Hyppää pääsisältöön

Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

Hakkuualueelle istutettu puuntaimi
Hakkuualueelle istutettu puuntaimi. Hakkuualueelle istutettu puuntaimi Kuva: Ritva Tarkki hakkuu,taimet

Puu on suomalaisuuden kovaa ydintä, maan elinehto ja intohimoja herättävä teollisuuden ja luonnonsuojelun kohde. Kotimaan katsauksessa nähtiin vuonna 1994 neliosainen Suomen metsiä ja metsäteollisuutta käsittelevä sarja, jossa katsottiin asioita myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.

Suomi on Euroopan metsäisin maa ja kokoonsa nähden metsistä riippuvaisin ja metsäsektorin toimintaan tukeutuvin valtio maailmassa. Kotimaan katsauksen Metsäsarjassa toimittajat Pekka Myyryläinen ja Tenho Tornberg pureutuivat asiantuntijoiden kera kansallisaarteeseemme monelta kantilta. Jaksot ovat katsottavissa myös Areenassa.

Puiden kertomaa

Ensimmäisessä osassa matkataan Inarin Iijärvelle, jossa tutkitaan tuhansia vuosia vanhojen uppopuiden vuosikasvuja. Niiden avulla saadaan tietoa ilmaston menneisyydestä ja muutoksista.

Apulaisprofessori Matti Eronen Oulun yliopistosta kertoo mäntyaineistoa olevan koossa jo 7000 vuoden ajalta.

Aineistosta selviää, kuinka ilmasto oli noin 6000 vuotta sitten lämpimämpää, sen jälkeen se on kylmentynyt ja muuttunut epävakaisemmaksi. Tutkimus voi auttaa ennakoimaan tulevia ilmaston muutoksia ja mahdollista ilmaston lämpenemistä.

Erosen mukaan kasvihuoneilmiön voimistuessa on vaarana, että lämpötilat nousevat yhtäkkiä korkeammaksi.

Metsänviljelyn harharetket

Toisessa osassa kysytään mihin Suomen metsiin viimeisen 30 vuoden aikana laitetut parisataa miljardia markkaa ovat menneet. Metsänhoidon käytännöt ovat kriittisen tarkastelun alla.

Metsien käsittelyn ja hoidon selostetaan rakentuneen sen uskomuksen varaan, että luonnossa metsä kehittyy hiljalleen tasarakenteiseksi yhden puulajin metsäksi. Siten oikeutetaan metsän muokkaustoimet, kuten myrkytykset, lannoitukset, aukkohakkuut, auraukset sekä metsien ja soiden laajamittaiset ojitukset.

Suomessa on ojitettu soita enemmän kuin missään muualla. Viiden miljoonan suohehtaarin ojitukset ovat tulleet yhteiskunnalle kalliiksi ja kiihdyttävät kasvihuoneilmiötä.

Apulaisprofessori Seppo Eurola Oulun yliopistosta toteaa, että metsien ojitus on suurin ihmisen tekemä luontoa muuttava toimenpide Suomessa ja vertaa sitä vakavuudessa aavikoitumiseen ja metsien häviämiseen välimeren maissa. Hänen mielestään suoluonnon merkitystä ekosysteemin kannalta ei aikoinaan pohdittu tarpeeksi syvällisesti ja nyt kärsitään seurauksista.

Metsäntutkimuslaitoksen professori Erkki Lähde toteaa, ettei tehotaloudesta ole juuri hyötyä. Esimerkiksi avohakkuut tuottavat hetkellisesti tehokkaasti, sen jälkeen kestää pitkään, kunnes metsä toipuu ennalleen eikä "nämä räkämänniköt kelpaa edes kaupaksi".

Luonnonsuojelija ja kirjailija Pentti Linkola suree avohakkuiden aiheuttamaa tuhoa. Aarniometsän palautuminen ennalleen kestää noin parisataa vuotta.

Suojelun oppiriidat

Kolmannessa osassa tavataan erilaisia näkökantoja edustavia luonnonsuojelijoita, yhteistä kaikille on kunnioitus luontoa kohtaan.

Metsäteollisuuden ja luonnonsuojelijoiden kerrotaan lähentyneen toisiaan, yksimielisyys koskee tosin vain aarniometsiä, joiden rippeitä halutaan suojella. Yhtyneet paperitehtaan metsänhoitopäällikkö Juhani Pyykkönen muotoilee asian diplomaattisesti: "Metsänhoito on tunteisiin vetoavaa." Hän vakuuttaa, että teollisuudella on halu suojella metsiä.

Metsähallituksen kartoittaja Mariko Lindgren toivoo, että luonnontilaisista metsistä ja soista säilytettäisiin tarpeeksi laajoja alueita. Suuret kokonaisuudet jäävät puuttumaan, jos suojellaan vain tarkoin valikoituja pieniä aarniometsäalueita.

Erkki Lähteen mielestä on myös välttämätöntä pehmentää metsien käsittelyä luonnonmukaisempaan suuntaan, muuten lopputuloksena on "tehometsätalouden tilkkutäkki". Hän kertoo, kuinka vielä 1980-luvulla yksityisillä metsänhoitajilla oli vain vähän valtaa vaikuttaa, miten metsiään hoitavat. Ajat ovat onneksi muuttuneet, Lähde sanoo, nykyään tavoitellaan monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä.

Lähde uskoo teollisuuden ja metsiensuojelun voivan lähentyä toisiaan. Luonnonsuojelija Pentti Linkolan käsitys on synkempi, hänen mielestään metsien hakkuut ja suojelu ovat toistensa vastakohtia. Linkolan mielestä Suomen metsistä pitäisi suojella yli puolet, jotta oltaisiin kestävällä pohjalla.

Metsäpolitiikan vaihtoehdot

Neljännessa osassa kysytään, onko Suomen metsiä kasvatettu yksipuolisesti sellun ja paperin tuotantoa varten. Olisiko työttömiä vähemmän, jos metsäpolitiikkaa olisi hoidettu toisin ja kehitetty muutakin metsäteollisuutta.

Suomessa puun käyttö muuhun kuin sellun ja paperin raaka-aineeksi on ollut arveluttavaa, jopa epäisänmaallista, selostaa toimittaja Pekka Myyryläinen. Taustalla on ollut pelko puun riittävyydestä sekä puutteet tekniikassa. Ennen kenttäsahojen tuloa, järeät, isot puut olivat roskapuun maineessa.

Kun muualla Euroopassa sahoja uusittiin ja perustettiin lisää, Suomessa kerrottiin vain vitsejä sahanpolttajista.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n osastopäällikö Pekka Airaksinen kertoo, kuinka monet tutkimukset ovat palvelleet vain massateollisuuden tarpeita. Maakunnissa järjestetyissä ideointipalavereissa on löydetty uusia tapoja käyttää puuta.

Eri puulajit ovat nauttineet vaihtelevaa suosiota teollisuuden silmissä. Esimerkiksi koivua pidettiin 1960-luvulla lähes rikkaruohon kaltaisena puuna ja monista havumetsistä koivut myrkytettiin pois. 1990-luvulla koivun lisäksi jo muutkin lehtipuut olivat arvossaan, mutta edelleen on puita, jotka ovat suorastaan lainsuojattoman asemassa, ohjelmassa todetaan.

Metsien Suomi

Suomen pinta-alasta on metsää 71,6 prosenttia, noin 26,3 miljoonaa hehtaaria.

Yksityinen sektori omistaa metsien pinta-alasta 52 prosenttia, valtio 35 prosenttia ja metsäteollisuus kahdeksan prosenttia.

Valtion omistamia metsäalueita hallinnoi Metsähallitus. Sen tehtävä on hoitaa ja käyttää metsiä niin, että ne hyödyttävät mahdollisimman paljon suomalaista yhteiskuntaa. Liiketoiminnan lisäksi Metsähallituksella on mm. luonnonsuojelutehtäviä. Eduskunta hyväksyy vuosittain Metsähallituksen keskeiset palvelu- ja muut toimintatavoitteet.

Metsävarojen teollinen jalostaminen sahatavaraksi ja paperituotteiksi alkoi Suomessa 1800-luvun lopulla. Nykyään puuta hyödynnetään puutuotteiden ja paperin lisäksi mm. kankaiden, lääkkeiden, kemikaalien, funktionaalisten elintarvikkeiden, eläinten rehujen, muovien, kosmetiikan, älypakkausten ja liikenteen biopolttoaineiden valmistuksessa.

Metsäteollisuus tuo yli 20 prosenttia Suomen vientituloista. Kokoonsa nähden Suomi on metsistä riippuvaisin ja metsäsektorin toimintaan tukeutuvin valtio maailmassa.

Metsäpolitiikka

Suomen metsäpolitiikkaa johdetaan maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosastolla. Keskeiset linjaukset on koottu 1990-luvun puolesta välistä lähtien kansallisiin metsäohjelmiin.

Tärkeimpiä kansainvälisen metsäpolitiikan prosesseja ja sopimuksia ovat nykyään mm. YK:n metsäfoorumi, YK:n ilmastosopimus ja biodiversiteettisopimus, Euroopan metsäministerikonferenssit sekä Euroopan talouskomission (UNECE) ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) metsäsektoria koskeva työ sekä kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toiminta.

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö

Lisää vuoden 1994 aiheita: Ylen EU-illoissa 1994 kinattiin Suomen tulevaisuudesta ja Tulevaisuusvisioita vuonna 1994 sekä 1990-luvun: lama

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto