Hyppää pääsisältöön

Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

Kuvataiteilija Tero Annanolli
Kuvataiteilija ja taidepedagogi Tero Annanolli Kuvataiteilija Tero Annanolli Kuva: Harri Anttila Kuusi kuvaa,Tero Annanolli

Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

Jokin aika sitten Tero Annanolli löysi kaapista paperin, oman koulukypsyystestin, jossa vasemmalla puolella olevien kuvioiden pohjalta piirrettiin omat kuvat oikealle puolelle. Tämä piirtämistehtävä muistutti häntä siitä, kuinka kiinnostus viivaan syntyi.

Kokkolan Ykspihlajassa kasvanut ja koulunsa aloittanut Tero kasvoi seitsemän sisaren ja veljen ympäröimänä.

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi hän opiskeli ensin vuoden Pohjoismaisessa taidekoulussa Kokkolassa, vaikka kaipasikin suurempiin kaupunkeihin. Muutaman mutkan kautta hän päätyi lopulta Taideteolliseen korkeakouluun ja elämä Helsingissä alkoi.

Viivan muokkaa niin yksilöä kuin yhteiskuntia

Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut se, miten viiva on muuttunut historian kuluessa ja miten eri yhteiskunnat ja tilanteet ovat sitä muokanneet.

– Viiva kuvaa mielenkiintoisesti eri yhteiskuntia, hän pohdiskelee

Lapsuudessaan Tero tutustui ranskalaisen Gustave Dorén (1832–1883) kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin. Asuessaan vuonna 2014 Pariisissa taiteilijaresidenssissä hän näki kuuluisassa Orseyn museossa Dorén näyttelyn ja se jätti vahvan jäljen.

– Oli todella mielenkiintoista nähdä hänen mielikuvitusrikkaita, jopa pelottaviakin piirustuksia. Ihailin suuresti hänen viivankäyttöään ja lukemattomia yksityiskohtia, kuvailee Annanolli.

Vanhojen taiteilijoiden, kuten Michelangelon viivan käyttö ja kuvaamisen tapa on aina kiinnostanut Tero Annanollia. Maalareiden prosessia hän kuvaa näin:

– Ensin he opettelivat piirtämään ja sitten vasta ottivat värit käyttöön. Tämän kautta kokonaisuuden ja muodon hallinta selkiintyi.

Esimerkiksi Annanollin ihailemalla Helene Schjerfbeckillä on samankaltainen vahva pohja.

– Hyvä pohjaa antaa vapauden ilmaista asioita, tuumailee Annanolli

Viivaa piirtämällä luovuuden lähteille

Viime vuosina Tero Annanolli on vetänyt lukuisissa yrityksissä, niin Suomessa kuin ulkomailla Luovuustyöpajoja. Pajoissa etsiydytään luovuuden lähteille rentouttamalla ensin kättä ja piirtämällä viivaa.

– Viiva on itselleni ollut aina hyvin tärkeä ja se linkittyy vahvasti kirjoittamiseen. Kulttuurista riippumatta se on kaikille tuttu muoto ja väline, hän perustelee.

Tero Annanollin mukaan viivan vahvuus on siinä että se on samanaikaisesti tuttu ja tuntematon.

– Pajoissa lähdetään liikkeelle siitä että kukin piirtää sanattomasti omaa viivaansa ohjeiden mukaan. Kaikki ovat tällöin ikään kuin samalla viivalla, kuvailee Tero Annanolli.

Kuvataiteilija Tero Annanolli seuraa toimittaja Lisa Enckellin viivan maalausta.
Viivan piirtämisen jälkeen siirrytään valittuun väriin ja kynä vaihtuu penseliin kun viivan piirtäminen jatkuu nyt vapaasti. Kuvataiteilija Tero Annanolli seuraa toimittaja Lisa Enckellin viivan maalausta. Kuva: Houman Taleghani Kuusi kuvaa,lisa enckell

Viivan avulla tunteiden ilmaisuun

Tero Annanollin mukaan yksittäisen jatkuvan viivan avulla voidaan ilmaista sanattomasti tunteita.

– Ensimmäisen viivaharjoittelun jälkeen pyydän pajaan osallistuvia kaivamaan mielensä syvyyksistä elämänsä varrelta onnistumisen kokemuksen. Sitten pyydän häntä valitsemaan siihen sopivan perusvärin ja tämän jälkeen jatkamme värillä viivan piirtämistä, kuvailee Tero Annanolli.

– Joskus tapahtuu niin, että kun viivaa piirtää valitsemallaan tunnevärillä, yhtäkkiä tunne alkaakin viedä viivaa ja piirtäjä vain seuraa sitä, ihastelee taidepedagogi Annanolli.

Työpajoja eri puolella maailmaa vetäessään hän on huomannut että viivojen jälki on usein samankaltainen, mutta värien käytössä on eroja.

– Esimerkiksi elämän tähtihetket tai huippukokemukset vaihtelevat eri maanosissa. Indonesiassa tärkeitä asioita ovat puhdas ilma, vesi, ystävien ja perheiden hyvinvointi. Euroopassa tähtihetket liittyvät konkreettisiin työelämän tai yhteistyökuvioiden onnistumisiin, kertoo Annanolli.

Julistekuva Berliinin Gemäldegallerian Kultakypäräisestä miehestä
Kultakypäräpäinen mies tuli jo nuoruudessa tututuksi ystävän eteisessä Julistekuva Berliinin Gemäldegallerian Kultakypäräisestä miehestä Kuva: Tero Annanolli Kuusi kuvaa,Tero Annanolli

Viivan mestarit rakensivat maalaustaan kuin taloa

Ei vain viiva, vaan myös viivankäytön vanhat mestarit ja heidän taiteensa ovat olleet nuoruudesta lähtien Tero Annanollin taiteen keskiössä. Rembrandtin kultakypäräpäiseen mieheen hän tutustui ensin ystävänsä eteisessä.

– Teoksen yksityiskohdat, valo ja hämy sekä tietynlainen dramaattisuus tuossa odottavassa katseessa sykähdyttivät jo silloin, muistelee Tero Annanolli.

Myöhemmin hän tutustui maalaukseen Berliinissä ja syventyi opiskeluissaan myös taiteilijan käyttämään tekniikkaan.

Vanhat mestarit tulivat tutuiksi ensin taidekirjojen ja sitten Ateneumin taidekokoelmien välityksellä.

– Haastavinta on ollut ymmärtää millä tavalla maalaus on rakennettu. Miten Rembrandt tai Michelangelo ovat maalanneet teoksen kerros kerrokselta ja saaneet värit pysymään kuultavina. Ja kuinka lopputulos avautuu vasta viime vaiheessa. Heidän käyttämänsä analyyttinen ote ja hidas tekeminen ovat sopineet minulle, toteaa Tero Annanolli lopuksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele luottamuksesta

    Mitä tarkoittaa luottamus työpaikalla?

    Mitä on luottamus työpaikalla? Miten esimies on vastuussa luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa? Entä työntekijät? Miten epäluottamusta pitäisi lähteä korjaamaan?

  • Koululintsarista tuli kirjailija

    Eve Hietamiehen tarina kertoo sinnikyydestä

    Koululintsarista tuli kirjailija Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien.

  • 13 kertaa Matti Nykänen

    Miten urheilijat ja urheilun tuntijat näkevät Matti Nykäsen.

    Matti Nykänen oli yksi monista Ylen Urheilu-Suomen haastateltavista kaksi vuotta sitten. Helmikuun 15. päivänä 2017 tehdyssä haastattelussa Nykänen puhui avoimesti ja hyväntuulisesti urastaan ja repaleisesta elämästään. "Kyllä on ollut ihan kaaosta. Juttuja on tehty kynällä ja värittämällä aika perkeleesti, mutta ei se mulla helppoa ole ollut.

  • Keskustele täällä nuorten taloustaidoista!

    Nuorten taloustaidot kuntoon

    Opettajat ovat huolissaan nuorten huonoista taloustaidoista, kertoo Taloudellisen tiedotustoimiston raportti. Miksi taidot ovat huonot ja miten asiaa voisi korjata? Juho-Pekka Rantalan vieraina TAT:n raportin kirjoittanut asiantuntija Eija Seppänen ja Suomen Opiskelija-allianssi OSKU:n puheenjohtaja Emmi Pentikäinen, joka on itsekin kantapään kautta oppinut taloudenpidon aakkoset.

  • Keskustele täällä hyvinvointivaltiosta!

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaate päivittää?

    Hyvinvointivaltio passivoi ihmisiä, luo kannustinloukkuja ja lisää ihmisten piittaamattomuutta. Se on tehnyt toisten kustannuksella elämisestä yhteiskuntamoraalisen kansantaudin. Tätä mieltä on kulttuurin tutkija, sosiologian dosentti Jari Ehrnrooth.

  • Jukka Petäjän elämän eurooppalais-amerikkalaiset tuulet

    Jukka Petäjän elämän eurooppalais-amerikkalaiset tuulet

    Jukka Petäjä, Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen tuottaja ja kirjallisuuskriitikko, on kirjoittanut maamme ykköspäivälehteen vuodesta 1988. Ennen tuottajuuttaan hän toimi 10 vuotta lehden kulttuuritoimituksen päällikkönä. Kokenut journalisti vainuaa herkästi maailman intellektuellien viimeisimmät liikkeet. Henkilökohtaamisten kautta hän tarjoilee ne taitavasti lukijoiden nautittaviksi. Kriitikko Petäjä kirjoittaa aina terävän, silti humaanin näkemyksen sekä eurooppalaisen – erityisesti italialaisen – että amerikkalaisen kirjallisuuden uutuuksiin. Huolellisesti ja laajasti taustoitettuna, sillä se on luotettavan kriitikon tunnusmerkki. Kaiken pohjana on valtava tutkimustyö. Muukin kuin kirjallisuus puhuttelee Jukka Petäjää. Taiteissa aistii parhaiten ajan askelluksen ja hengen.

  • Keskustele täällä asuntokaupasta!

    Asuntomarkkinoiden näkymät

    Millainen asuntokauppavuosi tulee vuosi 2019 olemaan? Onko kaupankäynti hidastumassa? Onko asunto yhä hyvä sijoitus? Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat Maria-Elena Cowell Kiinteistövälitysalan keskusliitosta, kehitysjohtaja Pekka Ronkainen kiinteistövalitysyhtiö ReMax Suomesta ja pankinjohtaja Sami Vallinkoski asuntorahoittamiseen erikoistuneesta Hypo-pankista.