Hyppää pääsisältöön

Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

Hakkuualueelle istutettu puuntaimi
Hakkuualueelle istutettu puuntaimi. Hakkuualueelle istutettu puuntaimi Kuva: Ritva Tarkki hakkuu,taimet

Puu on suomalaisuuden kovaa ydintä, maan elinehto ja intohimoja herättävä teollisuuden ja luonnonsuojelun kohde. Kotimaan katsauksessa nähtiin vuonna 1994 neliosainen Suomen metsiä ja metsäteollisuutta käsittelevä sarja, jossa katsottiin asioita myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.

Suomi on Euroopan metsäisin maa ja kokoonsa nähden metsistä riippuvaisin ja metsäsektorin toimintaan tukeutuvin valtio maailmassa. Kotimaan katsauksen Metsäsarjassa toimittajat Pekka Myyryläinen ja Tenho Tornberg pureutuivat asiantuntijoiden kera kansallisaarteeseemme monelta kantilta. Jaksot ovat katsottavissa myös Areenassa.

Puiden kertomaa

Ensimmäisessä osassa matkataan Inarin Iijärvelle, jossa tutkitaan tuhansia vuosia vanhojen uppopuiden vuosikasvuja. Niiden avulla saadaan tietoa ilmaston menneisyydestä ja muutoksista.

Apulaisprofessori Matti Eronen Oulun yliopistosta kertoo mäntyaineistoa olevan koossa jo 7000 vuoden ajalta.

Aineistosta selviää, kuinka ilmasto oli noin 6000 vuotta sitten lämpimämpää, sen jälkeen se on kylmentynyt ja muuttunut epävakaisemmaksi. Tutkimus voi auttaa ennakoimaan tulevia ilmaston muutoksia ja mahdollista ilmaston lämpenemistä.

Erosen mukaan kasvihuoneilmiön voimistuessa on vaarana, että lämpötilat nousevat yhtäkkiä korkeammaksi.

Metsänviljelyn harharetket

Toisessa osassa kysytään mihin Suomen metsiin viimeisen 30 vuoden aikana laitetut parisataa miljardia markkaa ovat menneet. Metsänhoidon käytännöt ovat kriittisen tarkastelun alla.

Metsien käsittelyn ja hoidon selostetaan rakentuneen sen uskomuksen varaan, että luonnossa metsä kehittyy hiljalleen tasarakenteiseksi yhden puulajin metsäksi. Siten oikeutetaan metsän muokkaustoimet, kuten myrkytykset, lannoitukset, aukkohakkuut, auraukset sekä metsien ja soiden laajamittaiset ojitukset.

Suomessa on ojitettu soita enemmän kuin missään muualla. Viiden miljoonan suohehtaarin ojitukset ovat tulleet yhteiskunnalle kalliiksi ja kiihdyttävät kasvihuoneilmiötä.

Apulaisprofessori Seppo Eurola Oulun yliopistosta toteaa, että metsien ojitus on suurin ihmisen tekemä luontoa muuttava toimenpide Suomessa ja vertaa sitä vakavuudessa aavikoitumiseen ja metsien häviämiseen välimeren maissa. Hänen mielestään suoluonnon merkitystä ekosysteemin kannalta ei aikoinaan pohdittu tarpeeksi syvällisesti ja nyt kärsitään seurauksista.

Metsäntutkimuslaitoksen professori Erkki Lähde toteaa, ettei tehotaloudesta ole juuri hyötyä. Esimerkiksi avohakkuut tuottavat hetkellisesti tehokkaasti, sen jälkeen kestää pitkään, kunnes metsä toipuu ennalleen eikä "nämä räkämänniköt kelpaa edes kaupaksi".

Luonnonsuojelija ja kirjailija Pentti Linkola suree avohakkuiden aiheuttamaa tuhoa. Aarniometsän palautuminen ennalleen kestää noin parisataa vuotta.

Suojelun oppiriidat

Kolmannessa osassa tavataan erilaisia näkökantoja edustavia luonnonsuojelijoita, yhteistä kaikille on kunnioitus luontoa kohtaan.

Metsäteollisuuden ja luonnonsuojelijoiden kerrotaan lähentyneen toisiaan, yksimielisyys koskee tosin vain aarniometsiä, joiden rippeitä halutaan suojella. Yhtyneet paperitehtaan metsänhoitopäällikkö Juhani Pyykkönen muotoilee asian diplomaattisesti: "Metsänhoito on tunteisiin vetoavaa." Hän vakuuttaa, että teollisuudella on halu suojella metsiä.

Metsähallituksen kartoittaja Mariko Lindgren toivoo, että luonnontilaisista metsistä ja soista säilytettäisiin tarpeeksi laajoja alueita. Suuret kokonaisuudet jäävät puuttumaan, jos suojellaan vain tarkoin valikoituja pieniä aarniometsäalueita.

Erkki Lähteen mielestä on myös välttämätöntä pehmentää metsien käsittelyä luonnonmukaisempaan suuntaan, muuten lopputuloksena on "tehometsätalouden tilkkutäkki". Hän kertoo, kuinka vielä 1980-luvulla yksityisillä metsänhoitajilla oli vain vähän valtaa vaikuttaa, miten metsiään hoitavat. Ajat ovat onneksi muuttuneet, Lähde sanoo, nykyään tavoitellaan monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä.

Lähde uskoo teollisuuden ja metsiensuojelun voivan lähentyä toisiaan. Luonnonsuojelija Pentti Linkolan käsitys on synkempi, hänen mielestään metsien hakkuut ja suojelu ovat toistensa vastakohtia. Linkolan mielestä Suomen metsistä pitäisi suojella yli puolet, jotta oltaisiin kestävällä pohjalla.

Metsäpolitiikan vaihtoehdot

Neljännessa osassa kysytään, onko Suomen metsiä kasvatettu yksipuolisesti sellun ja paperin tuotantoa varten. Olisiko työttömiä vähemmän, jos metsäpolitiikkaa olisi hoidettu toisin ja kehitetty muutakin metsäteollisuutta.

Suomessa puun käyttö muuhun kuin sellun ja paperin raaka-aineeksi on ollut arveluttavaa, jopa epäisänmaallista, selostaa toimittaja Pekka Myyryläinen. Taustalla on ollut pelko puun riittävyydestä sekä puutteet tekniikassa. Ennen kenttäsahojen tuloa, järeät, isot puut olivat roskapuun maineessa.

Kun muualla Euroopassa sahoja uusittiin ja perustettiin lisää, Suomessa kerrottiin vain vitsejä sahanpolttajista.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n osastopäällikö Pekka Airaksinen kertoo, kuinka monet tutkimukset ovat palvelleet vain massateollisuuden tarpeita. Maakunnissa järjestetyissä ideointipalavereissa on löydetty uusia tapoja käyttää puuta.

Eri puulajit ovat nauttineet vaihtelevaa suosiota teollisuuden silmissä. Esimerkiksi koivua pidettiin 1960-luvulla lähes rikkaruohon kaltaisena puuna ja monista havumetsistä koivut myrkytettiin pois. 1990-luvulla koivun lisäksi jo muutkin lehtipuut olivat arvossaan, mutta edelleen on puita, jotka ovat suorastaan lainsuojattoman asemassa, ohjelmassa todetaan.

Metsien Suomi

Suomen pinta-alasta on metsää 71,6 prosenttia, noin 26,3 miljoonaa hehtaaria.

Yksityinen sektori omistaa metsien pinta-alasta 52 prosenttia, valtio 35 prosenttia ja metsäteollisuus kahdeksan prosenttia.

Valtion omistamia metsäalueita hallinnoi Metsähallitus. Sen tehtävä on hoitaa ja käyttää metsiä niin, että ne hyödyttävät mahdollisimman paljon suomalaista yhteiskuntaa. Liiketoiminnan lisäksi Metsähallituksella on mm. luonnonsuojelutehtäviä. Eduskunta hyväksyy vuosittain Metsähallituksen keskeiset palvelu- ja muut toimintatavoitteet.

Metsävarojen teollinen jalostaminen sahatavaraksi ja paperituotteiksi alkoi Suomessa 1800-luvun lopulla. Nykyään puuta hyödynnetään puutuotteiden ja paperin lisäksi mm. kankaiden, lääkkeiden, kemikaalien, funktionaalisten elintarvikkeiden, eläinten rehujen, muovien, kosmetiikan, älypakkausten ja liikenteen biopolttoaineiden valmistuksessa.

Metsäteollisuus tuo yli 20 prosenttia Suomen vientituloista. Kokoonsa nähden Suomi on metsistä riippuvaisin ja metsäsektorin toimintaan tukeutuvin valtio maailmassa.

Metsäpolitiikka

Suomen metsäpolitiikkaa johdetaan maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosastolla. Keskeiset linjaukset on koottu 1990-luvun puolesta välistä lähtien kansallisiin metsäohjelmiin.

Tärkeimpiä kansainvälisen metsäpolitiikan prosesseja ja sopimuksia ovat nykyään mm. YK:n metsäfoorumi, YK:n ilmastosopimus ja biodiversiteettisopimus, Euroopan metsäministerikonferenssit sekä Euroopan talouskomission (UNECE) ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) metsäsektoria koskeva työ sekä kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toiminta.

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö

Lisää vuoden 1994 aiheita: Ylen EU-illoissa 1994 kinattiin Suomen tulevaisuudesta ja Tulevaisuusvisioita vuonna 1994 sekä 1990-luvun: lama

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.