Hyppää pääsisältöön

Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

Kuvataiteilija Tero Annanolli
Kuvataiteilija ja taidepedagogi Tero Annanolli Kuvataiteilija Tero Annanolli Kuva: Harri Anttila Kuusi kuvaa,Tero Annanolli

Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

Jokin aika sitten Tero Annanolli löysi kaapista paperin, oman koulukypsyystestin, jossa vasemmalla puolella olevien kuvioiden pohjalta piirrettiin omat kuvat oikealle puolelle. Tämä piirtämistehtävä muistutti häntä siitä, kuinka kiinnostus viivaan syntyi.

Kokkolan Ykspihlajassa kasvanut ja koulunsa aloittanut Tero kasvoi seitsemän sisaren ja veljen ympäröimänä.

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi hän opiskeli ensin vuoden Pohjoismaisessa taidekoulussa Kokkolassa, vaikka kaipasikin suurempiin kaupunkeihin. Muutaman mutkan kautta hän päätyi lopulta Taideteolliseen korkeakouluun ja elämä Helsingissä alkoi.

Viivan muokkaa niin yksilöä kuin yhteiskuntia

Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut se, miten viiva on muuttunut historian kuluessa ja miten eri yhteiskunnat ja tilanteet ovat sitä muokanneet.

– Viiva kuvaa mielenkiintoisesti eri yhteiskuntia, hän pohdiskelee

Lapsuudessaan Tero tutustui ranskalaisen Gustave Dorén (1832–1883) kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin. Asuessaan vuonna 2014 Pariisissa taiteilijaresidenssissä hän näki kuuluisassa Orseyn museossa Dorén näyttelyn ja se jätti vahvan jäljen.

– Oli todella mielenkiintoista nähdä hänen mielikuvitusrikkaita, jopa pelottaviakin piirustuksia. Ihailin suuresti hänen viivankäyttöään ja lukemattomia yksityiskohtia, kuvailee Annanolli.

Vanhojen taiteilijoiden, kuten Michelangelon viivan käyttö ja kuvaamisen tapa on aina kiinnostanut Tero Annanollia. Maalareiden prosessia hän kuvaa näin:

– Ensin he opettelivat piirtämään ja sitten vasta ottivat värit käyttöön. Tämän kautta kokonaisuuden ja muodon hallinta selkiintyi.

Esimerkiksi Annanollin ihailemalla Helene Schjerfbeckillä on samankaltainen vahva pohja.

– Hyvä pohjaa antaa vapauden ilmaista asioita, tuumailee Annanolli

Viivaa piirtämällä luovuuden lähteille

Viime vuosina Tero Annanolli on vetänyt lukuisissa yrityksissä, niin Suomessa kuin ulkomailla Luovuustyöpajoja. Pajoissa etsiydytään luovuuden lähteille rentouttamalla ensin kättä ja piirtämällä viivaa.

– Viiva on itselleni ollut aina hyvin tärkeä ja se linkittyy vahvasti kirjoittamiseen. Kulttuurista riippumatta se on kaikille tuttu muoto ja väline, hän perustelee.

Tero Annanollin mukaan viivan vahvuus on siinä että se on samanaikaisesti tuttu ja tuntematon.

– Pajoissa lähdetään liikkeelle siitä että kukin piirtää sanattomasti omaa viivaansa ohjeiden mukaan. Kaikki ovat tällöin ikään kuin samalla viivalla, kuvailee Tero Annanolli.

Kuvataiteilija Tero Annanolli seuraa toimittaja Lisa Enckellin viivan maalausta.
Viivan piirtämisen jälkeen siirrytään valittuun väriin ja kynä vaihtuu penseliin kun viivan piirtäminen jatkuu nyt vapaasti. Kuvataiteilija Tero Annanolli seuraa toimittaja Lisa Enckellin viivan maalausta. Kuva: Houman Taleghani Kuusi kuvaa,lisa enckell

Viivan avulla tunteiden ilmaisuun

Tero Annanollin mukaan yksittäisen jatkuvan viivan avulla voidaan ilmaista sanattomasti tunteita.

– Ensimmäisen viivaharjoittelun jälkeen pyydän pajaan osallistuvia kaivamaan mielensä syvyyksistä elämänsä varrelta onnistumisen kokemuksen. Sitten pyydän häntä valitsemaan siihen sopivan perusvärin ja tämän jälkeen jatkamme värillä viivan piirtämistä, kuvailee Tero Annanolli.

– Joskus tapahtuu niin, että kun viivaa piirtää valitsemallaan tunnevärillä, yhtäkkiä tunne alkaakin viedä viivaa ja piirtäjä vain seuraa sitä, ihastelee taidepedagogi Annanolli.

Työpajoja eri puolella maailmaa vetäessään hän on huomannut että viivojen jälki on usein samankaltainen, mutta värien käytössä on eroja.

– Esimerkiksi elämän tähtihetket tai huippukokemukset vaihtelevat eri maanosissa. Indonesiassa tärkeitä asioita ovat puhdas ilma, vesi, ystävien ja perheiden hyvinvointi. Euroopassa tähtihetket liittyvät konkreettisiin työelämän tai yhteistyökuvioiden onnistumisiin, kertoo Annanolli.

Julistekuva Berliinin Gemäldegallerian Kultakypäräisestä miehestä
Kultakypäräpäinen mies tuli jo nuoruudessa tututuksi ystävän eteisessä Julistekuva Berliinin Gemäldegallerian Kultakypäräisestä miehestä Kuva: Tero Annanolli Kuusi kuvaa,Tero Annanolli

Viivan mestarit rakensivat maalaustaan kuin taloa

Ei vain viiva, vaan myös viivankäytön vanhat mestarit ja heidän taiteensa ovat olleet nuoruudesta lähtien Tero Annanollin taiteen keskiössä. Rembrandtin kultakypäräpäiseen mieheen hän tutustui ensin ystävänsä eteisessä.

– Teoksen yksityiskohdat, valo ja hämy sekä tietynlainen dramaattisuus tuossa odottavassa katseessa sykähdyttivät jo silloin, muistelee Tero Annanolli.

Myöhemmin hän tutustui maalaukseen Berliinissä ja syventyi opiskeluissaan myös taiteilijan käyttämään tekniikkaan.

Vanhat mestarit tulivat tutuiksi ensin taidekirjojen ja sitten Ateneumin taidekokoelmien välityksellä.

– Haastavinta on ollut ymmärtää millä tavalla maalaus on rakennettu. Miten Rembrandt tai Michelangelo ovat maalanneet teoksen kerros kerrokselta ja saaneet värit pysymään kuultavina. Ja kuinka lopputulos avautuu vasta viime vaiheessa. Heidän käyttämänsä analyyttinen ote ja hidas tekeminen ovat sopineet minulle, toteaa Tero Annanolli lopuksi.

  • Keskustele valtion budjetista!

    Sailaksen ja Virtasen riihessä

    Antti Rinteen hallitus istui tällä viikolla budjettiriihessä. Mitä jäi käteen? Mikä maksaa? -ohjelman omassa budjettiriihessä kymmenien budjettien miehet Raimo Sailas ja Erkki Virtanen arvioivat hallituksen esitystä ja lukevat omat talouden madonlukunsa. Vähän vanhojakin muistellaan

  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele valtion budjetista!

    Sailaksen ja Virtasen riihessä

    Antti Rinteen hallitus istui tällä viikolla budjettiriihessä. Mitä jäi käteen? Mikä maksaa? -ohjelman omassa budjettiriihessä kymmenien budjettien miehet Raimo Sailas ja Erkki Virtanen arvioivat hallituksen esitystä ja lukevat omat talouden madonlukunsa. Vähän vanhojakin muistellaan

  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

  • Keskustele valehtelemisesta

    Miksi valehtelemme?

    Mikä saa meidät toimimaan vastoin moraaliamme ja turvautumaan joskus valehtelemiseen? Millaisissa tilanteissa toisen valehtelu saattaa saada hyväksyntämme? Entä onko sanonta "rehellisyys maan perii" totta?

  • Keskustele huipputuloisista!

    Se suurituloisin promille

    Millaista on kaikkein suurituloisten elämä Suomessa? Eniten tienaavan promillen sisällä erottuu kolme joukkoa: perijät, ammattijohtajat ja yrittäjät. Millaista heidän elämänsä on ja mitä he ajattelevat suomalaisesta yhteiskunnasta? Kunniansa saavat kuulla niin poliitikot, media kuin koko hyvinvointivaltiokin.

  • Keskustele metsäpolitiikasta

    Mihin suuntaan metsiemme hoitoa pitäisi viedä?

    Miten Suomen metsiä pitäisi sekä hyödyntää taloudellisesti että pitää huolta hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuudesta? Miten siis sekä säästää että syödä kakku?

  • Keskustele huvipuistoista!

    Huvittavaa bisnestä

    Mistä huvipuistojen tuotto syntyy, ja miten investoida niin, että yleisö tulee aina uudelleen ja uudelleen? Kun vielä on kesää jäljellä huvipuistotaloudesta kertovat Lasten päivän säätiön ja Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin ja Särkänniemen kehitysjohtaja Ville Aarresuo. Puhelimen päähän saamme Sariolan kiertävän tivolin toimitusjohtajan Ville Sariolan.

  • Kai Ekholm: Kirjasto on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, ja jatkuvuudesta

    Kansalliskirjasto inspiroi edelleen Kai Ekholmia

    Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt, Kansalliskirjaston ylihoitajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Tampereen yliopistossa lehtorina sekä Vaasan yliopistossa professorina toiminut Ekholm keskittyy nyt eläköidytään organisoimaan omaa laajaa kirja- ja levykokoelmaansa. Useita tietokirjoja, ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi myös kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa.

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.