriä siitä. Nykyäänhän se on täysin Spotify-striimien varassa, Mia sanoo, ja lisää:
– Nyt artistit yrittävät löytää uusia tapoja tehdä uraa, koska toisaalta yksi Spotify-hitti ei ole kannattava pitkäaikaiselle uralle. Ihmiset yrittävät löytää omaa niche-yleisönsä ja rakentaa jotain, joka tarkoittaisi tosi paljon sille pienelle ryhmälle.

Vaikean kakkosalbumin sijaan vuosien Mental Healht EP pt. I & II -projekti oli LCMDF:lle “se hankala vaihe” heidän urallaan, joka alkoi viedä heidän musiikkiaan väärään suuntaan.
Musiikkia pyrittiin tekemään liikaa valtavirtaa ja täydellistä Spotifyn pop-muottia ajatellen. Nyt bändi kokee kuitenkin palanneensa takaisin juurilleen.
– Olemme edelleen liian hipstereitä mainstreamiin ja liian mainstreamia hipstereille. Se on meidän kirous, mutta myös vahvuus, joka tekee meistä uniikkeja, Emma tiivistää.
Kohdeyleisönä internet
Suomessa eletään edelleen vahvaa suomenkielisen musiikin aikakautta, minkä vuoksi on ymmärrettävää, että englanniksi laulava LCMDF:n levy-yhtiöksi valikoitui koko Pohjoismaiden laajuudella toimiva Playground Music Scandinavia.
Bändi kokee, että suomalaisella yhtiöllä ei tällä hetkellä olisi heidän kaltaiselleen bändille oikeanlaista support systemia.
– Se, että täällä tehdään suomeksi on ihan levy-yhtiöiden päätös. Se toimii tällä markkina-alueella. Tiedän monia, jotka haluaisivat tehdä englanniksi, mutta siinä on aina omat haasteensa, Emma toteaa.
Pitkään ulkomailla asuneet Mia ja Emma kokevat, että nettibändinä LCMDF:n kuulijakunta on varsin luontevasti levittäytynyt ympäri maailman.
Kotimaan lisäksi kiinnostus on kasvanut etenkin Norjassa ja Ruotsissa, mutta se on vahvaa edelleen myös Saksassa ja Ranskassa. Uusi albumi julkaistaan myös Japanissa, ja levyn julkaisun myötä Euroopan kiertueelleen lähtevä kaksikko toivoo pääsevänsä sen myötä pian myös Aasiaan keikkailemaan.
Kielen vaihtaminen ei ole kuitenkaan koskaan ollut LCMDF:lle tosissaan otettava vaihtoehto. Ruotsia äidinkielenään puhuva kaksikko kokee, että englanti on heille luontevampi tunteen kieli kuin suomi.
– Suomeksi on vaikeampi muodostaa kokonaisuuksia, niistä tulee nopeasti tosi töksähteleviä. Ehkä se on hyvä kaikille muillekin, ettemme tee musaa suomeksi, Mia naurahtaa.
LCMDF vieraana Uuden musiikin X:ssä tiistaina 25.9. klo 10–12.
Lisää ohjelmasta
- Isaac Sene kuunteli esikouluikäisenä Mozartia ja löysi siitä parannettavaa – nyt hän on chapseissa venkoileva rokkitähti, jonka itsevarmuus pysäyttää
- Antti Tuisku rikkoo tabuja levyllä, jossa kuuluu Jeesus ja pyhä kosketus – ja se on meille suomalaisille vaikea paikka
- YleX Nosteessa: Lätsän biisin tarina ahdistuvasta milleniaalista on täysin tätä päivää