Hyppää pääsisältöön

Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

Kuvataiteilija Tero Annanolli
Kuvataiteilija ja taidepedagogi Tero Annanolli Kuvataiteilija Tero Annanolli Kuva: Harri Anttila Kuusi kuvaa,Tero Annanolli

Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

Jokin aika sitten Tero Annanolli löysi kaapista paperin, oman koulukypsyystestin, jossa vasemmalla puolella olevien kuvioiden pohjalta piirrettiin omat kuvat oikealle puolelle. Tämä piirtämistehtävä muistutti häntä siitä, kuinka kiinnostus viivaan syntyi.

Kokkolan Ykspihlajassa kasvanut ja koulunsa aloittanut Tero kasvoi seitsemän sisaren ja veljen ympäröimänä.

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi hän opiskeli ensin vuoden Pohjoismaisessa taidekoulussa Kokkolassa, vaikka kaipasikin suurempiin kaupunkeihin. Muutaman mutkan kautta hän päätyi lopulta Taideteolliseen korkeakouluun ja elämä Helsingissä alkoi.

Viivan muokkaa niin yksilöä kuin yhteiskuntia

Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut se, miten viiva on muuttunut historian kuluessa ja miten eri yhteiskunnat ja tilanteet ovat sitä muokanneet.

– Viiva kuvaa mielenkiintoisesti eri yhteiskuntia, hän pohdiskelee

Lapsuudessaan Tero tutustui ranskalaisen Gustave Dorén (1832–1883) kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin. Asuessaan vuonna 2014 Pariisissa taiteilijaresidenssissä hän näki kuuluisassa Orseyn museossa Dorén näyttelyn ja se jätti vahvan jäljen.

– Oli todella mielenkiintoista nähdä hänen mielikuvitusrikkaita, jopa pelottaviakin piirustuksia. Ihailin suuresti hänen viivankäyttöään ja lukemattomia yksityiskohtia, kuvailee Annanolli.

Vanhojen taiteilijoiden, kuten Michelangelon viivan käyttö ja kuvaamisen tapa on aina kiinnostanut Tero Annanollia. Maalareiden prosessia hän kuvaa näin:

– Ensin he opettelivat piirtämään ja sitten vasta ottivat värit käyttöön. Tämän kautta kokonaisuuden ja muodon hallinta selkiintyi.

Esimerkiksi Annanollin ihailemalla Helene Schjerfbeckillä on samankaltainen vahva pohja.

– Hyvä pohjaa antaa vapauden ilmaista asioita, tuumailee Annanolli

Viivaa piirtämällä luovuuden lähteille

Viime vuosina Tero Annanolli on vetänyt lukuisissa yrityksissä, niin Suomessa kuin ulkomailla Luovuustyöpajoja. Pajoissa etsiydytään luovuuden lähteille rentouttamalla ensin kättä ja piirtämällä viivaa.

– Viiva on itselleni ollut aina hyvin tärkeä ja se linkittyy vahvasti kirjoittamiseen. Kulttuurista riippumatta se on kaikille tuttu muoto ja väline, hän perustelee.

Tero Annanollin mukaan viivan vahvuus on siinä että se on samanaikaisesti tuttu ja tuntematon.

– Pajoissa lähdetään liikkeelle siitä että kukin piirtää sanattomasti omaa viivaansa ohjeiden mukaan. Kaikki ovat tällöin ikään kuin samalla viivalla, kuvailee Tero Annanolli.

Kuvataiteilija Tero Annanolli seuraa toimittaja Lisa Enckellin viivan maalausta.
Viivan piirtämisen jälkeen siirrytään valittuun väriin ja kynä vaihtuu penseliin kun viivan piirtäminen jatkuu nyt vapaasti. Kuvataiteilija Tero Annanolli seuraa toimittaja Lisa Enckellin viivan maalausta. Kuva: Houman Taleghani Kuusi kuvaa,lisa enckell

Viivan avulla tunteiden ilmaisuun

Tero Annanollin mukaan yksittäisen jatkuvan viivan avulla voidaan ilmaista sanattomasti tunteita.

– Ensimmäisen viivaharjoittelun jälkeen pyydän pajaan osallistuvia kaivamaan mielensä syvyyksistä elämänsä varrelta onnistumisen kokemuksen. Sitten pyydän häntä valitsemaan siihen sopivan perusvärin ja tämän jälkeen jatkamme värillä viivan piirtämistä, kuvailee Tero Annanolli.

– Joskus tapahtuu niin, että kun viivaa piirtää valitsemallaan tunnevärillä, yhtäkkiä tunne alkaakin viedä viivaa ja piirtäjä vain seuraa sitä, ihastelee taidepedagogi Annanolli.

Työpajoja eri puolella maailmaa vetäessään hän on huomannut että viivojen jälki on usein samankaltainen, mutta värien käytössä on eroja.

– Esimerkiksi elämän tähtihetket tai huippukokemukset vaihtelevat eri maanosissa. Indonesiassa tärkeitä asioita ovat puhdas ilma, vesi, ystävien ja perheiden hyvinvointi. Euroopassa tähtihetket liittyvät konkreettisiin työelämän tai yhteistyökuvioiden onnistumisiin, kertoo Annanolli.

Julistekuva Berliinin Gemäldegallerian Kultakypäräisestä miehestä
Kultakypäräpäinen mies tuli jo nuoruudessa tututuksi ystävän eteisessä Julistekuva Berliinin Gemäldegallerian Kultakypäräisestä miehestä Kuva: Tero Annanolli Kuusi kuvaa,Tero Annanolli

Viivan mestarit rakensivat maalaustaan kuin taloa

Ei vain viiva, vaan myös viivankäytön vanhat mestarit ja heidän taiteensa ovat olleet nuoruudesta lähtien Tero Annanollin taiteen keskiössä. Rembrandtin kultakypäräpäiseen mieheen hän tutustui ensin ystävänsä eteisessä.

– Teoksen yksityiskohdat, valo ja hämy sekä tietynlainen dramaattisuus tuossa odottavassa katseessa sykähdyttivät jo silloin, muistelee Tero Annanolli.

Myöhemmin hän tutustui maalaukseen Berliinissä ja syventyi opiskeluissaan myös taiteilijan käyttämään tekniikkaan.

Vanhat mestarit tulivat tutuiksi ensin taidekirjojen ja sitten Ateneumin taidekokoelmien välityksellä.

– Haastavinta on ollut ymmärtää millä tavalla maalaus on rakennettu. Miten Rembrandt tai Michelangelo ovat maalanneet teoksen kerros kerrokselta ja saaneet värit pysymään kuultavina. Ja kuinka lopputulos avautuu vasta viime vaiheessa. Heidän käyttämänsä analyyttinen ote ja hidas tekeminen ovat sopineet minulle, toteaa Tero Annanolli lopuksi.

  • Keskustele tässä energiantuotannosta!

    Onko hajautettu energiantuotanto tulevaisuuden malli?

    Uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo monasti taloudellisestikin järkevää. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto ei vaadi massiivisia ja kalliita energiansiirtojärjestelmiä. Voidaanko pienvoimalaitoksilla päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Kuinka paljon Suomen energian tuotantoa kannattaisi hajauttaa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Mikä maksaa -ohjelmassa.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele tässä energiantuotannosta!

    Onko hajautettu energiantuotanto tulevaisuuden malli?

    Uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo monasti taloudellisestikin järkevää. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto ei vaadi massiivisia ja kalliita energiansiirtojärjestelmiä. Voidaanko pienvoimalaitoksilla päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Kuinka paljon Suomen energian tuotantoa kannattaisi hajauttaa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Mikä maksaa -ohjelmassa.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

  • Toivokaa runoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Kun koulut loppuvat, valkolakit painetaan päähän ja Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta. Millaisesta lapsuudesta sinun toiverunosi kertoo? Viekö se ikuisesti kestäviin kesiin ja huolettomaan leikkiin vai onko mukana myös tummempia sävyjä?

  • Keskustele tässä kasvuyrityksistä!

    Uskallatko sijoittaa kasvuyritykseen

    Moni on kiinnostunut sijoittamaan kasvuyrityksiin, mutta kokee ettei tiedä niistä riittävästi. Kenelle sijoittaminen kasvuyrityksiin sopii? Millaisia ovat riskit? Vieraina johtaja Markku Jussila Springvest Oy:stä ja toimitusjohtaja Pia Santavirta Pääomasijoittajat ry:stä.

  • Keskustele raitistumisesta

    Miten raitistua?

    Oletko itse raitistunut tai oletko seurannut läheisesi kamppailua alkoholismin kanssa? Mikä auttoi, mikä ei? Pitääkö alkoholistin pyrkiä täysraittiuteen vai riittääkö juomisen vähentäminen?

  • Kapellimestari Hannu Lintu rakastaa pitkiä lentoja

    Kapellimestari Hannu Lintu nauttii työstään myös ulkomailla.

    Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomailla, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa sikäläisten sinfoniaorkesterien kanssa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta.

  • Keskustele tässä eläkkeistä!

    Vieläkö eläkepommi tikittää?

    Väki vanhenee ja syntyvyys alenee vuosi vuodelta. Viime vuonna vauvoja syntyi ennätysmäisen vähän eli 47 577. Syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Nykyistä vähemmän vauvoja Suomeen syntyi viimeksi 1800-luvulla. Riittävätkö eläkejärjestelmämme rahkeet myös tulevaisuudessa? Kuinka paljon eläkeikämme vielä nousee?

  • Järisyttävän feministinen ja räikeän rasistinen - Tuulen viemää on ristiriitainen romaani, joka pitää lukea!

    Huikea lukukokemus, joka läpsii lukijaa kasvoihin.

    - Juha Hurme tässä moi! Mun oli ihan pakko soittaa, kun tää on niin mahtava kirja. Mä oon sivulla 620 ja nyt se s**tanan Scarlett osti itelleen sahan! Mulla menee muut työt ihan metsään, kun vaan ahmin tätä Tuulen viemää... Aloin lukea Margaret Mitchellin Tuulen viemää -romaania korkein ennakko-odotuksin.