Hyppää pääsisältöön

"Olen käynyt lasteni lompakoilla" - Rahapeliongelmasta toipuminen vaatii paljon työtä

mies pelikoneen ääressä
mies pelikoneen ääressä Kuva: Mira Gartz / Yle Kaikki pelissä

Ylen uusi Kaikki pelissä -podcast antaa puheenvuoron ongelmapelaajille. Suomalaiset pelaavat rahapelejä neljänneksi eniten koko maailmassa ja moni pelaaja kärsii peliriippuvuudesta. Rahapelaamista koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan syksyn 2018 aikana. Nyt onkin aika hälventää rahapelaamiseen liittyviä myyttejä.

Koko sarja Yle Areenassa

Tilttaaminen on pokeritermi ja tarkoittaa pelaajan voimakasta tunnereaktiota toistuvan huonon onnen vuoksi. Tiltti-kokemukseen liittyy kontrollin menetys, heikentynyt päätöksentekokyky ja mahdollisiin tuleviin tappioihin liittyvä välinpitämättömyys. Pelaaja alkaa silloin pelata huonoilla korteilla aivan liian rohkeasti.

Tiltti-sana on otettu myös peliongelmista kärsiviä henkilöitä auttavan tukipisteen nimeen. Helsingin Hakaniemessä toimivan matalan kynnyksen tukipisteen nimi on Tieto- ja tukipiste Tiltti.

Audiodokumenttien tekijä Katarina Blomqvist kävi haastattelemassa Kaikki pelissä -sarjassa esiintyviä henkilöitä Tiltissä. Sarja sisältää suuren määrän häpeän ylittämistä ja pelotonta oman vajavuuden käsittelemistä.

– Olen vaikuttunut siitä, kuinka paljon työtä ihmiset joutuvat tekemään peliongelman selättämiseksi, kertoo Tiltin asiakastyöntekijä Katri Kytöpuu.

Kun myös pelaajien läheiset lasketaan mukaan, liiallisen rahapelaamisen haittojen arvioidaan koskettavan noin 900 000 suomalaista.

Suurin ongelmahan siinä on se häpeä, se häpeä on suunnaton.

Rahapelejä pelataan Suomessa asukaslukuun nähden suhteutettuna neljänneksi eniten koko maailmassa. Suomen edellä ovat ainoastaan Australia, Singapore ja Irlanti.

– Emme oikein edes tiedosta tilannetta. Olemme tottuneet siihen, että rahapelit ovat helposti saatavilla ruokakaupoissa, kioskeilla ja ravintoloissa. Ja nykyään tietenkin myös netissä, Kytöpuu jatkaa.

grafiikkaa, miehiä pelikoneiden ääressä
grafiikkaa, miehiä pelikoneiden ääressä Kuva: Mira Gartz / Yle radio-ohjelmat,kaikki pelissä

Suomessa rahapelaaminen on perinteisesti ollut lähes kansalaishyve, mutta tekninen kehitys on tuonut uudenlaisia haasteita ja rahapelijärjestelmämme tarkoituksenmukaisuudesta keskustellaan enemmän. Nykyään saatavilla on paljon nopeatempoisia pelejä, jotka aiheuttavat riippuvuutta toisin kuin perinteiset hitaammat pelit kuten lotto. Nopeatempoisiin peleihin käytetään helposti myös enemmän rahaa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tutkimustieto rahapelaamisesta on lisääntynyt. Tutkimusten mukaan liiallinen rahapelaaminen tuo mukanaan monia haittoja.

– Kun aloitin työt rahapeliongelman parissa, itselleni oli yllätys se, että valtaosa rahapeliyhtiöiden liikevaihdosta tulee hyvin pieneltä joukolta pelaajia, Kytöpuu kertoo.

Viisi prosenttia pelaajista tuo puolet rahapeliyhtiön liikevaihdosta. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että kyseiset viisi prosenttia muodostuu juuri niistä ihmisistä, joilla ei olisi varaa pelata niin paljon kuin he pelaavat.

On yhdessä keskusteltava siitä, onko järjestelmämme eettisesti kestävällä pohjalla vai tulisiko meidän vähentää rahapelaamisen aiheuttamia haittoja enemmän. Tehokas haittojen vähentäminen merkitsisi sitä, että myös rahapeleistä saadut tulot yhteiskunnalle vähenisivät. Norjassa on valittu tällainen haittojen vähentämisen ja kansallisen rahapeliyhtiön liikevaihdon pienentämisen tie.

Rahapelaamiseen liittyviä myyttejä

Myytti: Minulle ei voi tulla rahapeliongelmaa
Pitkäkestoinen pelaaminen altistaa peliriippuvuuden syntymiselle. Kyseessä ei siis ole vain jonkin tietyn ihmisryhmän ongelma, vaan rahapeliriippuvuus voi kehittyä kenelle tahansa. Näin voi käydä myös sellaisille henkilöille, joilla oma elämä ja talous näyttäisi olevan kunnossa. Osalle peliriippuvuus voi kehittyä verraten nopeastikin.

Myytti: Täytyy ensiksi käydä pohjalla, ennen kuin voi alkaa toipua
Apua kannattaa hakea ajoissa ennen kuin on menettänyt kaiken omaisuutensa ja kaikki ihmissuhteensa. Rahapeliriippuvuudesta irti pääseminen voi kestää vuosia ja pelivelkoja voi joutua maksamaan lopun ikäänsä.

Myytti: Otat vain itseäsi niskasta kiinni ja lopetat pelaamisen
Rahapeliongelma on monisyinen vyyhti, josta on yleensä vaikeata ja hidasta päästä irti. Yleistä tietämystä rahapeliongelmien luonteesta pitäisi nostaa. Silloin myös läheiset saattaisivat huomata rahapeliongelman ajoissa ja osaisivat paremmin auttaa. Rahapeliongelma ei pääty siihen kun lopettaa pelaamisen. Usein vasta sen jälkeen joutuu käsittelemään niitä ongelmia, joita pelaaminen peitti.

Myytti: Suomessa on rahapelimonopoli sen vuoksi, että voitaisiin tukea kulttuuria ja urheilua
Euroopan unioni on myöntänyt Suomelle rahapelimonopolin sillä ehdolla, että Suomi järjestää rahapelihaittojen ehkäisyn ja estää rahanpesua. Olennaista rahapeliyhtiön monopoliaseman säilyttämisessä ja ylläpitämisessä on siis varojen käyttäminen rahapelihaittojen ehkäisyyn, ei urheiluun ja kulttuuriin.

Riitta Matilainen on tutkinut rahapelaamista 1900-luvun Suomessa. Väitöskirjassaan hän toteaa: ”Kansainvälisessä vertailussa rahapelaaminen laillistettiin ja kesytettiin Suomessa ajallisesti melko varhain ja poikkeuksellisen onnistuneesti. Erityisesti Suomen valtiolla on ollut ainutlaatuinen rooli rahapelaamisen kesyttämisessä: Rahapelaamisesta tuli hyvän kansalaisuuden symboli valtion aktiivisesti edistäessä sitä monin eri tavoin.”

Vuonna 1977 tehtiin päätös pelikoneiden hajasijoittamisesta. Päätöksen myötä pelikoneet tulivat saataville lähes kaikkialle, jopa työpaikkojen ruokaloihin. Tämä oli iso muutos aiempaan, jolloin pelikoneet olivat olleet jokseenkin piilotettuina ravintoloissa ja kahviloissa. Tämän jälkeen pelikoneet ovat olleet avoimesti saatavilla kaikkien kansalaisten arjessa. Muihin maihin verrattuna tämä on hyvin poikkeuksellista.

Rahapelaamisen hyvä maine ja valtion rooli osaltaan hämärtävät niitä haittoja, joita nykymuotoisesta rahapelaamisesta voi syntyä. Nettipeleissä ja nykyisissä pelikoneissa tappiot muodostuvat helposti suuremmiksi kuin esimerkiksi menneiden vuosien pajatsoissa.

Rahapelaamista säätelevää arpajaislakia ollaan nyt uudistamassa ja hallituksen esitykseen pyydettiin lausuntoja kesän 2018 aikana. Useissa järjestökentän antamissa lausunnoissa ilmaistaan huoli siitä, että lain läpimenon jälkeen kolmannelle sektorille ja yleishyödyllisiin yhteisöihin ohjautuva rahavirta voisi pienentyä. Olisi siis keskusteltava myös edunsaajajärjestöjen tulevaisuudesta. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle todennäköisesti lokakuussa 2018.

Grafiikka, mies putoaa rahasäkin päältä
Grafiikka, mies putoaa rahasäkin päältä Kuva: Mira Gartz / Yle peliriippuvuus,kaikki pelissä

Syvemmälle rahapelaamiseen

Elämässä tapahtuvat isot muutokset saattavat olla alkusysäys rahapelaamisen lisääntymiseen. Tällaisia elämän nivelkohtia ovat esimerkiksi työttömäksi jääminen, erotilanteet ja eläkkeelle siirtyminen. Myös omaishoitosuhteen päättyminen altistaa ongelmapelaamiselle. Rahapelaamisen luisuminen liialliseksi tapahtuu usein huomaamatta.

Liiallinen rahapelaaminen saa usein aikaan tunteiden vuoristorataa. Ennen pelaamista voi vallalla olla levottomuus, odotus ja jännitys. Pelaamisen jälkeen mieli täyttyy häpeästä, pettymyksestä ja raivosta. Pelurille elämä ilman rahapelaamista voi näyttäytyä aivan outona tilana.

grafiikkaa
grafiikkaa Kuva: Mira Gartz / Yle radio-ohjelmat
Olen käynyt lasteni tileillä, olen käynyt lasteni lompakoilla. Ja inhottava olo on aina pelien jälkeen ollut.

Peliongelmaan on mahdollista löytää pysyviä ratkaisuja, mutta toipumisen tie voi olla pitkä ja se sisältää tavallisesti repsahduksia. Yksi olennainen toimi on arjen kaaoksen selvittäminen. Usein siihen kuuluu pikavippilaskujen avaaminen ja kaikkien velkojen selvittäminen.

Arki on opeteltava uudestaan. On palautettava arjen rytmit niin unen, syömisen kuin juomisenkin suhteen. On jaksettava luoda uusia tapoja ja uusia rutiineja. Ja kenties löydettävä uusia kiinnostuksenkohteita. Myös siivoaminen auttaa oman sisäisen elämän järjestämisessä.

Rahapelaamiseen liittyy paljon uskomuksia, joiden jäljittäminen ja paljastaminen ei ole helppo tehtävä. On kuitenkin olennaista saada vähennettyä rahapelaamiseen liittyvää virheajattelua.

Ongelmapelaaminen koskettaa koko ihmistä ja hänen arkeaan ja elämäänsä. Peleistä irti pääseminen vaatii paljon ponnisteluja ja useiden asioiden muuttamista.

Helsingissä sijaitsevassa Tieto- ja tukipiste Tiltissä autetaan ongelmapelaajia monin tavoin. Toisinaan Tiltissä kokoonnutaan myös ruoanlaiton merkeissä. Kotiruoka on edullista ja eineksiä terveellisempi vaihtoehto.

grafiikkaa
grafiikkaa Kuva: Mira Gartz / Yle radio-ohjelmat


KAIKKI PELISSÄ -podcast

Minkälaista on kerätä avaamattomia pikavippilaskuja muovipussiin? Tai istua aamuyöllä kasinolla nojatuolissa odottamassa palkkarahoja tilille? Mitä kaikkea rahapeliongelma ihmiselle tekee ja miten siitä pääsee irti? Kaikki pelissä -sarjassa ongelmapelaajat kertovat elämästään. Sarja sisältää 15 lyhytdokumenttia. Yhden ohjelman kesto on 3-5 min.

Rahapelejä pelataan Suomessa neljänneksi eniten koko maailmassa. Vain Australiassa, Irlannissa ja Singaporessa rahapelejä pelataan asukaslukuun nähden enemmän kuin Suomessa. Lisäksi suomalaiset häviävät rahapeleihin vuosi vuodelta yhä enemmän rahaa. Arvioidaan, että liiallisen rahapelaamisen aiheuttamat haitat koskettavat noin 900 000 suomalaista. Rahapeliongelma aiheuttaa pelaajille ja heidän läheisilleen suurta häpeää, joten siitä ei ole helppo puhua.

Kaikki pelissä -sarja perustuu ongelmapelaajien kanssa tehtyihin pitkiin haastatteluihin. Haastateltavina ovat Helsingissä toimivan Tieto- ja tukipiste Tiltin kävijät. Haastattelut on tehnyt dokumentaristi Katarina Blomqvist. Hän on myös ohjannut ja koostanut sarjan. Kaikki pelissä -sarjan lyhytdokumentteihin tiivistyy valtava määrä häpeän ylittämistä ja peliongelman selättämiseksi tehtyä työtä. Ohjelmissa esiintyviä ihmisiä kannattaa hiljentyä kuuntelemaan.

Kaikki pelissä -sarja on kipeästi kaivattu lisä rahapelihaitoista käytävään keskusteluun. Lyhytdokumentit lisäävät ymmärrystä rahapeliongelman luonteesta. Pelaajien ja heidän läheistensä olisi tärkeätä osata tunnistaa rahapeliongelma ajoissa ja hakea tarvittaessa apua. Sarjassa käsitellään rahapeliongelman syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja.


Apua rahapeliongelmiin

Teto- ja tukipiste Tiltti
Peliklinikka
Peluuri
Pelirajat’on
Kokemuksia peliongelmista

Lisätietoa

Rahapelikysely 2016: Rahapelaaminen, rahapelihaitat ja rahapelien markkinointiin liittyvät mielipiteet Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa
Rahapelikysely 2016: Rahapelaaminen, rahapelihaitat ja rahapelien markkinointiin liittyvät mielipiteet rahapeliongelmaan apua hakevien Peliklinikan asiakkaiden näkökulmasta
Heiskanen, Maria: Problem gamblers and money: Unbalanced budgets and financial recovery
Matilainen, Riitta: Production and Consumption of Recreational Gambling in Twentieth-Century Finland

Lisää ohjelmasta

Lue myös - yle.fi:stä poimittua