Hyppää pääsisältöön

Apua, sain metsää perinnöksi – mitä sille pitäisi tehdä?

Palanut metsä.
Palanut metsä. Kuva: Yle Kuvapalvelu/Jari Salonen Mennään metsään (kampanja),Elävät puut

Ensinnäkin lohdutuksen sana. Et todellakaan ole yksin, sillä näin käy tuhansille ihmisille vuodessa Suomessa. Ei kannata kauhistua – metsänomistaminen ei ole niin vaikeaa kuin ehkä kuvittelet ja monenlaista apua on saatavilla.

Olet aika tyypillinen metsänomistaja, sillä puolet heistä on saanut metsänsä perintönä. Muutenkin Suomessa metsät liikkuvat suvussa, sillä 40 prosenttia metsänomistajista ostaa metsänsä vanhemmilta ja lähisukulaisilta. Vain vajaa kuudesosa on ostanut tilansa vapailta markkinoilta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungistumisen myötä city-metsänomistajien määrä on kasvanut ja on nykyään jo lähes puolet kaikista metsänomistajista. Ei siis ihme, jos metsänomistajilta saattaa näppituntuma metsänhoitoon olla kateissa.

Tämä artikkeli on jaettu neljään osaan. Halutessasi pääset näistä linkeistä suoraan sinua kiinnostavaan kohtaan.

1. Miten metsän omistaminen järjestetään?
2. Mistä saan apua metsän hoitamiseen?
3. Entä jos haluan myydä metsätilani?
4. Haluan myydä puuta metsästäni – mitä teen?

Tietoja metsänomistuksesta

Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa. Tyypillisesti suomalaiset metsätilat ovat pieniä: yli kahden hehtaarin metsätiloja on noin 350 000 ja niiden koko on keskimäärin 30 hehtaaria.

Yli sadan hehtaarin metsätiloja on vain viisi prosenttia, suurimmat selviävät Metsälehden listauksesta. Metsätilojen koko on pikkuhiljaa myös polarisoitunut, sillä sekä suurten että pienten tilojen määrä on kasvussa.

Yksityiset ihmiset omistavat noin 60 prosenttia Suomen tuottavasta metsämaasta. Etelä- ja Keski-Suomessa yksityiset henkilöt omistavat noin kolme neljäsosaa metsistä. Yksityisten kansalaisten omistuksessa olevat metsät siirtyvät yleensä perintönä sukupolvelta toiselle. Siksi Suomessa puhutaan perhemetsätaloudesta.

Valtio omistaa metsistä 26 prosenttia ja ne sijaitsevat pääasiassa Pohjois- ja Itä-Suomessa. Niistä 45 prosenttia on tiukasti suojeltu. Valtion metsiä hoitaa valtion liikelaitos Metsähallitus.

Teollisuus omistaa tuottavasta metsämaasta yhdeksän ja muut tahot viisi prosenttia. Metsät peittävät Suomen maapinta-alasta 75 prosenttia. Jokaista suomalaista kohti on noin 4,2 hehtaaria metsää.

Metsämaan omistus
Metsämaan omistus Kuva: Laura Rahinantti/Yle metsät

1. Miten metsän omistaminen järjestetään?

Omistatko metsäsi kuolinpesän osakkaana?

Koska metsää tyypillisesti saadaan perintönä, varsin usein sitä omistetaan muiden kanssa yhdessä perikunnan osakkaana. Silloin metsää ei omisteta suoraan, vaan ainoastaan osuus pesästä, johon saattaa kuulua tietenkin myös muuta kuin metsää. Kuolinpesän osakkaana sinua ei veroteta suoraan, vaan kuolinpesä on juridinen henkilö, jonka tuloja verotetaan. Sinun tulosi pesästä ovat siis verottomia sen jälkeen, kun perintövero on maksettu.

Kuolinpesän osakasta ei veroteta pesästä saaduista tuloista, kun perintövero on kerran maksettu.

Perikuntien kautta omistamisessa on se ongelma, että osakkaat saattavat olla hyvinkin erimielisiä asioista – vaikkapa metsänhoitotöistä – mutta kuolinpesän päätöksenteon on oltava yksimielistä. Siksi kuka tahansa pesän osakkaista voi halutessaan estää jonkin toimen. Jos päätöksenteko ei yhdessä suju, niin jokaisella pesän osakkaalla on myös oikeus vaatia pesän jakamista eli saada siitä oma osuutensa. Ohjeita pesän jakamisesta löytyy esimerkiksi Kuningaskuluttajan sivuilta.

järveä ja metsää
järveä ja metsää Kuva: Seppo Heikkinen/Yle metsät,Järvi,luonto

Metsää voit omistaa yhteisesti myös verotusyhtymässä

Usein kuolinpesä sisältää muutakin kuin metsää ja se omaisuus halutaan jakaa, mutta säilyttää metsätila yhteisenä. Tällöin ratkaisuna voi olla verotusyhtymä.

Päinvastoin kuin kuolinpesä, yhtymä ei ole itsenäinen verovelvollinen,vaan kaikkia osakkaita verotetaan erikseen. Metsän omistusosuus on tällöin henkilökohtaista, kiinteää omaisuutta. Kuolinpesässä osuudet puolestaan katsotaan irtaimeksi omaisuudeksi. Tästä syystä yhtymä voi olla verotuksellisesti edullisempi omistusmuoto kuin perikunta. Se, mikä on kannattavinta, on tapauskohtaista ja riippuu siitä, millaisia omistajia perikunnalla on, kertoo kiinteistövälittäjä Petri Soikkeli Metsänhoitoyhdistys Keski-Savosta:

Suora metsänomistus voi vaikuttaa opintososiaalisiin etuuksiin tai laitoshoitomaksuihin.

– Jos perikunnassa on nuoria opiskeluikäisiä, niin perikuntaa ei kannata purkaa, koska suora metsänomistus voi vaikuttaa opintososiaalisiin etuuksiin. Toinen erityisryhmä on ikääntyneet henkilöt, jotka ovat oikeustoimikelvottomia ja laitoshoidossa. Metsän omistaminen voi vaikuttaa heidän hoitomaksuunsa. Mutta esimerkiksi työssäkäyvien ja kotona asuvien eläkeläisten kannattaa omistaa yhtymän kautta, koska normaalilla metsätilalla ei joka vuosi hakkuita ole. Perikunta voi vähentää menot puutuloista ainoastaan niinä vuosina, kun on tulojakin, kun taas yhtymässä jokainen osakas voi omistusosuutensa mukaisesti vähentää vuosittain verotuksessaan metsätalouden kulut esim. harvennustöistä.

– Ja jos joku perikunnan osakkaista haluaa luopua omistuksistaan ja joku toinen osakas haluaa ne ostaa, niin verotuksellisesti on edullisempaa tehdä yhtymäosuuden kauppaa kuin kuolinpesäosuuden kauppaa, kertoo Soikkeli.

Yhtymän päätöksenteossa on sama yksimielisyysvaatimus kuin kuolinpesänkin kohdalla, joten osakkaiden erimielisyysongelmia se ei ratkaise. Mikä sitten neuvoksi jos yksimielisyyttä ei millään löydy?

– Siihen on useampia vaihtoehtoja, eikä siihen ole yksiselitteistä ratkaisua. Yksi ratkaisu on tietenkin, että yhteisellä sopimuksella kaikki luopuvat tilasta ja pannaan se vapaille markkinoille myyntiin. Jos ratkaisu on yhdestä osakkaasta kiinni, niin puretaan perikunta ja ostetaan se yksi osakas pois siitä. Jos kyseessä on yhtymä, niin ostetaan se yksi osakas pois. Jos hän haluaa välttämättä metsää, niin tehdään jakosopimus, että hän saa oman maansa, jossa voi toimia niinkuin haluaa.

– Huonoin vaihtoehto on olla tekemättä yhtään ja jättää ongelma seuraavalle sukupolvelle. Toiseksi huonoin on, että hoidetaan riita viranomaistoimitusten eli halkomisen kautta, mikä on kohtuullisen kallista. Mutta jos yksi osakas ei kertakaikkiaan suostu mihinkään, niin tätäkin tietä joudutaan käyttämään, kertoo Petri Soikkeli.

Yhteismetsään liittyminen voi olla myös yksi vaihtoehto

Metsäyhtymää ei pidä sekoittaa yhteismetsään, joka on Suomessa vielä suhteellisen harvinainen, mutta nouseva omistusmuoto. Hallintonsa raskauden vuoksi uuden yhteismetsän perustaminen keskiverrolle 30-35 hehtaarin metsätilalle ei ole järkevä ratkaisu. Joskus olemassa olevaan yhteismetsään liittyminen voi olla kuitenkin kannattavaa.

Jos ei saa raivaussahaa käyntiin, eikä tiedä kumminpäin istutusputkea pidetään kädessä eli ei ymmärrä käytännön metsänhoidosta mitään, niin yksi vaihtoehto on hakea sopiva yhteismetsä, ja kysyä, voisiko tilan liittää osaksi yhteismetsää.

– Toki silloin päätösvalta metsänhoidollisista toimenpiteistä ei ole enää omissa käsissä, mutta tasaista tuloa yhteismetsän pelisääntöjen mukaan tulee joka vuosi ja se on verovapaata, vinkkaa Petri Soikkeli.

En skogsmaskin i skogen
En skogsmaskin i skogen Kuva: Yle/Roy Fogde metsäkoneet,metsätalous,metsät,metsänomistajat

2. Mistä saan apua metsän hoitamiseen?

Metsä on sijoitus siinä missä osakkeet tai rahastot. Finanssisijoituksista se kuitenkin eroaa siinä, että sitä ei voi vain jättää muhimaan, vaan sitä pitää myös hoitaa. Muuten metsätilan arvo alenee. Ei kuitenkaan hätää, vaikket osaisikaan itse tehdä mitään. Apua kyllä löytyy.

Metsänhoito- ja puunkorjuutöitä voit ostaa vaikkapa paikallisilta metsuriyrittäjiltä. Tietoa omalla alueella toimivista metsäpalveluyrityksistä saat esimerkiksi paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä ja metsäalan yrittäjien palveluhakemistoista. Siellä on myös luettelo tarjotuista palveluista.

Suuria metsäalan palveluntarjoajiia ovat metsänhoitoyhdistykset, Otso Metsäpalvelut ja metsäyhtiöt Stora Enso, UPM sekä Metsä Group. Ne kaikki tarjoavat esimerkiksi metsätöihin, puukauppaan, ojituksiin ja veroneuvontaan liittyviä palveluja.

Ammatilliset oppilaitokset järjestävät koulutusta myös metsänomistajille.

Metsänomistajalle hyödyllinen verkkopalvelu on myös Metsäkeskuksen valtion rahoituksella tuottama Metsään.fi-palvelu. Sivusto kertoo tiedot omistamistasi metsätiloista ja perustiedot puustosta metsikkökuvioittain. Lisäksi näet ehdotukset tarpeellisista metsänhoito- ja hakkuutöistä sekä tilalla olevat mahdolliset luontokohteet. Palvelu on ilmainen, mutta vaatii varmennetun kirjautumisen esimerkiksi pankkitunnusten avulla.

Koulutusta ja neuvontaa tarjoavat monet tahot. Ammatilliset oppilaitokset järjestävät koulutusta myös metsänomistajille. Metsäyhtiöt, pankit ja metsäpalveluyrittäjät tarjoavat liiketoimintansa osana neuvontapalveluita metsänomistajille. Metsäalan ajankohtaisista tapahtumista voit etsiä tietoa vaikka Metsäyhdistyksen sivuilta.

Metsäalan toimijoita

Metsänhoitoyhdistysten tehtävänä on huolehtia metsänomistajien eduista ja heidän metsätaloutensa kannattavuudesta. Yhdistykset ovat metsänomistajien perustamia ja hallinnoimia. Osa yhdistysten neuvontapalveluista on metsänomistajajäsenille maksuttomia. Metsänhoitoyhdistysten toimialueet kattavat koko maan.

Kaupunkilaismetsänomistajien yhdistysten toimintaan kuuluu tiedon hankinta ja sen välittäminen, metsänomistuksen tai metsäharrastuksen aktivointi ja jäsenistön edunvalvonta. Kaupunkilaismetsänomistajat ovat järjestäytyneet myös valtakunnallisesti Etämetsänomistajien liitoksi. Heidän sivuillaan on luettelo jäsenyhdistyksistä ympäri maata.

Metsäkeskus kerää ja jakaa tietoa Suomen metsistä sekä valvoo metsälainsäädännön noudattamista. Tehtävänä on edistää kestävää metsätaloutta sekä neuvoa metsänomistajia metsien ja metsäluonnon hoidossa.
Toimintaa ohjaa ja rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka huolehtii valtion metsien ja vesialueiden hoidosta. Niitä on reilut 12 miljoonaa hehtaaria.

Luonnonvarakeskus (Luke) on valtion tutkimuslaitos, jonka toiminta keskittyy uusiutuviin luonnonvaroihin ja vastuulliseen ruoantuotantoon. Lukella on sekä tutkimus- että viranomaistehtäviä.

Maanmittauslaitos (MML) huolehtii maanmittaustoimituksista, kiinteistötiedoista, kartta-aineistoista sekä lainhuudoista ja kiinnityksistä. MML:n verkkopalvelussa voi muun muassa tehdä kiinteistökaupan kokonaan verkossa,

Maa- ja metsätalousministeriö johtaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaa. Ministeriön alaisia organisaatioita ovat Metsäkeskus, Luke, Metsähallitus ja Maanmittauslaitos.

3. Entä jos haluan myydä metsätilani?

Metsätilan arvoa on mahdoton sanoa suoraan, koska kaikki metsätilat ovat erilaisia. Niiden käyttöön ja arvoon vaikuttavat tilan koko, puuston ominaisuudet ja maaston rehevyys. Arvo riippuu myös siitä, kuinka hyvin puustoa on hoidettu: ajallaan hyvin tehdyt hoitotyöt näkyvät selvästi tilan arvossa.

Metsätilan hintaan vaikuttaa ilman muuta myös sijainti. Kiinnostuneita on enemmän, jos lähistöllä asuu paljon ihmisiä ja kilpailu myytävistä tiloista nostaa hintaa. Metsän kysyntä ja hinta ovat korkeimmat tiheään asutuissa Etelä- ja Länsi-Suomessa. Itään ja pohjoiseen mennessä kysyntä ja hintataso laskevat.

Myös tieyhteydet tai ennen kaikkea niiden puute vaikuttavat tilan arvoon. Jos teitä ei ole tai ne ovat kaukana, niin se alentaa suoraan puusta maksettavaa kantohintaa.

Metsäkaupassa on tällä hetkellä myyjien markkinat.― Petri Soikkeli Metsänhoitoyhdistys Keski-Savo

– Metsätilamarkkinat vetävät hyvin tällä hetkellä ja siellä on myyjien markkinat, sanoo Petri Soikkeli.

Voit aloittaa esimerkiksi ottamalla yhteyttä lähimpään metsänhoitoyhdistykseen. Niistä löytyy metsäkiinteistönvälittäjiä, jotka ovat erikoistuneet metsätilojen arvonmääritykseen ja myyntiin.

Osviittaa metsätilojen hintatasosta saa seuraamalla metsänhoitoyhdistysten kiinteistönvälitysyhtiöiden Metsätilat.fi-nettisivustoa. Sieltä löydät kattavan tarjonnan myytäviä metsätiloja koko Suomesta hintatason arvioinnin pohjaksi.

Netissä on myös laskureita, jotka auttavat tilan alustavan arvon määrittämisessä. Tällaisia löytyy esimerkiksi Maaseudun tulevaisuuden ja Metsäforestin sivuilla. Ne toimivat vähän eri tavoin, mutta molemmat varoittavat kuitenkin, että laskurin antama arvio on vain suuntaa-antava. Jos olet oikeasti myyntiaikeissa, niin kannattaa hankkia luotettavan ammattilaisen tekemä metsätilan hinta-arvio.

En granstockshög med tallar mot klar himmel i bakgrunden.
En granstockshög med tallar mot klar himmel i bakgrunden. Kuva: Pia Santonen / Yle Länsi-Uusimaa,Raasepori,Karjaa,metsätalous,tukit (puutavara, raakapuu),mänty,Metsänhakkuu,metsät,temperate coniferous forest,Hiilinielu

4. Haluan myydä puuta metsästäni – mitä teen?

Puun myyminen ei ole välttämättä kovin monimutkaista. Helpoimmalla pääset, kun laitat sähköpostia tai soitat jollekin metsäyhtiöistä tai puunvälittäjistä. Tässä artikkelissa jäljempänä on linkkejä ostajien sivuille, joilla on myös yhteystiedot.

Yhteydenoton jälkeen puunostajat tulevat ilmaiseksi ja sitoumuksetta katsomaan, millaisia puita sinulla olisi myytävänä. Voit lähteä metsäkäynnille puunostajan kanssa, mutta se ei ole välttämätöntä. Arvioinnin jälkeen puunostaja tekee tarjouksen kohteestasi, jos hänellä on puillesi käyttöä. Kannattaa toki pyytää tarjous useammaltakin ostajalta.

Puukauppaa voi tehdä pysty- tai hankintakauppana.

Kun suunnittelet puukauppaa, niin sinun täytyy miettiä, myytkö puuta pysty- vai hankintakauppana. Pystykaupassa metsänomistaja myy metsäyhtiölle hakkuuoikeuden sovitulle alueelle ja puunostaja hoitaa loput. Puunostaja on vastuussa kaupan ehtojen täyttymisestä, laatuvaatimuksista ja korjuukustannuksista. Tämä myyntitapa on luonnollisesti kaikkein helpoin ja siksi myös yleisin.

Hankintakaupassa metsänomistaja sopii toimittavansa sovitun puuerän tienlaitaan, josta metsäyhtiö noutaa puut. Metsänomistaja on vastuussa kaupan ehtojen täyttymisestä, metsänkäyttöilmoituksesta, laatuvaatimuksista ja korjuukustannuksista. Joskus harvoin, kun metsänomistaja toimittaa puut tuotantolaitokselle asti puhutaan toimituskaupasta.

Kuka puuta ostaa ja paljonko siitä saan?

Sellutehtaille menevälle kuitupuulle ei ole monia ostajia. Kolme suurta ostajaa Metsä Group, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj käyttävät lähes kaiken suomalaisen paperi- ja selluteollisuuden käyttöön tulevan kuitupuun. Lisäksi markkinoilta löytyy muutamia pienempiä yrityksiä.

Tukki- ja erikoispuiden puolella kilpailua on enemmän, sillä puumarkkinoilla toimii joukko paikallisia yhtiöitä. Kaikkiaan puuta ostavia yrityksiä on Suomessa useita satoja.

Puun hinta vaihtelee suuresti. Siihen vaikuttavat pitkälti samat tekijät kuin koko metsätilankin kaupassa, muun muassa myytävän tukkipuun laatu, poistettavan puuston määrä/hehtaari, hakattavan puuston kokonaismäärä, puiden kuljetusmatka metsästä tien varteen ja korjuuajankohta.

Lisätietoja puukaupan tekemisestä saat verkosta. Esimerkiksi Stora Enson sivuilta löytyy kattava opas puukaupan vaiheista. Metsätilat.fi sivuilta on ladattavissa seikkaperäinen metsän myyjän opas. Lataaminen tosin vaatii nimen, puhelinumeron ja sähköpostiosoitteen antamisen.

Jos tämä silti tuntuu liian vaikealta, voit toki aina pyytää paikallista metsänhoitoyhdistystä apuun. He auttavat sinua puukaupassa kilpailuttamaan puunostajia.

Lopuksi

Kuten huomaat, ei metsänomistaminen niin vaikeaa olekaan. Apua löytyy tarvittaessa. Ja metsänomistamiseen liittyy paljon muutakin arvoja kuin pelkkä tuottojen odottelu: pankkitililläsi tai osakesijoituksessasi et voi kävellä raikkaana syysaamuna, mutta metsässäsi voit!

Kommentit