Hyppää pääsisältöön

Suomalaiset käyttävät sujuvasti vieraskielisiä sanoja suomen kielen seassa puhuessaan tai ajatellessaan, jos tilanne sitä vaatii

Asfaltissa lukee "You got this".
Asfaltissa lukee "You got this". Kuva: Sydney Rae asfaltti

Monet suomalaiset käyttävät vieraskielisiä voimasanoja, koska ne eivät kuulosta yhtä pahalta kuin suomalaiset kirosanat tai ovat osuvampia. Toisaalta joillekin ainoa oikea tapa kirota on suomeksi, muilla kielillä kiroaminen on heidän mielestään tehotonta. Muista kielistä löytyy myös paljon käyttökelpoisia sanoja, joita on vaikea korvata suomenkielisellä vastineella.

Kysyimme sosiaalisessa mediassa Aristoteleen kantapään Facebook-ryhmän jäseniltä, onko heidän helpompi ilmaista joitakin asioita ruotsiksi tai jollakin muulla kielellä. Myös ryhmän jäsen Mauri A. on kerännyt arvokasta tietoa peräänkuuluttamalla ryhmässä vieraskielisiä sanoja, joita he kaipaavat suomen kieleen.

Ihminen ojentaa toiselle kulhollisen tomaatteja.
Ihminen ojentaa toiselle kulhollisen tomaatteja. Kuva: Elaine Casap anteliaisuus

Sopivasti anteliaisuutta

Ruotsissahan kaikki on niin lagom, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Suomeksi lagom on ryhmäläisten mielestä passeli, sopiva, parahultainen, kohtuullinen tai jopa tylsä, tavallinen tai mikään ei tunnu miltään -olotila. Ruotsalaiset ovat myös sanoneet sanan kuvaavan heitä kansana, samalla tavalla kuin suomalaiset sanovat sisusta.

Seppo K. muistuttaa, että viime vuosisadan alkupuolella elänyt ranskalainen kirjailija ja filosofi Albert Camus sanoi ihanneyhteiskunnan olleen jo tuolloin olemassa, ja se oli Ruotsi. Camus´lle tärkeä käsite oli modération (kohtuullisuus, maltti), jossa on paljon lagom-ajattelua positiivisessa mielessä.

Nuoria kuvattuna pöydän ääressä ylhäältä päin.
Nuoria kuvattuna pöydän ääressä ylhäältä päin. Kuva: Alexis Brown Pöytä

Jotkut taas kaipaavat suomen kieleen vastinetta englannin generosity sanalle. Sanassa on annos sekä anteliaisuutta että vieraanvaraisuutta, mutta se kääntyy sen verran vaikeasti suomen kielelle, että ilmiön arvellaan olevan jopa harvinainen suomalaisten elämässä. Sanaan liitetään myös suopeutta, epäitsekkyyttä ja avokätisyyttä, mutta näissä ongelmaksi nähdään sanojen armottomuus ja kaikenkattavuus verrattaessa englannin generosity sanaan.

Myös Aristoteles-käännöksessä ollutta suurisieluisuutta ehdotetaan, mutta tämän ongelmaksi nähdään se, että suurisieluisuus ei ole vakiintunut sanana tai käsitteenä. Lisäksi sielu on varsin kiistanalainen käsite.

Nainen ojentaa kahvikuppia.
Nainen ojentaa kahvikuppia. Kuva: Javier Molina anteliaisuus

Saksan kielestäkin löytyy tähän yhteyteen hyvä sana: Großzügigkeit, runsaskätisyys.

Pitäisikö tämä nonsaleerata?

Myös englannin verbi ignore herättää keskustelua. Sanakirja antaa lukuisia käännöksiä: sivuuttaa, olla kuin ei huomaisi jotakin, jättää huomioimatta, olla välittämättä, sulkea tai ummistaa silmänsä. Joku kertoo käyttävänsä verbiä ignoorata valitettavan usein, koska jättää huomioimatta on liian kankea.

Esille nousevat myös samaa asiaa ilmaisevat ruotsin kielen verbit strunta ja nonchalera. Jos haluaa antaa sivistyneen vaikutelman, ryhmäläiset ehdottavat käytettäväksi verbejä injoreerata ja nonchaleerata. Kielitoimiston sanakirjakin hyväksyy vähän suomalaisemman version nonsaleerata, joka tarkoittaa vähätellä, suhtautua yliolkaisesti; olla huomaamatta, pitää merkityksettömänä.

Ignore verbin korvaajaksi suomen kieleen ehdotetaan myös verbiä eirata, jota käytetään viron kielessä. Tämähän kuulostaa jo melkein suomelta, hyvä idea!

Entäs ne ärräpäät?

Man som kör bil och visar långfingret.
Man som kör bil och visar långfingret. Kuva: armyagov.com autoilijat,autoilu,Keskisormi

Elina J. kertoo autoa ajaessaan kiroilevansa aina ranskaksi. Hän myös herjaa muita kuskeja ranskaksi. Tämä tulee ihan selkäytimestä ja johtunee hänen mukaansa siitä, että hän oppi ajamaan autoa Ranskassa. Siellä kun kuskit huutavat toisilleen kurkku suorana. Kannattaa siis tarkkailla kanssa-autoilijan huulten liikkeitä, jos haluaa tietää, mitä kieltä sieltä tulee!

Myös saksan kieli sopii erinomaisesti kiroilemiseen sähisevine ässineen ja pärisevine ärrineen, muun muassa Donnerwetter tai Verdammt noch mal saavat kannatusta. Tarkoitukseen sopii hyvin jopa sana Schmetterling, joka tarkoittaa perhosta. Ei siihen siis aina Sch**ssea tarvita!

Peppi Pitkätossun kuva on printattu
Peppi Pitkätossun kuva on printattu Kuva: Marjon Kruik Peppi Pitkätossu -tv-sarja
Fy fabian!― Peppi Pitkätossu

Monille ruotsin kieli tarjoaa helppoja ja aika kilttejäkin vaihtoehtoja; sjutton också, fy sjutton, jösses, katten också tai fy fabian, kuten Peppi Pitkätossu sanoi 1970-luvulla. Joku taas ajattelee piruja ruottiksi tai kertoo ärähtelevänsä uskonnon kielellä. Toisaalta ruotsalaisten kerrotaan kiroilevan suomeksi, vaikka he eivät muuten suomea puhuisikaan. Totta on.

Venäjän kielessä on kiltti voimasana jolki palki (suomeksi kuusen oksat), jota lapsetkin voivat kuulemma käyttää. Myös vironkielinen kurat tyydyttää erään ryhmäläisen mielestä purkautumisen tarpeen itseä harmittavissa tilanteissa eikä aiheuta kanssaihmisille samaa taakkaa kuin suomenkieliset kirosanat.

Silta Pariisissa kuvattuna illalla.
Silta Pariisissa kuvattuna illalla. Kuva: Léonard Cotte Pariisi
P*rkele toimii niin Pariisissa kuin Berliinissäkin.

Erään ryhmäläisen mielestä p*rkele voittaa kaikki ulkomaankieliset sanat. Joskus taas tilanne on niin vakava, että se vaatii maailman parasta eli suomalais-ugrilaista kiroilua. P*rkeleen kerrotaan toimivan niin Pariisissa kuin Berliinissäkin. Käytössä on myös hienostunut versio perkeletto, jonka jäljet johtavat musiikkipiireihin. 1960-luvun lopulla sanan teki laajalti tunnetuksi Esko Salminen, joka esitti Luigi Cravattoa Jukka Virtasen ohjaamassa elokuvassa Pähkähullu Suomi.

Sana p*rkele on muuten lainaa balttilaisesta ukkosenjumalan nimestä, joka liettuan kielellä on Perkūnas, latviaksi Perkons ja muinaispreussin kielessä Percunis.

Lopuksi ripaus tanskalaista hyggeä

Esiin nousee myös tanskalaisten hygge, joka sanakirjan mukaan tarkoittaa kodikkuutta ja viihtyisyyttä. Tähän verrataan ruotsalaisten sanoja mysigt ja mysa, joille ei suomen kielessä ole selvää vastinetta. Erään ryhmäläisen mielestä ilmaisu mysig kuulostaa löllöltä, toinen taas arvelee hyggen olevan tarpeeton sana suomalaisessa kontekstissa, koska sitä ei esiinny täällä koskaan.

Vinglas och tända ljus.
Vinglas och tända ljus. Kuva: Mostphotos valkoviini,juomat,Fest,Hämärä,kynttilät,Ajoneuvon valmistenumero,Middag,Helg,Alkohol,Stämning

Pitäisikö Suomessa siis järjestää hygge-talkoot? Ripaus tanskalaista hyggeä auttaisi ehkä meitä suomalais-ugrilaisia, helposti melankoliaan taipuvaisia ihmisiä selviämään syksyn pimeydestä paremmin. Eikä siihen kai tarvita muuta kuin pari kynttilää ja villasukat tai huopa?

Vai onko suomalaisessa stereotyyppisessä saunan jälkeen -olotilassa tarpeeksi hyggeä? Jälkihiki kastelee paidan. Iho hehkuu punaisena. Hymyilyttää ilman aihetta.

Kuuntele haastattelu marraskuulta 2017
Suomen kielen sana sivistys ei käänny muille kielille aivan helposti. Haastattelussa Tampereen yliopiston tutkijatohtori Heikki Kokko kertoo, milloin sivistys-termi otettiin Suomessa käyttöön.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.