Hyppää pääsisältöön

Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

Rauli Virtanen Kabulissa
Rauli Virtanen Kabulissa 2013 Rauli Virtanen Kabulissa Kuva: Yle kuvanauha Rauli Virtanen

Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. Vuonna 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

On hyvä matkustaa yksin.― Rauli Virtanen

Rauli Virtanen (s. 1948) kyllästyi tiedotusopintojen teoreettisuuteen ja hyppäsi 1970 rahtilaivaan kohti Etelä-Amerikkaa tutustumaan toimittajana erikoistumansa alueen todellisuuteen.

“Alkoi mietityttään, että hetkinen, täällä mä viisastelen, enkä mä oo käyny siellä päinkään”, Virtanen naurahtaa Arto Nybergin haastattelussa 2015.

Kymmeniltä kriisialueilta Vietnamin sodasta lähtien raportoinut Virtanen on saanut Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon, Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon, Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiön tunnustuspalkinnon, Suomen Punaisen Ristin "Inhimillinen kädenojennus" -tunnustuksen, Puolustusvoimain sotilasansiomitalin ja Alfred Kordelinin palkinnon.

1980-luvun lopulla Virtanen kävi ensimmäisenä suomalaisena kaikissa maailman maissa. Nybergille hän kertoo matkailun konkreettisimmaksi opiksi sen, että ihmisiin pitää luottaa.

“Mä oon aina sanonut, että jos suhtautuu epäluuloisesti ihmisiin, niin silloin sä vietät koko elämäsi mielessäsi, että sä oot varkaiden ympäröimä. Jos sä oot kaikille avoin, niin sulle käy pari kertaa ehkä vähän pahasti, mut kuitenkin sun elämä on paljon rikkaampaa.”

Virtanen Arto Nybergin vieraana 2015

Nicaraguan vallankumous

Nicaraguassa tehtiin vuonna 1979 vasemmistolaisten sandinistisissien (FSLN) johdolla vallankumous, jossa syrjäytettiin Yhdysvaltojen tuella maata hallinnut diktaattori Anastasio Somoza.

Virtanen seurasi tilannetta aitiopaikalta Managuassa ja haastatteli Somozaa tämän bunkkerissa. Toimittaja kuvailee vierailua kirjassaan Saigonista Bagdadiin: Neljä vuosikymmentä ulkomaankirjeenvaihtajana.

Virtanen kirjoittaa huonotuulisen diktaattorin näyttäneen banaanitasavallan despootin karikatyyriltä. 43 vuotta jatkuneen perhedynastian viimeisen johtajan valta lähestyi loppuaan, ja haastattelu 14. heinäkuuta 1979 jäi tämän viimeiseksi.

Kolme päivää bunkkerivierailun jälkeen Virtanen heräsi helikopterien ääneen ja näki huoneensa ikkunasta, kun Somoza poistui trooppiseen kuutamoyöhön.

"Sotilaiden taskulamput valaisevat kenttää. Miehet ja laukut tulevat ja lähtevät pimeydessä. Sitten diktaattorin kuuluisa musta Cadillac ajaa saattueessa tietä pitkin, ilmeisesti Las Mercedesin lentokentälle, jonne helikopterit vievät osan kuormaa, jota moni nicaragualainen nimittää myöhemmin ryöstösaaliiksi. Uskomaton näky! Somoza lähtee silmieni edessä!”, Virtanen kirjoittaa.

Reilu vuosi myöhemmin Somoza ammuttiin singolla Paraguayssa.

Virtasen Raportti Nicaraguasta 1979
Trust me, I'm a reporter.― Rauli Virtanen

Virtanen on haastatellut merkkihenkilöitä Muhammad Alista Nelson Mandelaan, mutta seikkailunhakuinen toimittaja on jututtanut myös pelättyjä sissejä kuten talibaneja ja Abu Sayyaf -separatisteja. Olennaista on osata oikeat sanat ja eleet.

"Mä aina sanon, että trust me, I´m a reporter", Virtanen paljastaa Nybergille syksyllä 2009.

Vaikka työ on tuntunut pikemminkin harrastukselta, on jatkuvalla matkustelulla myös varjopuolensa.

"En yhdy niihin, jotka sanovat, että päivääkään en vaihtaisi pois. Kyllä tässä on tuhoutunut kuukausia lentokentillä ja sen ajan olisin voinut olla perheen kanssa. Mutta balanssi on kuitenkin ihan positiivinen."

Virtanen Arto Nybergin vieraana 2009

El Salvadorin sisällissota

El Salvadorin sisällissota oli vuodesta 1979 vuoteen 1992 jatkunut konflikti, jossa vasemmistolaiset sissijoukot taistelivat Yhdysvaltojen tukemaa sotilasdiktatuuria vastaan. Sota päättyi ratkaisemattomana kylmän sodan päättyessä.

Sissitoiminta sai herätteen Nicaraguan vuoden 1979 sandinistivallankumouksesta. Maan arkkipiispan Óscar Romeron murha 24. maaliskuuta 1980 radikalisoi El Salvadorin poliittista ilmapiiriä entisestään.

Virtanen vieraili maassa useita kertoja vuosikymmenen vaihteessa. 1979 hän haastatteli arkkipiispa Romeroa ja kirjoittaa tapaamisesta kirjassaan Saigonista Bagdadiin.

Romero antoi Virtaselle Ana Guadulupe Martinezin tuolloin kielletyn kirjan, joka käsitteli El Salvadorin salaisia vankiloita.

Ana Guadulupe Martinez toimi vastarintaliike ERP:n (Kansan vallankumousarmeijan) keskuskomiteassa ennen kuin hänet vangittiin 1976 kahdeksi vuodeksi. Kirjassaan hän kertoo omakohtaisesti nuoren naisen kauhusta, kun hänen vangitsijansa El Salvadorin asevoimista raiskasivat hänet sekä sähkökiduttavat häntä vaginaan ja rintoihin.

Virtanen kirjoittaa pelänneensä, että kirja löydetään, ja hän joutuisi mahdollisen kidutuksen seurauksena paljastamaan, että sai kirjan arkkipiispalta. Kirjaa ei kuitenkaan löydetty.

Vuoden 1980 maaliskuussa Virtanen palasi El Salvadoriin – tällä kertaa Romeron hautajaisiin.

Seuraava matka joulukuussa 1980 oli edellistäkin järkyttävämpi. Virtanen saapui San Salvadorin lentokentälle brasilialaisen tv-ryhmän kanssa ja tutustui amerikkalaiseen nunnaan Dorothy Kazeliin ja tämän työtoveriin Jean Donovaniin.

Vain päivää myöhemmin Virtanen kuuli naisten kadonneen. Kirkko sai pian tiedon palaneesta autosta ja mahdollisista ruumislöydöistä.

Virtanen oli paikalla, kun nunnien ruumiit nostettiin kuopasta.

“Lennän takaisin kotiin New Yorkiin. Vieressäni istuva valokuvaaja pyytää anteeksi sitä, että hän haisee kalmalle. ‘Ei tullut vaihtopaitaa eikä toisia housuja mukaan’, hän selittää. Nunnien ruumiden haju täyttää matkustamon takaosan. Nyt on pakko ottaa drinkki”, Virtanen kirjoittaa.

Palattuaan kotiin hän istui iltaa ystäviensä kanssa, kun hän kuuli John Lennonin tulleen ammutuksi kaupungin toisella puolella.

Virtanen raportoi Óscar Romeron murhasta
Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset.― Rauli Virtanen

Vietnamin sota käytiin vuosina 1954–1975 Pohjois- ja Etelä-Vietnamin valtioiden sekä kummankin osapuolen kansainvälisten liittolaisten välillä.

Yhdysvaltojen tultua mukaan sotaan taistelut levisivät Etelä-Vietnamista myös Pohjois-Vietnamiin, Laosiin ja Kambodžaan.

Laosia Yhdysvallat pommitti yhtäjaksoisesti yhdeksän vuotta, pudottaen arviolta tonnin räjähteitä jokaista asukasta kohden.

Virtanen lähetettiin Vietnamiin vuonna 1972 hänen ollessa vasta 24-vuotias. Komennus oli nuorelle toimittajalle seikkailu, vaikka sairaalavierailu johti miltei pyörtymiseen Virtasen nähtyä lapsia, joilta oli raajoja silpoutunut irti pommituksissa.

Virtanen muistelee Vietnamin sotaa

Rauli Virtasen reportaaseja

Taliban-hallinnon jälkeisessä Afganistanissa kansainvälisten joukkojen läsnäolo herätti ristiriitaisia tunteita. Virtanen raportoi Ajankohtaiselle Kakkoselle Kabulista marraskuussa 2013. Tuolloin oltiin epävarmoja siitä, mitä tapahtuisi sen jälkeen, kun suuri osa kaksitoista vuotta maassa olleista kansainvälisistä joukoista alkaisi vetäytyä vuonna 2014.

Intian valtameren maanjäristys 2004 aiheutti valtavia hyökyaaltoja, tsunameja, jotka tuhosivat suuria alueita Kaakkois-Aasian rannikolla. Sri Lankassa menehtyi reilut 30 000 ihmistä, joista yli puolet oli lapsia. Virtanen raportoi Ajankohtaiselle kakkoselle paikan päältä vuonna 2005.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.