Hyppää pääsisältöön

Suomalaiset käyttävät sujuvasti vieraskielisiä sanoja suomen kielen seassa puhuessaan tai ajatellessaan, jos tilanne sitä vaatii

Asfaltissa lukee "You got this".
Asfaltissa lukee "You got this". Kuva: Sydney Rae asfaltti

Monet suomalaiset käyttävät vieraskielisiä voimasanoja, koska ne eivät kuulosta yhtä pahalta kuin suomalaiset kirosanat tai ovat osuvampia. Toisaalta joillekin ainoa oikea tapa kirota on suomeksi, muilla kielillä kiroaminen on heidän mielestään tehotonta. Muista kielistä löytyy myös paljon käyttökelpoisia sanoja, joita on vaikea korvata suomenkielisellä vastineella.

Kysyimme sosiaalisessa mediassa Aristoteleen kantapään Facebook-ryhmän jäseniltä, onko heidän helpompi ilmaista joitakin asioita ruotsiksi tai jollakin muulla kielellä. Myös ryhmän jäsen Mauri A. on kerännyt arvokasta tietoa peräänkuuluttamalla ryhmässä vieraskielisiä sanoja, joita he kaipaavat suomen kieleen.

Ihminen ojentaa toiselle kulhollisen tomaatteja.
Ihminen ojentaa toiselle kulhollisen tomaatteja. Kuva: Elaine Casap anteliaisuus

Sopivasti anteliaisuutta

Ruotsissahan kaikki on niin lagom, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Suomeksi lagom on ryhmäläisten mielestä passeli, sopiva, parahultainen, kohtuullinen tai jopa tylsä, tavallinen tai mikään ei tunnu miltään -olotila. Ruotsalaiset ovat myös sanoneet sanan kuvaavan heitä kansana, samalla tavalla kuin suomalaiset sanovat sisusta.

Seppo K. muistuttaa, että viime vuosisadan alkupuolella elänyt ranskalainen kirjailija ja filosofi Albert Camus sanoi ihanneyhteiskunnan olleen jo tuolloin olemassa, ja se oli Ruotsi. Camus´lle tärkeä käsite oli modération (kohtuullisuus, maltti), jossa on paljon lagom-ajattelua positiivisessa mielessä.

Nuoria kuvattuna pöydän ääressä ylhäältä päin.
Nuoria kuvattuna pöydän ääressä ylhäältä päin. Kuva: Alexis Brown Pöytä

Jotkut taas kaipaavat suomen kieleen vastinetta englannin generosity sanalle. Sanassa on annos sekä anteliaisuutta että vieraanvaraisuutta, mutta se kääntyy sen verran vaikeasti suomen kielelle, että ilmiön arvellaan olevan jopa harvinainen suomalaisten elämässä. Sanaan liitetään myös suopeutta, epäitsekkyyttä ja avokätisyyttä, mutta näissä ongelmaksi nähdään sanojen armottomuus ja kaikenkattavuus verrattaessa englannin generosity sanaan.

Myös Aristoteles-käännöksessä ollutta suurisieluisuutta ehdotetaan, mutta tämän ongelmaksi nähdään se, että suurisieluisuus ei ole vakiintunut sanana tai käsitteenä. Lisäksi sielu on varsin kiistanalainen käsite.

Nainen ojentaa kahvikuppia.
Nainen ojentaa kahvikuppia. Kuva: Javier Molina anteliaisuus

Saksan kielestäkin löytyy tähän yhteyteen hyvä sana: Großzügigkeit, runsaskätisyys.

Pitäisikö tämä nonsaleerata?

Myös englannin verbi ignore herättää keskustelua. Sanakirja antaa lukuisia käännöksiä: sivuuttaa, olla kuin ei huomaisi jotakin, jättää huomioimatta, olla välittämättä, sulkea tai ummistaa silmänsä. Joku kertoo käyttävänsä verbiä ignoorata valitettavan usein, koska jättää huomioimatta on liian kankea.

Esille nousevat myös samaa asiaa ilmaisevat ruotsin kielen verbit strunta ja nonchalera. Jos haluaa antaa sivistyneen vaikutelman, ryhmäläiset ehdottavat käytettäväksi verbejä injoreerata ja nonchaleerata. Kielitoimiston sanakirjakin hyväksyy vähän suomalaisemman version nonsaleerata, joka tarkoittaa vähätellä, suhtautua yliolkaisesti; olla huomaamatta, pitää merkityksettömänä.

Ignore verbin korvaajaksi suomen kieleen ehdotetaan myös verbiä eirata, jota käytetään viron kielessä. Tämähän kuulostaa jo melkein suomelta, hyvä idea!

Entäs ne ärräpäät?

Man som kör bil och visar långfingret.
Man som kör bil och visar långfingret. Kuva: armyagov.com autoilijat,autoilu,Keskisormi

Elina J. kertoo autoa ajaessaan kiroilevansa aina ranskaksi. Hän myös herjaa muita kuskeja ranskaksi. Tämä tulee ihan selkäytimestä ja johtunee hänen mukaansa siitä, että hän oppi ajamaan autoa Ranskassa. Siellä kun kuskit huutavat toisilleen kurkku suorana. Kannattaa siis tarkkailla kanssa-autoilijan huulten liikkeitä, jos haluaa tietää, mitä kieltä sieltä tulee!

Myös saksan kieli sopii erinomaisesti kiroilemiseen sähisevine ässineen ja pärisevine ärrineen, muun muassa Donnerwetter tai Verdammt noch mal saavat kannatusta. Tarkoitukseen sopii hyvin jopa sana Schmetterling, joka tarkoittaa perhosta. Ei siihen siis aina Sch**ssea tarvita!

Peppi Pitkätossun kuva on printattu
Peppi Pitkätossun kuva on printattu Kuva: Marjon Kruik Peppi Pitkätossu -tv-sarja
Fy fabian!― Peppi Pitkätossu

Monille ruotsin kieli tarjoaa helppoja ja aika kilttejäkin vaihtoehtoja; sjutton också, fy sjutton, jösses, katten också tai fy fabian, kuten Peppi Pitkätossu sanoi 1970-luvulla. Joku taas ajattelee piruja ruottiksi tai kertoo ärähtelevänsä uskonnon kielellä. Toisaalta ruotsalaisten kerrotaan kiroilevan suomeksi, vaikka he eivät muuten suomea puhuisikaan. Totta on.

Venäjän kielessä on kiltti voimasana jolki palki (suomeksi kuusen oksat), jota lapsetkin voivat kuulemma käyttää. Myös vironkielinen kurat tyydyttää erään ryhmäläisen mielestä purkautumisen tarpeen itseä harmittavissa tilanteissa eikä aiheuta kanssaihmisille samaa taakkaa kuin suomenkieliset kirosanat.

Silta Pariisissa kuvattuna illalla.
Silta Pariisissa kuvattuna illalla. Kuva: Léonard Cotte Pariisi
P*rkele toimii niin Pariisissa kuin Berliinissäkin.

Erään ryhmäläisen mielestä p*rkele voittaa kaikki ulkomaankieliset sanat. Joskus taas tilanne on niin vakava, että se vaatii maailman parasta eli suomalais-ugrilaista kiroilua. P*rkeleen kerrotaan toimivan niin Pariisissa kuin Berliinissäkin. Käytössä on myös hienostunut versio perkeletto, jonka jäljet johtavat musiikkipiireihin. 1960-luvun lopulla sanan teki laajalti tunnetuksi Esko Salminen, joka esitti Luigi Cravattoa Jukka Virtasen ohjaamassa elokuvassa Pähkähullu Suomi.

Sana p*rkele on muuten lainaa balttilaisesta ukkosenjumalan nimestä, joka liettuan kielellä on Perkūnas, latviaksi Perkons ja muinaispreussin kielessä Percunis.

Lopuksi ripaus tanskalaista hyggeä

Esiin nousee myös tanskalaisten hygge, joka sanakirjan mukaan tarkoittaa kodikkuutta ja viihtyisyyttä. Tähän verrataan ruotsalaisten sanoja mysigt ja mysa, joille ei suomen kielessä ole selvää vastinetta. Erään ryhmäläisen mielestä ilmaisu mysig kuulostaa löllöltä, toinen taas arvelee hyggen olevan tarpeeton sana suomalaisessa kontekstissa, koska sitä ei esiinny täällä koskaan.

Vinglas och tända ljus.
Vinglas och tända ljus. Kuva: Mostphotos valkoviini,juomat,Fest,Hämärä,kynttilät,Ajoneuvon valmistenumero,Middag,Helg,Alkohol,Stämning

Pitäisikö Suomessa siis järjestää hygge-talkoot? Ripaus tanskalaista hyggeä auttaisi ehkä meitä suomalais-ugrilaisia, helposti melankoliaan taipuvaisia ihmisiä selviämään syksyn pimeydestä paremmin. Eikä siihen kai tarvita muuta kuin pari kynttilää ja villasukat tai huopa?

Vai onko suomalaisessa stereotyyppisessä saunan jälkeen -olotilassa tarpeeksi hyggeä? Jälkihiki kastelee paidan. Iho hehkuu punaisena. Hymyilyttää ilman aihetta.

Kuuntele haastattelu marraskuulta 2017
Suomen kielen sana sivistys ei käänny muille kielille aivan helposti. Haastattelussa Tampereen yliopiston tutkijatohtori Heikki Kokko kertoo, milloin sivistys-termi otettiin Suomessa käyttöön.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

  • Avaruusromua: Siis teitä kiinnostaa tämä musiikki?

    Erikoista, että Lontoossa oltiin kiinnostuneita.

    En ole koskaan kuullut hänestä, eikä minulla sitä paitsi ole aikaa kuunnella mitään BBC:tä! Näin vastasi Edgar Froese, kun eräs saksalainen musiikkijournalisti soitti hänelle keväällä 1973 ja kysyi tunsiko hän Lontoossa asuvaa John Peel -nimistä tiskijukkaa. Soittaja kertoi John Peelin soittaneen Tangerine Dreamin musiikkia ohjelmissaan BBC:llä jo useasti. Pian yhtye sai telexin brittiläiseltä Virgin -levy-yhtiöltä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tarvitaanko nyt onnellisia loppuja?

    Hikmet: "Lähettäkää minulle kirjoja, jotka päättyvät hyvin."

    “Lähettäkää minulle kirjoja, jotka päättyvät hyvin.” Olen hyräillyt viime päivinä turkkilaisen runoilijan Nâzim Hikmetin 1940-luvulla kirjoittamaa runoa. Runosta on nimittäin sävelletty laulu, jota itsekin sain laulaa keikoilla 1990-luvun puolivälissä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri