Hyppää pääsisältöön

Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

Rauli Virtanen Kabulissa
Rauli Virtanen Kabulissa 2013 Rauli Virtanen Kabulissa Kuva: Yle kuvanauha Rauli Virtanen

Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. Vuonna 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

On hyvä matkustaa yksin.― Rauli Virtanen

Rauli Virtanen (s. 1948) kyllästyi tiedotusopintojen teoreettisuuteen ja hyppäsi 1970 rahtilaivaan kohti Etelä-Amerikkaa tutustumaan toimittajana erikoistumansa alueen todellisuuteen.

“Alkoi mietityttään, että hetkinen, täällä mä viisastelen, enkä mä oo käyny siellä päinkään”, Virtanen naurahtaa Arto Nybergin haastattelussa 2015.

Kymmeniltä kriisialueilta Vietnamin sodasta lähtien raportoinut Virtanen on saanut Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon, Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon, Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiön tunnustuspalkinnon, Suomen Punaisen Ristin "Inhimillinen kädenojennus" -tunnustuksen, Puolustusvoimain sotilasansiomitalin ja Alfred Kordelinin palkinnon.

1980-luvun lopulla Virtanen kävi ensimmäisenä suomalaisena kaikissa maailman maissa. Nybergille hän kertoo matkailun konkreettisimmaksi opiksi sen, että ihmisiin pitää luottaa.

“Mä oon aina sanonut, että jos suhtautuu epäluuloisesti ihmisiin, niin silloin sä vietät koko elämäsi mielessäsi, että sä oot varkaiden ympäröimä. Jos sä oot kaikille avoin, niin sulle käy pari kertaa ehkä vähän pahasti, mut kuitenkin sun elämä on paljon rikkaampaa.”

Virtanen Arto Nybergin vieraana 2015

Nicaraguan vallankumous

Nicaraguassa tehtiin vuonna 1979 vasemmistolaisten sandinistisissien (FSLN) johdolla vallankumous, jossa syrjäytettiin Yhdysvaltojen tuella maata hallinnut diktaattori Anastasio Somoza.

Virtanen seurasi tilannetta aitiopaikalta Managuassa ja haastatteli Somozaa tämän bunkkerissa. Toimittaja kuvailee vierailua kirjassaan Saigonista Bagdadiin: Neljä vuosikymmentä ulkomaankirjeenvaihtajana.

Virtanen kirjoittaa huonotuulisen diktaattorin näyttäneen banaanitasavallan despootin karikatyyriltä. 43 vuotta jatkuneen perhedynastian viimeisen johtajan valta lähestyi loppuaan, ja haastattelu 14. heinäkuuta 1979 jäi tämän viimeiseksi.

Kolme päivää bunkkerivierailun jälkeen Virtanen heräsi helikopterien ääneen ja näki huoneensa ikkunasta, kun Somoza poistui trooppiseen kuutamoyöhön.

"Sotilaiden taskulamput valaisevat kenttää. Miehet ja laukut tulevat ja lähtevät pimeydessä. Sitten diktaattorin kuuluisa musta Cadillac ajaa saattueessa tietä pitkin, ilmeisesti Las Mercedesin lentokentälle, jonne helikopterit vievät osan kuormaa, jota moni nicaragualainen nimittää myöhemmin ryöstösaaliiksi. Uskomaton näky! Somoza lähtee silmieni edessä!”, Virtanen kirjoittaa.

Reilu vuosi myöhemmin Somoza ammuttiin singolla Paraguayssa.

Virtasen Raportti Nicaraguasta 1979
Trust me, I'm a reporter.― Rauli Virtanen

Virtanen on haastatellut merkkihenkilöitä Muhammad Alista Nelson Mandelaan, mutta seikkailunhakuinen toimittaja on jututtanut myös pelättyjä sissejä kuten talibaneja ja Abu Sayyaf -separatisteja. Olennaista on osata oikeat sanat ja eleet.

"Mä aina sanon, että trust me, I´m a reporter", Virtanen paljastaa Nybergille syksyllä 2009.

Vaikka työ on tuntunut pikemminkin harrastukselta, on jatkuvalla matkustelulla myös varjopuolensa.

"En yhdy niihin, jotka sanovat, että päivääkään en vaihtaisi pois. Kyllä tässä on tuhoutunut kuukausia lentokentillä ja sen ajan olisin voinut olla perheen kanssa. Mutta balanssi on kuitenkin ihan positiivinen."

Virtanen Arto Nybergin vieraana 2009

El Salvadorin sisällissota

El Salvadorin sisällissota oli vuodesta 1979 vuoteen 1992 jatkunut konflikti, jossa vasemmistolaiset sissijoukot taistelivat Yhdysvaltojen tukemaa sotilasdiktatuuria vastaan. Sota päättyi ratkaisemattomana kylmän sodan päättyessä.

Sissitoiminta sai herätteen Nicaraguan vuoden 1979 sandinistivallankumouksesta. Maan arkkipiispan Óscar Romeron murha 24. maaliskuuta 1980 radikalisoi El Salvadorin poliittista ilmapiiriä entisestään.

Virtanen vieraili maassa useita kertoja vuosikymmenen vaihteessa. 1979 hän haastatteli arkkipiispa Romeroa ja kirjoittaa tapaamisesta kirjassaan Saigonista Bagdadiin.

Romero antoi Virtaselle Ana Guadulupe Martinezin tuolloin kielletyn kirjan, joka käsitteli El Salvadorin salaisia vankiloita.

Ana Guadulupe Martinez toimi vastarintaliike ERP:n (Kansan vallankumousarmeijan) keskuskomiteassa ennen kuin hänet vangittiin 1976 kahdeksi vuodeksi. Kirjassaan hän kertoo omakohtaisesti nuoren naisen kauhusta, kun hänen vangitsijansa El Salvadorin asevoimista raiskasivat hänet sekä sähkökiduttavat häntä vaginaan ja rintoihin.

Virtanen kirjoittaa pelänneensä, että kirja löydetään, ja hän joutuisi mahdollisen kidutuksen seurauksena paljastamaan, että sai kirjan arkkipiispalta. Kirjaa ei kuitenkaan löydetty.

Vuoden 1980 maaliskuussa Virtanen palasi El Salvadoriin – tällä kertaa Romeron hautajaisiin.

Seuraava matka joulukuussa 1980 oli edellistäkin järkyttävämpi. Virtanen saapui San Salvadorin lentokentälle brasilialaisen tv-ryhmän kanssa ja tutustui amerikkalaiseen nunnaan Dorothy Kazeliin ja tämän työtoveriin Jean Donovaniin.

Vain päivää myöhemmin Virtanen kuuli naisten kadonneen. Kirkko sai pian tiedon palaneesta autosta ja mahdollisista ruumislöydöistä.

Virtanen oli paikalla, kun nunnien ruumiit nostettiin kuopasta.

“Lennän takaisin kotiin New Yorkiin. Vieressäni istuva valokuvaaja pyytää anteeksi sitä, että hän haisee kalmalle. ‘Ei tullut vaihtopaitaa eikä toisia housuja mukaan’, hän selittää. Nunnien ruumiden haju täyttää matkustamon takaosan. Nyt on pakko ottaa drinkki”, Virtanen kirjoittaa.

Palattuaan kotiin hän istui iltaa ystäviensä kanssa, kun hän kuuli John Lennonin tulleen ammutuksi kaupungin toisella puolella.

Virtanen raportoi Óscar Romeron murhasta
Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset.― Rauli Virtanen

Vietnamin sota käytiin vuosina 1954–1975 Pohjois- ja Etelä-Vietnamin valtioiden sekä kummankin osapuolen kansainvälisten liittolaisten välillä.

Yhdysvaltojen tultua mukaan sotaan taistelut levisivät Etelä-Vietnamista myös Pohjois-Vietnamiin, Laosiin ja Kambodžaan.

Laosia Yhdysvallat pommitti yhtäjaksoisesti yhdeksän vuotta, pudottaen arviolta tonnin räjähteitä jokaista asukasta kohden.

Virtanen lähetettiin Vietnamiin vuonna 1972 hänen ollessa vasta 24-vuotias. Komennus oli nuorelle toimittajalle seikkailu, vaikka sairaalavierailu johti miltei pyörtymiseen Virtasen nähtyä lapsia, joilta oli raajoja silpoutunut irti pommituksissa.

Virtanen muistelee Vietnamin sotaa

Rauli Virtasen reportaaseja

Taliban-hallinnon jälkeisessä Afganistanissa kansainvälisten joukkojen läsnäolo herätti ristiriitaisia tunteita. Virtanen raportoi Ajankohtaiselle Kakkoselle Kabulista marraskuussa 2013. Tuolloin oltiin epävarmoja siitä, mitä tapahtuisi sen jälkeen, kun suuri osa kaksitoista vuotta maassa olleista kansainvälisistä joukoista alkaisi vetäytyä vuonna 2014.

Intian valtameren maanjäristys 2004 aiheutti valtavia hyökyaaltoja, tsunameja, jotka tuhosivat suuria alueita Kaakkois-Aasian rannikolla. Sri Lankassa menehtyi reilut 30 000 ihmistä, joista yli puolet oli lapsia. Virtanen raportoi Ajankohtaiselle kakkoselle paikan päältä vuonna 2005.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.