Kati Pehkonen
Yle
Kirsi Skön
Yle
Helsingin käräjäoikeudelle toimitetun sopimuksen allekirjoitusviivalle on piirretty kuulakärkikynällä risti. Sen viereen kambodžalainen nainen on painanut sormenjälkensä. Hän ei ole pystynyt tai osannut kirjoittaa sopimuksen alle omaa nimeään.
Sopimus on englanninkielinen, mutta naiselle on tulkattu sen sisältö hänen äidinkielellään khmerillä. Sopimuksessa vuonna 1984 syntynyt nainen vakuuttaa seuraavaa: Hän luopuu kaikista oikeuksistaan lapseen. Hän ei ole naimisissa. Lapsi on syntynyt sijaissynnytyksen avulla.
Nainen on synnyttänyt lapsen marraskuussa 2016. Poika ei ole naiselle sukua. Lapsi on syntynyt suomalaisen isän ja tuntemattoman luovuttajan sukusoluista.
Oikeudelle on toimitettu myös kopio Kambodžan passista. Passikuvasta katsoo muutaman kuukauden vanha vakava poika, joka on puettu valkoiseen kauluspaitaan ja rusettiin. Pituus: 65 senttiä. Ammatti: Ei ole. Erottavat merkit: Ei ole. Kansalaisuus: Kambodžalainen.
Suomen viranomaiset eivät voi vaikuttaa siihen, mihin toimenpiteisiin suomalaiset ryhtyvät ulkomailla.
Sopimukset ovat osa Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltyä sijaissynnytystapausta. Oikeus joutui ottamaan kantaa siihen, tunnustetaanko suomalaismiehen isyys ja huoltajuus lapseen.
Viranomaisilla ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon Suomeen on tullut lapsia ulkomaalaisten sijaissynnytysten avulla. Viime vuonna Helsingin käräjäoikeus käsitteli kahta tapausta: kaksosvauvat Georgiasta ja tämä Kambodžassa syntynyt poika. Tämän vuoden alussa oikeus käsitteli Yhdysvalloissa tapahtunutta sijaissynnytystä.
– Sijaissynnytykset ovat Suomessa kiellettyjä, mutta Suomen viranomaiset eivät voi vaikuttaa siihen, mihin toimenpiteisiin suomalaiset ryhtyvät ulkomailla, sanoo lainsäädäntöjohtaja Antti Leinonen oikeusministeriöstä.
Sijaissynnytykset Suomen laissa
- Hedelmöityshoitolaki kieltää hoidot, jos lapsi aiotaan antaa ottolapseksi.
- Adoptiota ei voida vahvistaa, jos adoptiosta on annettu tai luvattu antaa korvausta.
- Ensi vuonna voimaan tulevassa äitiyslaissa määritellään ensimmäistä kertaa, miten voi laillisesti tulla sijaissynnytetyn vauvan äidiksi.
- Suomen lain mukaan synnyttäjä on aina äiti. Uudessa äitiyslaissa sijaissynnytetyn vauvan geneettinen äiti voidaan kuitenkin merkitä väestörekisteriin, jos nainen on asunut lapsen syntymämaassa vähintään vuoden.
- Tähän asti sijaissynnytetty vauva on ensin hyväksytty geneettisen isän lapseksi, sen jälkeen äiti on voinut adoptoida lapsen.
Sijaissynnytyksiä markkinoidaan suomeksi suomalaisille
Käytännössä Suomi kielsi sekä kaupalliset että ei-kaupalliset sijaissynnytykset vuonna 2007 hedelmöityshoitolaissa.
Tästä huolimatta Suomessa toimii kansainvälinen sijaissynnytysagentuuri. Tammuz Nordic Surrogacy aloitti toimintansa Suomessa vuonna 2018. Sen israelilainen emoyhtiö Tammuz on toiminut kuitenkin jo kymmenen vuoden ajan ympäri maailmaa. Tänä vuonna Tammuzin kautta odotetaan syntyvän ennätysmäärä lapsia, 150–180 vauvaa.
Tammuz Nordic Surrogacy mainostaa palveluitaan suomeksi suomalaisille, mutta sillä ei ole Suomessa toimistoa tai kokopäiväisiä työntekijöitä. Yritystä johdetaan Ruotsista. Suomessa sitä edustaa Erkko Välimäki. Päivisin hän toimii terveyskeskuslääkärinä.
– Kieltämällä sijaissynnytys halutaan välttää väärinkäyttöä ja hyväksikäyttöä. Mutta jos henkilöt, jotka saavat tällaista palvelua ja sijaissynnyttäjät valittaisiin hyvän prosessin kautta, niin en ymmärrä, miksi sijaissynnytys pitäisi kieltää, Välimäki punnitsee oikeustilannetta.
Saan toisenlaista merkitystä elämälle. Haluan kokea vanhemmuuden ja isyyden, haluan huolehtia lapsesta ja kasvattaa lasta.
Viranomaiset eivät ole linjanneet, onko Tammuzin toiminta Suomessa ylipäätään laillista. Asiasta päättää lopulta oikeus.
– Tähän ei ole vielä otettu kantaa tuomioistuimessa, mutta nähdäkseni jos sijaissynnytys on Suomessa kiellettyä, niin myös sen markkinointi Suomessa on kiellettyä, vaikka sijaissynnytys toteutettaisiinkin ulkomailla. Tämä on näkemykseni, mutta korostan, ettei ole minun tehtäväni tulkita lainsäädäntöä, sanoo lainsäädäntöjohtaja Antti Leinonen oikeusministeriöstä.
Munasolun luovuttaja valitaan omien mieltymysten mukaan
Välimäki on myös Tammuzin ensimmäinen asiakas Suomessa. Hänen lapsensa synnyttää ukrainalainen sijaissynnyttäjä. Itse synnytys tapahtuu Albaniassa, joka sallii sijaissynnytykset myös yksin lapsen hankkiville. Ukrainan lain mukaan sijaissynnytystä voivat käyttää vain naimisissa olevat heteropariskunnat.
– Sopimus on allekirjoitettu Tammuzin kanssa ja olen käynyt Albanian klinikalla spermanluovutuksessa.
Suosin nuorta ja pitkää luovuttajaa, nämä ovat ihan siis henkilökohtaisten mieltymysten mukaan.
Välimäki ei valitse itse ukrainalaista sijaissynnyttäjäänsä, mutta munasolun luovuttajan hän sai valita omien mieltymystensä mukaan.
– Suosin nuorta ja pitkää luovuttajaa, nämä ovat ihan siis henkilökohtaisten mieltymysten mukaan.
Syyskuun alkupuolella Välimäen sijaissynnyttäjälle siirrettiin hedelmöitetyt alkiot. Koko prosessi maksaa Välimäelle alle 70 000 euroa. Lapsen syntymätodistukseen merkitään äidiksi sijaissynnyttäjä ja isäksi Välimäki.
– Varmasti mun elämä muuttuu täysin. Saan toisenlaista merkitystä elämälle. Haluan kokea vanhemmuuden ja isyyden, haluan huolehtia lapsesta ja kasvattaa lasta.
New Life ei halua liikaa mediahuomiota sijaissynnytyksille
New Life -yhtiö on kuvaava esimerkki kansainvälisestä sijaissynnytysbisneksestä. Se järjesti myös suomalaismiehen lapsen sijaissynnytyksen Kambodžassa. Yhtiön klinikat ovat siirtyneet maasta toiseen sitä mukaa kun entiset sijaissynnytyskohteet, kuten Intia tai Thaimaa ovat kieltäneet lapsiturismin ja sijaissynnytykset ulkomaalaisilta.
Klinikkaa johtaa georgialainen Mariam Kukunashvili.
– On naurettavaa ajaa toimiala alas Thaimaassa, koska nyt monet agentuurit jatkavat siellä varjoissa. Useat sijaissynnyttäjät Thaimaasta matkustavat synnyttämään Kiinaan. He saavat hedelmöityshoitoja Ukrainassa, Georgiassa tai Kambodžassa ja sitten he synnyttävät Kiinassa, Malesiassa tai Koreassa.
New Life -yhtiö on yksi alan markkinajohtajista kohta 7 000 vauvallaan. Se on hiljattain ryhtynyt toimimaan myös Keniassa. Siellä yhtiö pyrkii pitämään matalaa profiilia.
– Sijaissynnytykset Keniassa ovat aika uusi ja tuntematon asia. Mediahuomio aiheutti ongelmia jo Nepalissa, Intiassa, Thaimaassa ja Kambodžassa. Sen vuoksi emme halua niin paljon huomiota Keniaan.
Valehteleminen lähetystössä voi johtaa tutkintapyyntöön poliisille
Kun sijaissynnytyksen avulla syntynyt lapsi tuodaan ulkomailta Suomeen, on mentävä Suomen lähetystöön ja hankittava lapselle passi.
Esimerkiksi Ukrainassa ja Georgiassa lapsen syntymätodistukseen merkitään vanhemmiksi sijaissynnytyksen tilanneet vanhemmat. Sijaissynnyttäjän nimeä ei näy papereissa.
Jos on syntymätodistus, johon vanhemmat on merkitty, niin ei meillä ole todistetta, että se olisi sijaissynnytys.
Sen vuoksi Suomen Kiovan suurlähetystö sanoo, ettei heillä voi olla tietoa, onko lapsi syntynyt sijaissynnytyksen avulla. Ei, vaikka lähetystöön ilmestyisi suomalainen pariskunta, jolle on sattumoisin syntynyt lyhyen Ukrainan-matkan aikana lapsi.
– Jos on syntymätodistus, johon vanhemmat on merkitty, niin ei meillä ole todistetta, että se olisi sijaissynnytys, sanoo vastuuvirkamies Jari Määttänen Kiovan suurlähetystöstä.
Uudenmaan maistraatin kansainvälisten asioiden tiimiesimiehen, henkikirjoittaja Maisa Gyntherin mukaan vanhempien pitäisi kuitenkin kertoa viranomaisille lapsen olevan syntynyt sijaissynnytyksen avulla.
– Jos sen jättää kertomatta, syyllistyy väärien tietojen antamiseen viranomaisille. Maistraatti tekee rekisterimerkinnän silloin väärillä tiedoilla. Eli siinä syyllistyy samalla myös rekisterimerkintärikokseen. Jos maistraatti jälkikäteen saa tietää, että me olemme rekisteröineet järjestelmään lapsen, joka on tosiasiassa syntynyt sijaissynnytysjärjestelyin, ryhtyy maistraatti korjaamaan tietoa. Ja samalla tehdään myös poliisille tutkintapyyntö asiasta.
Oikeus hyväksyy, mutta ei kannusta sijaissynnytyksiin
Helsingin käräjäoikeudessa käsitelty sijaissynnytystapaus osui hankalaan hetkeen.
Vain kuukausi ennen naisen laskettua aikaa Kambodža kielsi sijaissynnytykset. Sitä ennen asiasta ei ollut säädetty maan laissa. Sijaissynnytykset olivat käytännössä hiljaisesti hyväksyttyjä.
Suomalaismiehen sijaissynnyttäjä asui oikeudelle toimitettujen papereiden mukaan pienessä kylässä maan kaakkoisosassa lähellä Vietnamin rajaa. Siitä tuli myös lapsen syntymäpaikka. Syntyessään lapsi sai Kambodžan kansalaisuuden ja passin.
Helsingin käräjäoikeudelle suomalaismies selitti, että naisen heikon taloudellisen tilanteen vuoksi hänestä tuli lapsen yksinhuoltaja. Mies kertoi oikeudelle huolehtineensa vain naisen terveydenhuollosta ja välttämättömistä elinkustannuksista raskauden ajan.
Tämä tuskin pitää täysin paikkaansa. Sijaissynnytyksen järjestänyt New Life on kaupallinen toimija. Se maksaa sijaissynnyttäjille raskaudesta palkkion. Sijaissynnyttäjien saamat korvaukset vaihtelevat eri maissa. Esimerkiksi Venäjällä summat ovat hieman korkeampia kuin Ukrainassa, jossa summa voi eri lähteiden mukaan vaihdella reilusta 10 000 eurosta vajaaseen 14 000 euroon.
Helsingin käräjäoikeus antoi päätöksensä vuosi lapsen syntymän jälkeen, marraskuun lopussa 2017. Oikeus tunnusti suomalaismiehen lapsen isäksi ja ainoaksi huoltajaksi. Yksi syy tähän oli lapsen etu.
– Se vaihtoehto, että tällaista ulkomaalla vahvistettua vanhemmuutta ei Suomessa tunnustettaisi näissä tilanteissa johtaa lapsen kannalta helposti ihan mahdottomaan tilanteeseen. Mutta se ei tarkoita, että olisi suotavaa, että näitä tilanteita tulee lisää, sanoo oikeusministeriön Leinonen.
