Hyppää pääsisältöön

Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

Toimittaja Tuva Korsström uudessa työssään Hufvudstadsbladetissa 1986.
Tuva Korsström uudessa kirjallisuustoimittajan työssään Hufvudstadsbladetissa 1986. Toimittaja Tuva Korsström uudessa työssään Hufvudstadsbladetissa 1986. Kuva: Tuva Korsströmin kokoelmat. Tuva Korsström

Suomenruotsalainen, kosmopoliitti, kirjailija ja journalisti Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana ja kulttuuritoimituksen päällikkönä Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä. Hän inspiroituu saaristoissa Euroopan äärilaidoilla. Taiteilijaisä Torsten Korsströmin suvun muistorikas kotiseutu Korppoo tarjoaa kesäparatiisin. Legendaarinen Kreeta on usein ollut kohteena yhteisille matkoille Kyra-sisaren ja lastenlasten kanssa.

Suomenruotsalaisuus ja suuri kielitaito

Lapsuudenkoti Uudessakaarlepyyssä oli pienelle Tuva Korsströmille ja isosisko Kyralle kulttuurin kehto. Äiti, suomenruotsalainen kirjailija Mirjam Tuominen oli jo tunnustettu tekijä. Isä, kuvaamataidon lehtori, taiteilija Torsten Korsström oli visualisti ja myös taitava kirjoittaja, joka laati kirjoja omalle perheelleen. Niitä ei koskaan julkaistu.

– Oli äitini ansiota, että lähdin opiskelemaan mm. ranskaa. Hän opetti minua jo pienenä omalla pedagogiikallaan. Jouduin tekemään vaikeita käännöksiä ranskaksi jo varhain. Äiti lähetti minut myös Sorbonneen tehokurssille ja teimme yhdessä "grand tourin", perinteisen kiertomatkan Eurooppaan lähinnä äidille rakkaisiin kohteisiin Saksaan ja Ranskaan. Oli itsestäänselvää, että opiskelin kieliä ja tutustuin kirjallisuuteen ja filosofiaan.

Lapsuutta ja nuoruutta varjostivat vanhempien ristiriidat.

– Heidän rakkausliittonsa oli riekaleinen ja päättyi lopulta eroon. Tapasin isää yhä harvemmin ja lopulta vain salaa. Äitini sairastui psyykkisesti ja kielsi minulta kaikki kontaktit isään ja hänen sukuunsa Korppoossa. Isä kuoli jo v. 1964. Kun tulin täysi-ikäiseksi 21-vuotiaana, riuhtaisin itseni irti äitini kodista ja menin naimisiin. Äiti kuoli pian sen jälkeen v. 1967. He molemmat lähtivät varhain, vain 54-vuotiaina, muistelee Tuva Korsström.

Ura Ylessä ja Hufvudstadsbladetissa

–Sain unelmien työpaikan toimittajana Ylen Kieliohjelmien toimituksessa vuonna 1970. Silloin opetusohjelmat, varsinkin suuret kielikurssit, elivät voimallista nousua Ylessä. Ensimmäinen iso työni oli espanjankurssi Zarabanda (1973). Tätä seurasivat isot satsaukset ranskan kieleen (Bonjour Henriette, Pierre et Colette, Voici la France). Tuolloin kurssit olivat näyttäviä, monimediaisia paketteja TV- ja radio-ohjelmineen, painotuotteineen ja äänimateriaaleineen. Videot tekivät tuloaan. Suomalaiset hyödynsivät innnolla julkisen palvelun tarjoamaa kieltenopetusta kodeissa ja oppilaitoksissa.

Ylen Kieliohjelmien toimitus v. 1978 Katso-lehden artikkelissa.
Ylen Kieliohjelmien toimitus v. 1978 Katso-lehden artikkelissa. Ylen Kieliohjelmien toimitus v. 1978 Katso-lehden artikkelissa. Kuva: Katso-lehti/Reijo Telaranta opetusohjelmat

– Kirjallisuus jäi kuitenkin kutkuttamaan minua ja aloin tiedustella Hufvudstadsbladetista kirjallisuuskriitikon tehtäviä. Ranskalainen kirjallisuus oli ajankohtaista ja mielestäni siitä ei kirjoitettu tarpeeksi. Pyyntöni noteerattiin ja sain vakituisen paikan HBL:n kulttuuritoimituksessa vuonna 1986. Työtäni Ylen Kieliohjelmissa tuli jatkamaan toimittaja Sini Sovijärvi. Jätin hänen huolekseen uuden espanjanprojektin Este país.

HBL:ssä Tuva Korsström loi uudenlaista journalistista näkyvyyttä kansainvälisillä kirjailijahaastatteluillaan, joissa hän pääsi hyödyntämään tukevaa kielitaitoaan. Tekstin hän sai vihdoin kirjoittaa omalla äidinkielellään, ruotsiksi. Työ toi menestystä ja toimittajasta tuli koko kulttuuritoimituksen päällikkö v. 1991 - 1997 ja v. 2000 - 2007.

Diplomaatinrouvana Tukholmassa 1997 - 2000

Tuva Korsströmin puoliso, journalisti Tapani Suominen nimitettiin Suomen Tukholman suurlähetystön kulttuurineuvokseksi v. 1997. Edessä oli pesti korkean tason kulttuuriedustustyössä naapurimaassamme. Mikä olisi sopinut paremmin vahvasti kansainväliselle ladylle! Tuona aikana pariskunta nosti vahvasti Suomen kieltä ja kirjallisuutta Ruotsissa monine kirjailijavierailuineen ja "kirjallisuussalonkeineen".
– Se oli fantastista aikaa, huokaa Tuva Korsström.

Kirjailija Korsström

Tuva Korsström debytoi kirjailijana v. 1983 yhdessä silloin tuoreen aviomiehensä, Tapani Suomisen kanssa. Ensimmäinen oma, "kunnon kirja" Berättelsernas återkomst, på spaning efter den europeiska romanen ilmestyi vuonna 1994. Sittemmin on kirjoja, artikkeleita ja esseitä ilmestynyt tasaiseen tahtiin (mm. Tidsresor 1997, Kan kvinnor tänka? 2002). Monet teoksista on suomennettu.

Huomattava kulttuuriteko oli v. 2013 julkaistu suomenruotsalaisen kirjallisuuden journalistinen historiikki Från Lexå till Glitterscenen, Finlandssvenska tidsbilder, läsningar, författarporträtt 1960-2013. Tuva Korsströmin ura kirjailijana on tunnustettu useilla kirjallisuuspalkinnoilla.

Journalisti ja kirjailija Tuva Korsström 2018.
Journalisti ja kirjailija Tuva Korsström 2018. Journalisti ja kirjailija Tuva Korsström 2018. Kuva: Päivi Moore/Tuva Korsströmin kokoelmat.. Tuva Korsström

Uutta kielitaidollista haastetta kirjailijalle tuo nyt luontevasti kreikan kieli, koska sisar Kyra Korsström asuu Ateenassa. Hän ruotsintaa kreikkalaista kirjallisuutta. Kun sisarukset tapaavat, he suuntaavat usein lempisaarelleen Kreetalle, mieluusti mukanaan lastenlapsia, joita Tuva Korsströmillä on seitsemän.

Keiju ja peikko palaavat yhteen

Kun Tuva-tyttö täytti neljä vuotta, hän sai Torsten-isältään ihastuttavan lahjan, itse tehdyn kirjan Älvan och de fyra andarna. Keiju Silverdis joutuu maan uumenissa asustavan peikon luolaan. Peikko on ilmeisen rakastunut eteeriseen keijutyttöön ja tekee kaikkensa, jotta tämä viihtyisi. Silti keiju pakenee.

– Vasta vuosia myöhemmin ymmärsin, että isäni kirjan kertomus kumpusi suoraan vanhempieni elämästä. Keiju oli äitini. Rakastuneelle peikolle isä oli taitavana karikatyristina antanut omat kasvonpiirteensä, kertoo Tuva Korsström. On koskettavaa, että edesmennyt isäni jätti ratkaistavakseni tämän arvoituksen.

"Älvan och de fyra andarna" oli Torsten-isän antama itse tehty kirjalahja Tuva Korsströmille tämän täyttäessä neljä vuotta v. 1950. Aukeaman kuvassa tulenhaltia näyttäytyy Silverdis-keijulle.
Älvan och de fyra andarna -kirjan aukeama. Kirja oli Torsten-isän nelivuotissyntymäpäivälahja Tuva Korsströmille v. 1950. Kuvassa Tulenhaltia näyttäytyy Silverdis-keijulle. "Älvan och de fyra andarna" oli Torsten-isän antama itse tehty kirjalahja Tuva Korsströmille tämän täyttäessä neljä vuotta v. 1950. Aukeaman kuvassa tulenhaltia näyttäytyy Silverdis-keijulle. Kuva: Tuva Korsströmin kokoelmat. Tuva Korsström

Tuva Korsström taltioi lapsuutensa keijun ja peikon uusimpaan kirjaansa Älvan och jordanden (Keiju ja maanhenki, 2018). Siinä tuo vanha satu siivittyy kokonaiseksi sukutarinaksi.

–Isäni kuvitus ikuistaa vanhempieni merkillisen liiton. Vaikka he erosivat, he silti jollain tavalla pysyivät aina yhdessä, hän huokaa.

Journalisti ja kirjailija Tuva Korsström, CV

Namn: Tuva Ernestine Korsström
Född: 27.2 1946 i Helsingfors
Föräldrar: Lektor Torsten Korsström, författaren Mirjam Irene Tuominen
Skolgång: Student 1964 från Åggelby svenska samskola

Studier:

Fil mag från Helsingfors universitet 1970: Romansk filologi (laudatur), engelsk filologi (laudatur), filosofi (cum laude), pedagogik (approbatur)
Studier utomlands: Sorbonne, Paris 1964, Université de Montpellier 1969, Université de Strasbourg 1971. London/Dublin 1968. Cadiz 1973.

Yrkeskarriär:

- 1970-86 språkproducent vid Yle:s finska språkredaktion med franska, spanska och engelska som huvudspråk. Produktion: radioserien Où va la chanson? 1972, grundkursen i spanska Zarabanda 1973 (TV + bok). radioserien Por los caminos del indio 1975, programledare i förskoleserien Hello, Hello, Hello i TV 1974-75, multimediaserien Bonjour Henriette/ Pierre et Colette 1978-80 (ca 40 TV-program, 80 radioprogram, 4 läroböcker), dokumentärserien Voici la France 1980 (6 TV program + bok), TV-programmen för multimediaserien Take it Easy 1982-84, radio- och TV-program i franska för skolorna 1970-86 (Flash du monde francophone, serien Bonne chance etc), radioserien Gracias a la vida 1985.
- 1986-2009 kulturredaktör och litteraturkritiker vid Hufvudstadsbladet. 1991-1997, 2000 – 07 kulturchef.

Övrig arbetserfarenhet:

Artiklar och kolumner i DN, Göteborgsposten, Moderna tider, Finsk tidskrift, Horisont m.fl.
Redaktionsmedlem bl a i publikationerna Books from Finland och Nordic Literature under 90-talet och början av 2000-talet.
Hållit föredrag om finländsk och nordisk litteratur, språk och identitet i samtliga nordiska länder samt England, Frankrike, Tyskland, Estland, USA och Sydamerika.
2009 – fri litteraturkritiker och författare

Hedersuppdrag:

Föredragshållare och finländsk koordinator vid EBU:s vuxenundervisningsseminarium i Basel 78, 81, 83.
Medlem i urvalsjuryn för Finlandiapriset 89, Augustpriset 94, Runebergspriset 90, 91 (ordf.), Finlandspriset 96, Aristeionpriset 98,99, Svenska YLE:s litteraturpris 2015.
Styrelsemedlem i stiftelsen för Finlands Londoninstitut 1996-99, i stiftelsen för Finlands Parisinstitut 2000-09, i stiftelsen för Finlands Ateninstitut 2006-2016. Medlem i Finlands Unescokommission 2003-2006.

Författarverksamhet:

Kohti uutta koulua, en introduktion till Freinetpedagogik (med Tapani Suominen, 1983)
Berättelsernas återkomst, på spaning efter den europeiska romanen 1994 (intervjuer bl a med Elfriede Jelinek, Ian McEwan, Hanif Kureishi, Tahar ben Jelloun, Salman Rushdie. Marie N’Diaye, Olli Jalonen, Annika Idström, Ulla-Lena Lundberg)
Tidsresor 1997 (essäer och intervjuer med bl.a. Julia Kristeva, Philippe Sollers, Edward Said, Harold Bloom och Adonis. På fi Takinkääntäjiä Tashkentissa ja muita ajan ilmiöitä 98)
Kan kvinnor tänka? 2002 (essäer och intervjuer med Luce Irigaray, Hélène Cixous, Gisèle Halimi, Genevieve Lloyd, Sara Heinämaa, Nina Björk. På fi Osaako nainen ajatella? 2003)
Från Lexå till Glitterscenen, Finlandssvenska tidsbilder, läsningar, författarporträtt 1960-2013 (2013)

Har redigerat och skrivit om Mirjam Tuominens verk på svenska, finska och engelska: Mirjam Tuominen i urval 1-3 1989-91, Karvas juoma 1991, café Existens temanummer 4 1992, Selected Writings 1994, Flickan som blev en växt 2000. Efterord till nyupplaga av Besk brygd (Eskaton 2016).


Pris:

Nordiska ministerrådets journalistpris 1994, Nordboks journalistpris 1995, Bonniers journaliststipendium 1998, Kulturfonden för Sverige och Finlands kulturpris 2000, Svenska Akademiens Finlandspris 2003, Svenska litteratursällskapets pris 2014.

  • Keskustele tässä energiantuotannosta!

    Onko hajautettu energiantuotanto tulevaisuuden malli?

    Uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo monasti taloudellisestikin järkevää. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto ei vaadi massiivisia ja kalliita energiansiirtojärjestelmiä. Voidaanko pienvoimalaitoksilla päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Kuinka paljon Suomen energian tuotantoa kannattaisi hajauttaa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Mikä maksaa -ohjelmassa.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele tässä energiantuotannosta!

    Onko hajautettu energiantuotanto tulevaisuuden malli?

    Uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo monasti taloudellisestikin järkevää. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto ei vaadi massiivisia ja kalliita energiansiirtojärjestelmiä. Voidaanko pienvoimalaitoksilla päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Kuinka paljon Suomen energian tuotantoa kannattaisi hajauttaa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Mikä maksaa -ohjelmassa.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

  • Toivokaa runoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Kun koulut loppuvat, valkolakit painetaan päähän ja Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta. Millaisesta lapsuudesta sinun toiverunosi kertoo? Viekö se ikuisesti kestäviin kesiin ja huolettomaan leikkiin vai onko mukana myös tummempia sävyjä?

  • Keskustele tässä kasvuyrityksistä!

    Uskallatko sijoittaa kasvuyritykseen

    Moni on kiinnostunut sijoittamaan kasvuyrityksiin, mutta kokee ettei tiedä niistä riittävästi. Kenelle sijoittaminen kasvuyrityksiin sopii? Millaisia ovat riskit? Vieraina johtaja Markku Jussila Springvest Oy:stä ja toimitusjohtaja Pia Santavirta Pääomasijoittajat ry:stä.

  • Keskustele raitistumisesta

    Miten raitistua?

    Oletko itse raitistunut tai oletko seurannut läheisesi kamppailua alkoholismin kanssa? Mikä auttoi, mikä ei? Pitääkö alkoholistin pyrkiä täysraittiuteen vai riittääkö juomisen vähentäminen?

  • Kapellimestari Hannu Lintu rakastaa pitkiä lentoja

    Kapellimestari Hannu Lintu nauttii työstään myös ulkomailla.

    Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomailla, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa sikäläisten sinfoniaorkesterien kanssa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta.

  • Keskustele tässä eläkkeistä!

    Vieläkö eläkepommi tikittää?

    Väki vanhenee ja syntyvyys alenee vuosi vuodelta. Viime vuonna vauvoja syntyi ennätysmäisen vähän eli 47 577. Syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Nykyistä vähemmän vauvoja Suomeen syntyi viimeksi 1800-luvulla. Riittävätkö eläkejärjestelmämme rahkeet myös tulevaisuudessa? Kuinka paljon eläkeikämme vielä nousee?

  • Järisyttävän feministinen ja räikeän rasistinen - Tuulen viemää on ristiriitainen romaani, joka pitää lukea!

    Huikea lukukokemus, joka läpsii lukijaa kasvoihin.

    - Juha Hurme tässä moi! Mun oli ihan pakko soittaa, kun tää on niin mahtava kirja. Mä oon sivulla 620 ja nyt se s**tanan Scarlett osti itelleen sahan! Mulla menee muut työt ihan metsään, kun vaan ahmin tätä Tuulen viemää... Aloin lukea Margaret Mitchellin Tuulen viemää -romaania korkein ennakko-odotuksin.