Hyppää pääsisältöön

Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

Toimittaja Tuva Korsström uudessa työssään Hufvudstadsbladetissa 1986.
Tuva Korsström uudessa kirjallisuustoimittajan työssään Hufvudstadsbladetissa 1986. Toimittaja Tuva Korsström uudessa työssään Hufvudstadsbladetissa 1986. Kuva: Tuva Korsströmin kokoelmat. Tuva Korsström

Suomenruotsalainen, kosmopoliitti, kirjailija ja journalisti Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana ja kulttuuritoimituksen päällikkönä Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä. Hän inspiroituu saaristoissa Euroopan äärilaidoilla. Taiteilijaisä Torsten Korsströmin suvun muistorikas kotiseutu Korppoo tarjoaa kesäparatiisin. Legendaarinen Kreeta on usein ollut kohteena yhteisille matkoille Kyra-sisaren ja lastenlasten kanssa.

Suomenruotsalaisuus ja suuri kielitaito

Lapsuudenkoti Uudessakaarlepyyssä oli pienelle Tuva Korsströmille ja isosisko Kyralle kulttuurin kehto. Äiti, suomenruotsalainen kirjailija Mirjam Tuominen oli jo tunnustettu tekijä. Isä, kuvaamataidon lehtori, taiteilija Torsten Korsström oli visualisti ja myös taitava kirjoittaja, joka laati kirjoja omalle perheelleen. Niitä ei koskaan julkaistu.

– Oli äitini ansiota, että lähdin opiskelemaan mm. ranskaa. Hän opetti minua jo pienenä omalla pedagogiikallaan. Jouduin tekemään vaikeita käännöksiä ranskaksi jo varhain. Äiti lähetti minut myös Sorbonneen tehokurssille ja teimme yhdessä "grand tourin", perinteisen kiertomatkan Eurooppaan lähinnä äidille rakkaisiin kohteisiin Saksaan ja Ranskaan. Oli itsestäänselvää, että opiskelin kieliä ja tutustuin kirjallisuuteen ja filosofiaan.

Lapsuutta ja nuoruutta varjostivat vanhempien ristiriidat.

– Heidän rakkausliittonsa oli riekaleinen ja päättyi lopulta eroon. Tapasin isää yhä harvemmin ja lopulta vain salaa. Äitini sairastui psyykkisesti ja kielsi minulta kaikki kontaktit isään ja hänen sukuunsa Korppoossa. Isä kuoli jo v. 1964. Kun tulin täysi-ikäiseksi 21-vuotiaana, riuhtaisin itseni irti äitini kodista ja menin naimisiin. Äiti kuoli pian sen jälkeen v. 1967. He molemmat lähtivät varhain, vain 54-vuotiaina, muistelee Tuva Korsström.

Ura Ylessä ja Hufvudstadsbladetissa

–Sain unelmien työpaikan toimittajana Ylen Kieliohjelmien toimituksessa vuonna 1970. Silloin opetusohjelmat, varsinkin suuret kielikurssit, elivät voimallista nousua Ylessä. Ensimmäinen iso työni oli espanjankurssi Zarabanda (1973). Tätä seurasivat isot satsaukset ranskan kieleen (Bonjour Henriette, Pierre et Colette, Voici la France). Tuolloin kurssit olivat näyttäviä, monimediaisia paketteja TV- ja radio-ohjelmineen, painotuotteineen ja äänimateriaaleineen. Videot tekivät tuloaan. Suomalaiset hyödynsivät innnolla julkisen palvelun tarjoamaa kieltenopetusta kodeissa ja oppilaitoksissa.

Ylen Kieliohjelmien toimitus v. 1978 Katso-lehden artikkelissa.
Ylen Kieliohjelmien toimitus v. 1978 Katso-lehden artikkelissa. Ylen Kieliohjelmien toimitus v. 1978 Katso-lehden artikkelissa. Kuva: Katso-lehti/Reijo Telaranta opetusohjelmat

– Kirjallisuus jäi kuitenkin kutkuttamaan minua ja aloin tiedustella Hufvudstadsbladetista kirjallisuuskriitikon tehtäviä. Ranskalainen kirjallisuus oli ajankohtaista ja mielestäni siitä ei kirjoitettu tarpeeksi. Pyyntöni noteerattiin ja sain vakituisen paikan HBL:n kulttuuritoimituksessa vuonna 1986. Työtäni Ylen Kieliohjelmissa tuli jatkamaan toimittaja Sini Sovijärvi. Jätin hänen huolekseen uuden espanjanprojektin Este país.

HBL:ssä Tuva Korsström loi uudenlaista journalistista näkyvyyttä kansainvälisillä kirjailijahaastatteluillaan, joissa hän pääsi hyödyntämään tukevaa kielitaitoaan. Tekstin hän sai vihdoin kirjoittaa omalla äidinkielellään, ruotsiksi. Työ toi menestystä ja toimittajasta tuli koko kulttuuritoimituksen päällikkö v. 1991 - 1997 ja v. 2000 - 2007.

Diplomaatinrouvana Tukholmassa 1997 - 2000

Tuva Korsströmin puoliso, journalisti Tapani Suominen nimitettiin Suomen Tukholman suurlähetystön kulttuurineuvokseksi v. 1997. Edessä oli pesti korkean tason kulttuuriedustustyössä naapurimaassamme. Mikä olisi sopinut paremmin vahvasti kansainväliselle ladylle! Tuona aikana pariskunta nosti vahvasti Suomen kieltä ja kirjallisuutta Ruotsissa monine kirjailijavierailuineen ja "kirjallisuussalonkeineen".
– Se oli fantastista aikaa, huokaa Tuva Korsström.

Kirjailija Korsström

Tuva Korsström debytoi kirjailijana v. 1983 yhdessä silloin tuoreen aviomiehensä, Tapani Suomisen kanssa. Ensimmäinen oma, "kunnon kirja" Berättelsernas återkomst, på spaning efter den europeiska romanen ilmestyi vuonna 1994. Sittemmin on kirjoja, artikkeleita ja esseitä ilmestynyt tasaiseen tahtiin (mm. Tidsresor 1997, Kan kvinnor tänka? 2002). Monet teoksista on suomennettu.

Huomattava kulttuuriteko oli v. 2013 julkaistu suomenruotsalaisen kirjallisuuden journalistinen historiikki Från Lexå till Glitterscenen, Finlandssvenska tidsbilder, läsningar, författarporträtt 1960-2013. Tuva Korsströmin ura kirjailijana on tunnustettu useilla kirjallisuuspalkinnoilla.

Journalisti ja kirjailija Tuva Korsström 2018.
Journalisti ja kirjailija Tuva Korsström 2018. Journalisti ja kirjailija Tuva Korsström 2018. Kuva: Päivi Moore/Tuva Korsströmin kokoelmat.. Tuva Korsström

Uutta kielitaidollista haastetta kirjailijalle tuo nyt luontevasti kreikan kieli, koska sisar Kyra Korsström asuu Ateenassa. Hän ruotsintaa kreikkalaista kirjallisuutta. Kun sisarukset tapaavat, he suuntaavat usein lempisaarelleen Kreetalle, mieluusti mukanaan lastenlapsia, joita Tuva Korsströmillä on seitsemän.

Keiju ja peikko palaavat yhteen

Kun Tuva-tyttö täytti neljä vuotta, hän sai Torsten-isältään ihastuttavan lahjan, itse tehdyn kirjan Älvan och de fyra andarna. Keiju Silverdis joutuu maan uumenissa asustavan peikon luolaan. Peikko on ilmeisen rakastunut eteeriseen keijutyttöön ja tekee kaikkensa, jotta tämä viihtyisi. Silti keiju pakenee.

– Vasta vuosia myöhemmin ymmärsin, että isäni kirjan kertomus kumpusi suoraan vanhempieni elämästä. Keiju oli äitini. Rakastuneelle peikolle isä oli taitavana karikatyristina antanut omat kasvonpiirteensä, kertoo Tuva Korsström. On koskettavaa, että edesmennyt isäni jätti ratkaistavakseni tämän arvoituksen.

"Älvan och de fyra andarna" oli Torsten-isän antama itse tehty kirjalahja Tuva Korsströmille tämän täyttäessä neljä vuotta v. 1950. Aukeaman kuvassa tulenhaltia näyttäytyy Silverdis-keijulle.
Älvan och de fyra andarna -kirjan aukeama. Kirja oli Torsten-isän nelivuotissyntymäpäivälahja Tuva Korsströmille v. 1950. Kuvassa Tulenhaltia näyttäytyy Silverdis-keijulle. "Älvan och de fyra andarna" oli Torsten-isän antama itse tehty kirjalahja Tuva Korsströmille tämän täyttäessä neljä vuotta v. 1950. Aukeaman kuvassa tulenhaltia näyttäytyy Silverdis-keijulle. Kuva: Tuva Korsströmin kokoelmat. Tuva Korsström

Tuva Korsström taltioi lapsuutensa keijun ja peikon uusimpaan kirjaansa Älvan och jordanden (Keiju ja maanhenki, 2018). Siinä tuo vanha satu siivittyy kokonaiseksi sukutarinaksi.

–Isäni kuvitus ikuistaa vanhempieni merkillisen liiton. Vaikka he erosivat, he silti jollain tavalla pysyivät aina yhdessä, hän huokaa.

Journalisti ja kirjailija Tuva Korsström, CV

Namn: Tuva Ernestine Korsström
Född: 27.2 1946 i Helsingfors
Föräldrar: Lektor Torsten Korsström, författaren Mirjam Irene Tuominen
Skolgång: Student 1964 från Åggelby svenska samskola

Studier:

Fil mag från Helsingfors universitet 1970: Romansk filologi (laudatur), engelsk filologi (laudatur), filosofi (cum laude), pedagogik (approbatur)
Studier utomlands: Sorbonne, Paris 1964, Université de Montpellier 1969, Université de Strasbourg 1971. London/Dublin 1968. Cadiz 1973.

Yrkeskarriär:

- 1970-86 språkproducent vid Yle:s finska språkredaktion med franska, spanska och engelska som huvudspråk. Produktion: radioserien Où va la chanson? 1972, grundkursen i spanska Zarabanda 1973 (TV + bok). radioserien Por los caminos del indio 1975, programledare i förskoleserien Hello, Hello, Hello i TV 1974-75, multimediaserien Bonjour Henriette/ Pierre et Colette 1978-80 (ca 40 TV-program, 80 radioprogram, 4 läroböcker), dokumentärserien Voici la France 1980 (6 TV program + bok), TV-programmen för multimediaserien Take it Easy 1982-84, radio- och TV-program i franska för skolorna 1970-86 (Flash du monde francophone, serien Bonne chance etc), radioserien Gracias a la vida 1985.
- 1986-2009 kulturredaktör och litteraturkritiker vid Hufvudstadsbladet. 1991-1997, 2000 – 07 kulturchef.

Övrig arbetserfarenhet:

Artiklar och kolumner i DN, Göteborgsposten, Moderna tider, Finsk tidskrift, Horisont m.fl.
Redaktionsmedlem bl a i publikationerna Books from Finland och Nordic Literature under 90-talet och början av 2000-talet.
Hållit föredrag om finländsk och nordisk litteratur, språk och identitet i samtliga nordiska länder samt England, Frankrike, Tyskland, Estland, USA och Sydamerika.
2009 – fri litteraturkritiker och författare

Hedersuppdrag:

Föredragshållare och finländsk koordinator vid EBU:s vuxenundervisningsseminarium i Basel 78, 81, 83.
Medlem i urvalsjuryn för Finlandiapriset 89, Augustpriset 94, Runebergspriset 90, 91 (ordf.), Finlandspriset 96, Aristeionpriset 98,99, Svenska YLE:s litteraturpris 2015.
Styrelsemedlem i stiftelsen för Finlands Londoninstitut 1996-99, i stiftelsen för Finlands Parisinstitut 2000-09, i stiftelsen för Finlands Ateninstitut 2006-2016. Medlem i Finlands Unescokommission 2003-2006.

Författarverksamhet:

Kohti uutta koulua, en introduktion till Freinetpedagogik (med Tapani Suominen, 1983)
Berättelsernas återkomst, på spaning efter den europeiska romanen 1994 (intervjuer bl a med Elfriede Jelinek, Ian McEwan, Hanif Kureishi, Tahar ben Jelloun, Salman Rushdie. Marie N’Diaye, Olli Jalonen, Annika Idström, Ulla-Lena Lundberg)
Tidsresor 1997 (essäer och intervjuer med bl.a. Julia Kristeva, Philippe Sollers, Edward Said, Harold Bloom och Adonis. På fi Takinkääntäjiä Tashkentissa ja muita ajan ilmiöitä 98)
Kan kvinnor tänka? 2002 (essäer och intervjuer med Luce Irigaray, Hélène Cixous, Gisèle Halimi, Genevieve Lloyd, Sara Heinämaa, Nina Björk. På fi Osaako nainen ajatella? 2003)
Från Lexå till Glitterscenen, Finlandssvenska tidsbilder, läsningar, författarporträtt 1960-2013 (2013)

Har redigerat och skrivit om Mirjam Tuominens verk på svenska, finska och engelska: Mirjam Tuominen i urval 1-3 1989-91, Karvas juoma 1991, café Existens temanummer 4 1992, Selected Writings 1994, Flickan som blev en växt 2000. Efterord till nyupplaga av Besk brygd (Eskaton 2016).


Pris:

Nordiska ministerrådets journalistpris 1994, Nordboks journalistpris 1995, Bonniers journaliststipendium 1998, Kulturfonden för Sverige och Finlands kulturpris 2000, Svenska Akademiens Finlandspris 2003, Svenska litteratursällskapets pris 2014.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

  • Utelias feministi Eeva Lennon, Lontoo, raottaa yksityiselämänsä verhoa

    Toimittajamme maailmalla, joka ei ole pelännyt ketään.

    Eeva Lennon Lontoo, on tuttu ääni radion kuuntelijoille. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Tämä tuikkivasilmäinen, selkeästi artikuloiva toimittaja rakastaa työtään mutta myös perhettään.

  • Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä

    Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

    Näyttelijä Ville Virtaselle suomalaisen rikoskirjallisuuden huippua edustavat Harjunpää-romaanit. Näyttelemässään Sorjosessa hän näkee yhtäläisyyksiä Harjunpään hahmon kanssa. Kummallekaan fiktiiviselle poliisille väkivallan maailma ei ole luontainen. – En tykkää lukea rikoskirjallisuudesta väkivallan kuvauksia.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ parisuhdeväkivallasta

    Miten ulos väkivaltaisesta suhteesta?

    Vuosittain tehtävän kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Oletko sinä kokenut väkivaltaa suhteessasi? Saitko apua tilanteeseen?

  • Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

    Viiva vie tunnetta ja tunne viivaa.

    Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

  • Viivan viemä - kuvataiteilija Tero Annanolli

    Viiva on Tero Annanollin taiteen ytimessä

    Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut aina viiva ja miten se on muuttunut historian kuluessa. Taidepajoissaan Suomessa ja monissa muissa maissa hän haluaa madaltaa kynnystä piirtämiseen ja rohkaista tutustumaan viivan olemukseen. Lapsuudessaan Tero ihastui Gustave Dorén kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ säästämisestä

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa! Ihailen Julian ja Merjan tapaa sekä elää säästeliäästi että nauttia elämästä. Siksi kutsuin heidät ohjelmaani vieraikseni. Miten he sen tekevät?

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.