Suomalaiset ovat matkustaneet vuosia Venäjälle sijaissynnytyshoitoihin – suomalaispari käytti asunnon verran rahaa vauvan saamiseen
Pietarissa toimi vuosia myös suomalaisomistuksessa ollut klinikka, joka tarjosi sijaissynnytyshoitoja.
Lakimies Konstantin Svitnevillä on toimisto niin Moskovassa kuin Pietarissakin. Molemmat sijaitsevat kaupunkien kalleimpiin kuuluvilla alueilla keskustan tuntumassa. Sisään pääsee vain kutsusta.
Svitnev järjestää sijaissynnytyksiä Venäjällä. Vuosien varrella hän on auttanut useita suomalaisperheitä saamaan oman biologisen lapsen. Svitnevin mielestä Suomella on ongelma: vauvoja on liian vähän. Siksi sijaissynnytykset ovat bisnestä, jota on tärkeää tehdä.
Suomella on ongelma: vauvoja on liian vähän.
Siistiin liivipukuun pukeutunut Svitnev näkee yksinkertaisen syyn siihen, että Venäjästä on tullut suomalaisille suosittu sijaissynnytyskohde. Venäjän laki hyväksyy sijaissynnytyksen heteropareille ja lasta yksin toivoville.
– Se on varsin helppo selittää. Venäjä on aivan Suomen vieressä, me jaamme rajan. Ja on mahdollista järjestää sijaissynnytys Pietarissa. Tietenkin se on täydellistä.
Svitnevin toimistolla oli kesän lopulla viitisen suomalaisasiakasta eri vaiheissa sijaissynnytysprosessia. Sekä heteropariskuntia, että lapsen yksin hankkivia vanhempia. Haastattelun jälkeen odotushuoneessa istuu jo seuraava pari odottamassa Svitnevin tapaamista.
Suomen valtio rahoitti venäläistä klinikkaa
Suomalaiset eivät ole mukana Venäjän sijaissynnytysbisneksessä vain asiakkaina.
Suomalaisten 90-luvulla perustama AVA-Peter-klinikka on vuosia tarjonnut sijaissynnytyspalveluita Pietarissa.
– Se on juuri se klinikka, mitä suurin osa jäsenistämme käyttää, kertoo kohduttomuuden vuoksi lapsettomuudesta kärsivien Kohtuuttomat ry:n puheenjohtaja Tanja Tulonen.
Klinikan entinen pääomistaja, tamperelaislääkäri Ralph Ashorn kertoo, että hänen lisäkseen omistajana olivat pienillä osuuksilla muun muassa Terveystalo ja Mehiläinen. Klinikan laajennusta 2000-luvun alussa rahoitti myös Suomen valtio omistamansa Finnfund-rahaston kautta.
Alkuvuonna uutisoitiin, että omistajat ovat realisoineet sijoituksensa.
– Sovimme, että kauppasummaa ei paljasteta, sanoo Ralph Ashorn.
– Joskus kysyin, käykö sijaissynnytyksissä suomalaisia. Silloin minulle vastattiin, että ei.
Ashorn myöntää kuitenkin, että ei välttämättä olisi tiennyt suomalaisasiakkaista.
Vastasyntynyt oli pakko selittää jotenkin
Yksi Svitnevin aikaisemmista asiakasperheistä suostui haastatteluun sillä ehdolla, että heidän henkilöllisyytensä salataan. Pariskunta on kertonut lasten alkuperästä vain lähipiirilleen.
– Siinä on vähän mietittävää, että miten sen sanoo. Meidän oli tietyllä tapaa pakko puhua tästä, koska jos olet töissä loppuun asti ja sitten yhtäkkiä sulla on vauva kotona, niin se on pakko jotenkin selittää. Kyllä meidän lähipiiri sen tietää.
Lähipiiri tietää sijaissynnytyksestä.
Pariskunnan lapset ovat nyt alle kouluikäisiä. Äiti kertoo tehneensä vuosien taustatyön ennen päätöstä ryhtyä sijaissynnytysjärjestelyyn Venäjällä. Ennen lasten hankintaa he eivät olleet käyneet maassa koskaan.
– Me valitsimme loppujen lopuksi Pietarin, koska se on niin lähellä. Halusimme olla mahdollisimman läsnä. Olimme lääkärikäynneillä, ultraäänessä ja kaikessa, mihin saimme mennä. Kävimme siellä tosi monta kertaa. Sinnehän pääsi päiväseltään, että mentiin aamulla ja tultiin illalla kotiin.
”Tuttavani tuomitsevat ja luulevat, että se on minun lapseni, jonka myyn”
Aivan samoin kuin sijaissynnytystä käyttäneet vanhemmat, myöskään sijaissynnyttäjät eivät usein halua kertoa järjestelyistään kuin lähipiirilleen.
Svitnevin toimistolla tapaamme kahdeksannella kuulla raskaana olevan sijaissynnyttäjän, joka on ehtinyt synnyttää kaksi vauvaa muille pareille. Lisäksi hänellä on kaksi omaa lasta. Kutsumme naista Elenaksi.
Elena on muuttanut Pietariin synnyttämään. Koti on Vologdassa Pohjois-Venäjällä, kaukana Pietarista. Siellä ei tiedetä sijaissynnyttämisestä. Elena ei halua puhua sijaissynnytyksestä omalla nimellään.
– Monet eivät ymmärrä, vaan jopa tuomitsevat sen, että auttaa ihmisiä, jotka eivät voi saada haluamaansa lasta muuten kuin niin, että toinen kantaa heidän terveen lapsensa. Tuttavani tuomitsevat ja luulevat, että se on minun lapseni, jonka myyn.
Sijaissynnyttäjän saama rahasumma vaihtelee
Elena sanoo tienneensä täsmälleen, ettei hänen kohdussaan kasva oma lapsi. Vauva on saanut alkunsa tulevien vanhempien sukusoluista. Elena sanoo kuitenkin olevansa iloinen lapsen kasvaessa ja kehittyessä.
– Juttelen sille. Sanon sille, että sitä rakastetaan jo ja sen syntymää odotetaan.
Monet tuomitsevat sen, että auttaa ihmisiä.
Elena kertoo sijaissynnytysten kallistuneen ajan myötä. Tästä raskaudestaan hän saa hieman enemmän rahaa kuin ensimmäisestä kerrasta.
Tarkkoja summia Elena ei kuitenkaan voi kertoa. Hän kertoo allekirjoittaneensa sopimuksen, joka kieltää häntä puhumasta saamastaan korvauksesta.
Elena kertoo kuitenkin, että summa ei ole kaikille sijaissynnyttäjille sama.
– Kun tulin mukaan ensimmäisillä kerroilla, naisille oli tietyt kriteerit. Katsotaan, sopiiko ikä. Myös veriryhmän täytyy olla sama kuin biologisella äidillä. Kaikki tämä vaikuttaa korvaukseen.
Sijaissynnyttämisprosessin hinnalla olisi saanut asunnon Suomesta
Konstantin Svitnevin mukaan Venäjällä sijaissynnyttäjille maksettava summa vaihtelee useimmiten 15 000 euron ja 20 000 euron välillä. Kokenut sijaissynnyttäjä saa Svitnevin mukaan isomman korvauksen kuin ensikertalainen. Summia ei kuitenkaan pysty vahvistamaan, koska sopimukset ovat Svitnevin mukaan salaisia.
Kokenut sijaissynnyttäjä saa isomman korvauksen.
Sijaissynnyttäjän valitseminen on vanhempien vastuulla. Hinta riippuu Svitnevin mukaan siitä, mitä vanhemmat haluavat.
– Osa heistä haluaa tietyn ikäisen sijaissynnyttäjän, ehkä koulutusta, ehkä että hän asuu Pietarissa.
Suomalaispariskunta kertoo, etteivät he koskaan laskeneet koko prosessiin mennyttä rahasummaa. Se oli kuitenkin merkittävä.
– Tokihan se maksoi hirveästi, kun me reissasimme siellä ja vuokrasimme kämpän kuukausiksi ja oma asunto oli täällä. Niillä rahoilla olisi varmaan saanut asunnon jostain, ei ehkä Helsingistä, mutta kyllä rahaa meni vaikka kuinka paljon.
”Älä vastaa kysymyksiin, joita pidät liian henkilökohtaisina”
Vaikka sijaissynnytykset ovat Venäjän lainsäädännössä sallittuja, voi ongelmaksi muodostua lasten saaminen pois Venäjältä.
Svitnev neuvoi suomalaispariskuntaa vain kävelemään syntymätodistuksen kanssa konsulaattiin. Tilanne oli pariskunnalle äärimmäisen stressaava. He eivät tienneet, saavatko he Suomen passit ja luvan poistua Venäjältä.
– Meidän piti tehdä se päätös, että otetaanko me tämä riski ja saatetaan jäädä jotenkin jumiin sitten sinne koko porukka, tai eikö me lähdetä tähän ollenkaan.
Sijaissynnytys ei kuulu Suomen viranomaisille.
Svitnevin mukaan tilanne on yksiselitteinen. Hänestä Suomen viranomaisille ei kuulu, ovatko lapset syntyneet sijaissynnytyksen avulla.
– En suosittele valehtelemaan. Aina kannattaa kertoa totuus, jos kysytään. Mutta älä vastaa kysymyksiin, joita pidät liian henkilökohtaisina. Sinun ei pidä kertoa hyvin henkilökohtaisia ja herkkiä tietoja kenelle tahansa konsulaatin työntekijälle. Se ei kuulu heille. Heillä on maan lakien mukaan tehty syntymätodistus ja heidän tulisi hyväksyä se.
Myös suomalaispariskunta päätti alusta asti, etteivät he valehtelisi viranomaisille.
– Olen aika pienikokoinen enkä todellakaan näyttänyt siltä, että olen just synnyttänyt. En tiedä, miten olisin voinut siinä tilanteessa valehdella. Miksi olisin lähtenyt sinne viimeisillään raskaana ja synnyttänyt siellä?
Venäjällä kasvanut perhe pääsi Suomeen lopulta ongelmitta.
”Aina kun heidän syntymäpäivänsä tulee, sytytän kynttilän ja… toivotan heille onnea”
Viimeisillään raskaana oleva Elena sanoo, että hän voisi harkita sijaissynnytysohjelmaan lähtemistä vielä tämän raskaudenkin jälkeen. Hän on synnyttänyt tämän sijaissynnytyksen jälkeen viisi lasta.
– Jos kaikki menee hyvin, synnytän itse kuten ennenkin, pysyn terveenä ja voin auttaa ainakin yksiä vanhempia, niin mielihyvin autan.
Elenan kokemukset sijaissynnyttämisestä ovat olleet myönteisiä. Vain toisessa sijaissynnytyksessä prosessi petti synnytyksen jälkeen.
Jotenkin erehdyksessä vauva tuotiin minulle uudestaan. Jouduin jopa imettämään sen.
Sijaissynnyttäjä luopuu vauvasta yleensä välittömästi synnytyksen jälkeen. Tuolla kertaa vauvan tilanneet sveitsiläiset vanhemmat eivät kuitenkaan ehtineet Venäjälle ajoissa.
– Mitä sitten tapahtui, en tiedä. Jotenkin erehdyksessä vauva tuotiin minulle uudestaan. Jouduin jopa imettämään sen. Pian virhe huomattiin ja vauva haettiin pois. Oli mukava pitää sitä hetki. Olkoonkin, että se ei ole minun, näin sen hymyilevän, se oli terve.
Asiasta puhuminen herkistää Elenan. Hän pyyhkii kyyneleitä, mutta sanoo tunteenpurkausten johtuvan raskaudesta.
Elenalla on oma tapansa muistaa synnyttämiään lapsia.
– Aina kun heidän syntymäpäivänsä tulee, sytytän kynttilän ja… toivotan heille onnea.
