Hyppää pääsisältöön

Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

Toimittaja Tuva Korsström uudessa työssään Hufvudstadsbladetissa 1986.
Tuva Korsström uudessa kirjallisuustoimittajan työssään Hufvudstadsbladetissa 1986. Toimittaja Tuva Korsström uudessa työssään Hufvudstadsbladetissa 1986. Kuva: Tuva Korsströmin kokoelmat. Tuva Korsström

Suomenruotsalainen, kosmopoliitti, kirjailija ja journalisti Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana ja kulttuuritoimituksen päällikkönä Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä. Hän inspiroituu saaristoissa Euroopan äärilaidoilla. Taiteilijaisä Torsten Korsströmin suvun muistorikas kotiseutu Korppoo tarjoaa kesäparatiisin. Legendaarinen Kreeta on usein ollut kohteena yhteisille matkoille Kyra-sisaren ja lastenlasten kanssa.

Suomenruotsalaisuus ja suuri kielitaito

Lapsuudenkoti Uudessakaarlepyyssä oli pienelle Tuva Korsströmille ja isosisko Kyralle kulttuurin kehto. Äiti, suomenruotsalainen kirjailija Mirjam Tuominen oli jo tunnustettu tekijä. Isä, kuvaamataidon lehtori, taiteilija Torsten Korsström oli visualisti ja myös taitava kirjoittaja, joka laati kirjoja omalle perheelleen. Niitä ei koskaan julkaistu.

– Oli äitini ansiota, että lähdin opiskelemaan mm. ranskaa. Hän opetti minua jo pienenä omalla pedagogiikallaan. Jouduin tekemään vaikeita käännöksiä ranskaksi jo varhain. Äiti lähetti minut myös Sorbonneen tehokurssille ja teimme yhdessä "grand tourin", perinteisen kiertomatkan Eurooppaan lähinnä äidille rakkaisiin kohteisiin Saksaan ja Ranskaan. Oli itsestäänselvää, että opiskelin kieliä ja tutustuin kirjallisuuteen ja filosofiaan.

Lapsuutta ja nuoruutta varjostivat vanhempien ristiriidat.

– Heidän rakkausliittonsa oli riekaleinen ja päättyi lopulta eroon. Tapasin isää yhä harvemmin ja lopulta vain salaa. Äitini sairastui psyykkisesti ja kielsi minulta kaikki kontaktit isään ja hänen sukuunsa Korppoossa. Isä kuoli jo v. 1964. Kun tulin täysi-ikäiseksi 21-vuotiaana, riuhtaisin itseni irti äitini kodista ja menin naimisiin. Äiti kuoli pian sen jälkeen v. 1967. He molemmat lähtivät varhain, vain 54-vuotiaina, muistelee Tuva Korsström.

Ura Ylessä ja Hufvudstadsbladetissa

–Sain unelmien työpaikan toimittajana Ylen Kieliohjelmien toimituksessa vuonna 1970. Silloin opetusohjelmat, varsinkin suuret kielikurssit, elivät voimallista nousua Ylessä. Ensimmäinen iso työni oli espanjankurssi Zarabanda (1973). Tätä seurasivat isot satsaukset ranskan kieleen (Bonjour Henriette, Pierre et Colette, Voici la France). Tuolloin kurssit olivat näyttäviä, monimediaisia paketteja TV- ja radio-ohjelmineen, painotuotteineen ja äänimateriaaleineen. Videot tekivät tuloaan. Suomalaiset hyödynsivät innnolla julkisen palvelun tarjoamaa kieltenopetusta kodeissa ja oppilaitoksissa.

Ylen Kieliohjelmien toimitus v. 1978 Katso-lehden artikkelissa.
Ylen Kieliohjelmien toimitus v. 1978 Katso-lehden artikkelissa. Ylen Kieliohjelmien toimitus v. 1978 Katso-lehden artikkelissa. Kuva: Katso-lehti/Reijo Telaranta opetusohjelmat

– Kirjallisuus jäi kuitenkin kutkuttamaan minua ja aloin tiedustella Hufvudstadsbladetista kirjallisuuskriitikon tehtäviä. Ranskalainen kirjallisuus oli ajankohtaista ja mielestäni siitä ei kirjoitettu tarpeeksi. Pyyntöni noteerattiin ja sain vakituisen paikan HBL:n kulttuuritoimituksessa vuonna 1986. Työtäni Ylen Kieliohjelmissa tuli jatkamaan toimittaja Sini Sovijärvi. Jätin hänen huolekseen uuden espanjanprojektin Este país.

HBL:ssä Tuva Korsström loi uudenlaista journalistista näkyvyyttä kansainvälisillä kirjailijahaastatteluillaan, joissa hän pääsi hyödyntämään tukevaa kielitaitoaan. Tekstin hän sai vihdoin kirjoittaa omalla äidinkielellään, ruotsiksi. Työ toi menestystä ja toimittajasta tuli koko kulttuuritoimituksen päällikkö v. 1991 - 1997 ja v. 2000 - 2007.

Diplomaatinrouvana Tukholmassa 1997 - 2000

Tuva Korsströmin puoliso, journalisti Tapani Suominen nimitettiin Suomen Tukholman suurlähetystön kulttuurineuvokseksi v. 1997. Edessä oli pesti korkean tason kulttuuriedustustyössä naapurimaassamme. Mikä olisi sopinut paremmin vahvasti kansainväliselle ladylle! Tuona aikana pariskunta nosti vahvasti Suomen kieltä ja kirjallisuutta Ruotsissa monine kirjailijavierailuineen ja "kirjallisuussalonkeineen".
– Se oli fantastista aikaa, huokaa Tuva Korsström.

Kirjailija Korsström

Tuva Korsström debytoi kirjailijana v. 1983 yhdessä silloin tuoreen aviomiehensä, Tapani Suomisen kanssa. Ensimmäinen oma, "kunnon kirja" Berättelsernas återkomst, på spaning efter den europeiska romanen ilmestyi vuonna 1994. Sittemmin on kirjoja, artikkeleita ja esseitä ilmestynyt tasaiseen tahtiin (mm. Tidsresor 1997, Kan kvinnor tänka? 2002). Monet teoksista on suomennettu.

Huomattava kulttuuriteko oli v. 2013 julkaistu suomenruotsalaisen kirjallisuuden journalistinen historiikki Från Lexå till Glitterscenen, Finlandssvenska tidsbilder, läsningar, författarporträtt 1960-2013. Tuva Korsströmin ura kirjailijana on tunnustettu useilla kirjallisuuspalkinnoilla.

Journalisti ja kirjailija Tuva Korsström 2018.
Journalisti ja kirjailija Tuva Korsström 2018. Journalisti ja kirjailija Tuva Korsström 2018. Kuva: Päivi Moore/Tuva Korsströmin kokoelmat.. Tuva Korsström

Uutta kielitaidollista haastetta kirjailijalle tuo nyt luontevasti kreikan kieli, koska sisar Kyra Korsström asuu Ateenassa. Hän ruotsintaa kreikkalaista kirjallisuutta. Kun sisarukset tapaavat, he suuntaavat usein lempisaarelleen Kreetalle, mieluusti mukanaan lastenlapsia, joita Tuva Korsströmillä on seitsemän.

Keiju ja peikko palaavat yhteen

Kun Tuva-tyttö täytti neljä vuotta, hän sai Torsten-isältään ihastuttavan lahjan, itse tehdyn kirjan Älvan och de fyra andarna. Keiju Silverdis joutuu maan uumenissa asustavan peikon luolaan. Peikko on ilmeisen rakastunut eteeriseen keijutyttöön ja tekee kaikkensa, jotta tämä viihtyisi. Silti keiju pakenee.

– Vasta vuosia myöhemmin ymmärsin, että isäni kirjan kertomus kumpusi suoraan vanhempieni elämästä. Keiju oli äitini. Rakastuneelle peikolle isä oli taitavana karikatyristina antanut omat kasvonpiirteensä, kertoo Tuva Korsström. On koskettavaa, että edesmennyt isäni jätti ratkaistavakseni tämän arvoituksen.

"Älvan och de fyra andarna" oli Torsten-isän antama itse tehty kirjalahja Tuva Korsströmille tämän täyttäessä neljä vuotta v. 1950. Aukeaman kuvassa tulenhaltia näyttäytyy Silverdis-keijulle.
Älvan och de fyra andarna -kirjan aukeama. Kirja oli Torsten-isän nelivuotissyntymäpäivälahja Tuva Korsströmille v. 1950. Kuvassa Tulenhaltia näyttäytyy Silverdis-keijulle. "Älvan och de fyra andarna" oli Torsten-isän antama itse tehty kirjalahja Tuva Korsströmille tämän täyttäessä neljä vuotta v. 1950. Aukeaman kuvassa tulenhaltia näyttäytyy Silverdis-keijulle. Kuva: Tuva Korsströmin kokoelmat. Tuva Korsström

Tuva Korsström taltioi lapsuutensa keijun ja peikon uusimpaan kirjaansa Älvan och jordanden (Keiju ja maanhenki, 2018). Siinä tuo vanha satu siivittyy kokonaiseksi sukutarinaksi.

–Isäni kuvitus ikuistaa vanhempieni merkillisen liiton. Vaikka he erosivat, he silti jollain tavalla pysyivät aina yhdessä, hän huokaa.

Journalisti ja kirjailija Tuva Korsström, CV

Namn: Tuva Ernestine Korsström
Född: 27.2 1946 i Helsingfors
Föräldrar: Lektor Torsten Korsström, författaren Mirjam Irene Tuominen
Skolgång: Student 1964 från Åggelby svenska samskola

Studier:

Fil mag från Helsingfors universitet 1970: Romansk filologi (laudatur), engelsk filologi (laudatur), filosofi (cum laude), pedagogik (approbatur)
Studier utomlands: Sorbonne, Paris 1964, Université de Montpellier 1969, Université de Strasbourg 1971. London/Dublin 1968. Cadiz 1973.

Yrkeskarriär:

- 1970-86 språkproducent vid Yle:s finska språkredaktion med franska, spanska och engelska som huvudspråk. Produktion: radioserien Où va la chanson? 1972, grundkursen i spanska Zarabanda 1973 (TV + bok). radioserien Por los caminos del indio 1975, programledare i förskoleserien Hello, Hello, Hello i TV 1974-75, multimediaserien Bonjour Henriette/ Pierre et Colette 1978-80 (ca 40 TV-program, 80 radioprogram, 4 läroböcker), dokumentärserien Voici la France 1980 (6 TV program + bok), TV-programmen för multimediaserien Take it Easy 1982-84, radio- och TV-program i franska för skolorna 1970-86 (Flash du monde francophone, serien Bonne chance etc), radioserien Gracias a la vida 1985.
- 1986-2009 kulturredaktör och litteraturkritiker vid Hufvudstadsbladet. 1991-1997, 2000 – 07 kulturchef.

Övrig arbetserfarenhet:

Artiklar och kolumner i DN, Göteborgsposten, Moderna tider, Finsk tidskrift, Horisont m.fl.
Redaktionsmedlem bl a i publikationerna Books from Finland och Nordic Literature under 90-talet och början av 2000-talet.
Hållit föredrag om finländsk och nordisk litteratur, språk och identitet i samtliga nordiska länder samt England, Frankrike, Tyskland, Estland, USA och Sydamerika.
2009 – fri litteraturkritiker och författare

Hedersuppdrag:

Föredragshållare och finländsk koordinator vid EBU:s vuxenundervisningsseminarium i Basel 78, 81, 83.
Medlem i urvalsjuryn för Finlandiapriset 89, Augustpriset 94, Runebergspriset 90, 91 (ordf.), Finlandspriset 96, Aristeionpriset 98,99, Svenska YLE:s litteraturpris 2015.
Styrelsemedlem i stiftelsen för Finlands Londoninstitut 1996-99, i stiftelsen för Finlands Parisinstitut 2000-09, i stiftelsen för Finlands Ateninstitut 2006-2016. Medlem i Finlands Unescokommission 2003-2006.

Författarverksamhet:

Kohti uutta koulua, en introduktion till Freinetpedagogik (med Tapani Suominen, 1983)
Berättelsernas återkomst, på spaning efter den europeiska romanen 1994 (intervjuer bl a med Elfriede Jelinek, Ian McEwan, Hanif Kureishi, Tahar ben Jelloun, Salman Rushdie. Marie N’Diaye, Olli Jalonen, Annika Idström, Ulla-Lena Lundberg)
Tidsresor 1997 (essäer och intervjuer med bl.a. Julia Kristeva, Philippe Sollers, Edward Said, Harold Bloom och Adonis. På fi Takinkääntäjiä Tashkentissa ja muita ajan ilmiöitä 98)
Kan kvinnor tänka? 2002 (essäer och intervjuer med Luce Irigaray, Hélène Cixous, Gisèle Halimi, Genevieve Lloyd, Sara Heinämaa, Nina Björk. På fi Osaako nainen ajatella? 2003)
Från Lexå till Glitterscenen, Finlandssvenska tidsbilder, läsningar, författarporträtt 1960-2013 (2013)

Har redigerat och skrivit om Mirjam Tuominens verk på svenska, finska och engelska: Mirjam Tuominen i urval 1-3 1989-91, Karvas juoma 1991, café Existens temanummer 4 1992, Selected Writings 1994, Flickan som blev en växt 2000. Efterord till nyupplaga av Besk brygd (Eskaton 2016).


Pris:

Nordiska ministerrådets journalistpris 1994, Nordboks journalistpris 1995, Bonniers journaliststipendium 1998, Kulturfonden för Sverige och Finlands kulturpris 2000, Svenska Akademiens Finlandspris 2003, Svenska litteratursällskapets pris 2014.

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

  • Keskustele itsemurhasta

    Onko itsemurha joskus sallittava?

    Itsemurhan ympärillä on edelleen tabuluonteinen hiljaisuus. Ulla-Kaija Lammin mies teki 17 vuotta sitten itsemurhan. Ulla-Kaija on halunnut olla aina avoin tapahtuneesta eikä kantaa asiasta syyllisyyttä. Ulla-Kaijan mielestä hänen miehensä tekoa ei olisi voitu estää. Kaikki mahdollinen apu annettiin, mutta mies halusi silti lähteä pois.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.