Hyppää pääsisältöön

Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

Kuvataiteilija Tero Annanolli
Kuvataiteilija ja taidepedagogi Tero Annanolli Kuvataiteilija Tero Annanolli Kuva: Harri Anttila Kuusi kuvaa,Tero Annanolli

Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

Jokin aika sitten Tero Annanolli löysi kaapista paperin, oman koulukypsyystestin, jossa vasemmalla puolella olevien kuvioiden pohjalta piirrettiin omat kuvat oikealle puolelle. Tämä piirtämistehtävä muistutti häntä siitä, kuinka kiinnostus viivaan syntyi.

Kokkolan Ykspihlajassa kasvanut ja koulunsa aloittanut Tero kasvoi seitsemän sisaren ja veljen ympäröimänä.

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi hän opiskeli ensin vuoden Pohjoismaisessa taidekoulussa Kokkolassa, vaikka kaipasikin suurempiin kaupunkeihin. Muutaman mutkan kautta hän päätyi lopulta Taideteolliseen korkeakouluun ja elämä Helsingissä alkoi.

Viivan muokkaa niin yksilöä kuin yhteiskuntia

Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut se, miten viiva on muuttunut historian kuluessa ja miten eri yhteiskunnat ja tilanteet ovat sitä muokanneet.

– Viiva kuvaa mielenkiintoisesti eri yhteiskuntia, hän pohdiskelee

Lapsuudessaan Tero tutustui ranskalaisen Gustave Dorén (1832–1883) kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin. Asuessaan vuonna 2014 Pariisissa taiteilijaresidenssissä hän näki kuuluisassa Orseyn museossa Dorén näyttelyn ja se jätti vahvan jäljen.

– Oli todella mielenkiintoista nähdä hänen mielikuvitusrikkaita, jopa pelottaviakin piirustuksia. Ihailin suuresti hänen viivankäyttöään ja lukemattomia yksityiskohtia, kuvailee Annanolli.

Vanhojen taiteilijoiden, kuten Michelangelon viivan käyttö ja kuvaamisen tapa on aina kiinnostanut Tero Annanollia. Maalareiden prosessia hän kuvaa näin:

– Ensin he opettelivat piirtämään ja sitten vasta ottivat värit käyttöön. Tämän kautta kokonaisuuden ja muodon hallinta selkiintyi.

Esimerkiksi Annanollin ihailemalla Helene Schjerfbeckillä on samankaltainen vahva pohja.

– Hyvä pohjaa antaa vapauden ilmaista asioita, tuumailee Annanolli

Viivaa piirtämällä luovuuden lähteille

Viime vuosina Tero Annanolli on vetänyt lukuisissa yrityksissä, niin Suomessa kuin ulkomailla Luovuustyöpajoja. Pajoissa etsiydytään luovuuden lähteille rentouttamalla ensin kättä ja piirtämällä viivaa.

– Viiva on itselleni ollut aina hyvin tärkeä ja se linkittyy vahvasti kirjoittamiseen. Kulttuurista riippumatta se on kaikille tuttu muoto ja väline, hän perustelee.

Tero Annanollin mukaan viivan vahvuus on siinä että se on samanaikaisesti tuttu ja tuntematon.

– Pajoissa lähdetään liikkeelle siitä että kukin piirtää sanattomasti omaa viivaansa ohjeiden mukaan. Kaikki ovat tällöin ikään kuin samalla viivalla, kuvailee Tero Annanolli.

Kuvataiteilija Tero Annanolli seuraa toimittaja Lisa Enckellin viivan maalausta.
Viivan piirtämisen jälkeen siirrytään valittuun väriin ja kynä vaihtuu penseliin kun viivan piirtäminen jatkuu nyt vapaasti. Kuvataiteilija Tero Annanolli seuraa toimittaja Lisa Enckellin viivan maalausta. Kuva: Houman Taleghani Kuusi kuvaa,lisa enckell

Viivan avulla tunteiden ilmaisuun

Tero Annanollin mukaan yksittäisen jatkuvan viivan avulla voidaan ilmaista sanattomasti tunteita.

– Ensimmäisen viivaharjoittelun jälkeen pyydän pajaan osallistuvia kaivamaan mielensä syvyyksistä elämänsä varrelta onnistumisen kokemuksen. Sitten pyydän häntä valitsemaan siihen sopivan perusvärin ja tämän jälkeen jatkamme värillä viivan piirtämistä, kuvailee Tero Annanolli.

– Joskus tapahtuu niin, että kun viivaa piirtää valitsemallaan tunnevärillä, yhtäkkiä tunne alkaakin viedä viivaa ja piirtäjä vain seuraa sitä, ihastelee taidepedagogi Annanolli.

Työpajoja eri puolella maailmaa vetäessään hän on huomannut että viivojen jälki on usein samankaltainen, mutta värien käytössä on eroja.

– Esimerkiksi elämän tähtihetket tai huippukokemukset vaihtelevat eri maanosissa. Indonesiassa tärkeitä asioita ovat puhdas ilma, vesi, ystävien ja perheiden hyvinvointi. Euroopassa tähtihetket liittyvät konkreettisiin työelämän tai yhteistyökuvioiden onnistumisiin, kertoo Annanolli.

Julistekuva Berliinin Gemäldegallerian Kultakypäräisestä miehestä
Kultakypäräpäinen mies tuli jo nuoruudessa tututuksi ystävän eteisessä Julistekuva Berliinin Gemäldegallerian Kultakypäräisestä miehestä Kuva: Tero Annanolli Kuusi kuvaa,Tero Annanolli

Viivan mestarit rakensivat maalaustaan kuin taloa

Ei vain viiva, vaan myös viivankäytön vanhat mestarit ja heidän taiteensa ovat olleet nuoruudesta lähtien Tero Annanollin taiteen keskiössä. Rembrandtin kultakypäräpäiseen mieheen hän tutustui ensin ystävänsä eteisessä.

– Teoksen yksityiskohdat, valo ja hämy sekä tietynlainen dramaattisuus tuossa odottavassa katseessa sykähdyttivät jo silloin, muistelee Tero Annanolli.

Myöhemmin hän tutustui maalaukseen Berliinissä ja syventyi opiskeluissaan myös taiteilijan käyttämään tekniikkaan.

Vanhat mestarit tulivat tutuiksi ensin taidekirjojen ja sitten Ateneumin taidekokoelmien välityksellä.

– Haastavinta on ollut ymmärtää millä tavalla maalaus on rakennettu. Miten Rembrandt tai Michelangelo ovat maalanneet teoksen kerros kerrokselta ja saaneet värit pysymään kuultavina. Ja kuinka lopputulos avautuu vasta viime vaiheessa. Heidän käyttämänsä analyyttinen ote ja hidas tekeminen ovat sopineet minulle, toteaa Tero Annanolli lopuksi.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

  • Utelias feministi Eeva Lennon, Lontoo, raottaa yksityiselämänsä verhoa

    Toimittajamme maailmalla, joka ei ole pelännyt ketään.

    Eeva Lennon Lontoo, on tuttu ääni radion kuuntelijoille. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Tämä tuikkivasilmäinen, selkeästi artikuloiva toimittaja rakastaa työtään mutta myös perhettään.

  • Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä

    Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

    Näyttelijä Ville Virtaselle suomalaisen rikoskirjallisuuden huippua edustavat Harjunpää-romaanit. Näyttelemässään Sorjosessa hän näkee yhtäläisyyksiä Harjunpään hahmon kanssa. Kummallekaan fiktiiviselle poliisille väkivallan maailma ei ole luontainen. – En tykkää lukea rikoskirjallisuudesta väkivallan kuvauksia.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ parisuhdeväkivallasta

    Miten ulos väkivaltaisesta suhteesta?

    Vuosittain tehtävän kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Oletko sinä kokenut väkivaltaa suhteessasi? Saitko apua tilanteeseen?

  • Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

    Viiva vie tunnetta ja tunne viivaa.

    Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

  • Viivan viemä - kuvataiteilija Tero Annanolli

    Viiva on Tero Annanollin taiteen ytimessä

    Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut aina viiva ja miten se on muuttunut historian kuluessa. Taidepajoissaan Suomessa ja monissa muissa maissa hän haluaa madaltaa kynnystä piirtämiseen ja rohkaista tutustumaan viivan olemukseen. Lapsuudessaan Tero ihastui Gustave Dorén kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ säästämisestä

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa! Ihailen Julian ja Merjan tapaa sekä elää säästeliäästi että nauttia elämästä. Siksi kutsuin heidät ohjelmaani vieraikseni. Miten he sen tekevät?

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.