Metsäjooga on läsnäolon, vapauden, ympäröivän luonnon ja liikkumisen ilon joogaa. Se ei yritä kertoa mikä tekemässäsi on oikein tai väärin, vaan kutsuu sinua metsään liikkumaan omien kykyjesi mukaan ja tavoittelemaan joogakokemuksen ydintä – mielen pysähtymisen tilaa.
Jooga- ja meditaatio-opettaja Mia Jokinivalle metsäjooga merkitsee pysähtymistä ja rauhaa. Metsässä asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa ja elämä on taas hiukan onnellisempaa.
– Joogan avulla saan yhteyden omaan itseeni ja senhetkisiin sekä kehon että mielen tuntemuksiini – väsymykseen tai voiman tunteisiin, mutta yhtäältä toiveisiin, pelkoihin ja levottomuuteen, Mia kertoo.
– Metsäjooga on hieno työkalu myös kurjan tai ahdistavan olon tasapainottamiseen.
Metsässä joogaaminen vapauttaa ja vahvistaa
Kotka – harjoitusohjeet
1. Etsi pieni kivi ja astu sen päälle. Kivi voi olla epätasainenkin, se lisää haastetta mukavasti.
2. Levitä kädet siipinä sivuillesi. Siirrä paino toiselle jalalle ja koukista tukijalkaa. Pidä selkä pystyssä ja katse suoraan eteen suunnattuna.
3. Risti toinen jalka koukistetun jalan päälle kotkannokaksi. Voit kiertää jalkaterän myös tukijalan pohkeen taakse. Tasapainottele asennossa noin kymmenen hengityskierron ajan.
4. Pura asento ja tule kiveltä alas. Toista sama hetken kuluttua toiselle puolelle.
Metsäjooga tarkoittaa rauhallista liikuntaa sekä oman luontosuhteen vaalimista ja voimistamista. Se on myös vapaampaa kuin linjauspohjainen jooga. Unohda yhä hienommat suoritukset ja täsmällisen oikeat asennot – metsään voi mennä liikkumaan ilman, että kukaan arvostelee.
– Pyrin tekemään joogasta mahdollisimman saavutettavaa kaikille ja tämä toteutuu aika täydellisesti metsäjoogassa.
Tahdin hidastaminen, sykkeen ja verenpaineen laskeminen, lihasten rentouttaminen ja ärsykkeiden vähentäminen aktivoi parhaimmillaan ihmisen parasympaattista hermostoa ja lisää näin kehon kykyä rentoutumiseen ja palautumiseen.
Metsäjooga herättelee tasapainoa
Mikä tahansa liikunta on hyväksi tasapainolle, kun sen siirtää metsäalueelle. Liikuntasalin tasainen alusta ei ole samanlainen haaste joogaajan tasapainolle kuin epätasainen alusta.
– Metsäjoogan liikkeissä on paljon painopisteiden vaihteluita ja harjoituksissa käytetään esimerkiksi jalkaterän pikkulihaksia, Mia Jokiniva kertoo.
Hänen mielestään nykypäivän liikunnassa linjauksien pohtiminen ja loukkaantumisen tai rasitusvammojen pelkääminen menee välillä överiksi, ainakin joogakentällä.
– Sanoisin, että jos vaihtoehdot ovat joko jäädä kotisohvalle loukkaantumisen pelossa tai lähteä metsään luontoliikkumaan vähän vähemmälläkin linjausosaamisella, niin valitse ehdottomasti jälkimmäinen vaihtoehto. Ihmiselle tekee tosi hyvää liikuttaa kehoaan!
Aloittelijalla on hyvä olla opettaja ja alkeiskurssille osallistuminen on suositeltavaa, mutta metsäjoogassa se ei ole välttämätöntä.
– Jos ajatus houkuttaa, niin metsään vaan ja jos haluaa oppia lisää, niin sitten jossain vaiheessa opetukseen.
Metsäjoogaatko ensi kertaa?
Joogan perustekniikka on hyvä opetella opettajan kanssa. Metsäjoogassa opettaja on kuitenkin harvoin läsnä ja asennon ulkoista muotoa tärkeämpää on metsäjoogatessa syvän läsnäolon tilan etsiminen. Älä välitä liikaa siitä teetkö harjoituksen prikulleen oikein!
- Tee aina vain itsellesi sopivantuntuisia harjoitteita. Etsi tasapaino äärimmäisyyksien välillä – ei täysillä, mutta ei myöskään liian helpolla.
- Sinun ei tulisi tuntea vihlovaa kipua asentojen aikana, vaikka lihaksia saakin rasittaa ja venyttää.
- Harhailevatko ajatuksesi? Mieltä ei ole helppo saada keskittymään pitkäksi aikaa. Aloita siis vähästä!
- Keskity harjoituksissa erityisesti oman hengityksesi aistimiseen – älä pidennä tai muunna normaalia hengitysrytmiäsi.
- Et tarvitse kelloa! Asentojen kesto on parempi mitata hengityskiertojen määrällä. Yksi hengityskierto on yksi sisään- ja uloshengitys.
- Harjoitteita ei tarvitse tehdä järjestyksessä. Kokeile ennakkoluulottomasti kaikkia, niin löydät oman luontosi mukaiset suosikit.
Joogassa harjoitellaan monipuolisesti haetpa sitten lihasvoimaa, liikkuvuutta tai hengitys- ja verenkiertoelimistön rasitusta. Mia Jokiniva suosittelee tasapainon hakemista kehon liikkuvuuden ja voiman välille.
– Yliliikkuvuudesta kärsivä voi hankkia lisää voimaa ja stabiliteettia ja jos olo on kankea, voi joogasta hakea lisää liikkuvuutta.
– Kumpikaan ei ole vastaus kaikille ihmisille. Venyminen voi tarkoittaa myös huonoja asioita ihmiselle joka ”venyy liikaa”.
Loitsu – harjoitusohjeet
1. Asetu ihan puun viereen ja nojaa runkoon yhdellä kädellä. Osoita tukikäden sormet, hauis ja olkapää kohtisuoraan rungon poikki.
2. Kävele jalat kauas rungosta. Aseta jalat päällekkäin ja purista ne yhteen. Supista vatsalihakset vahvoiksi. Ojenna lopuksi vapaa käsi kohti taivasta. (kuva1)
3. Pujota yläkäsi rungolla olevan käden ja rungon välistä selän takse (kuva2). Ranka kiertyy ja vinot vatsalihakset voimistuvat.
4. Nosta käsi taas ylös ja pura keskivartalon kierto. Jatka tätä "punomista" käsillä ja keskivartalolla noin kymmenen hengityskierroksen ajan. Toista toiselle puolelle.
Suurin osa meistä ”ylihengittää” eli hyperventiloi
Hengitys on joogassa iso osatekijä, se on läsnäolon työkalu. Hengityksen säätelyllä voidaan kiinnittyä tähän hetkeen ja olla läsnä – on helpompi kiinnittää huomiota hengitykseen kuin olla ajattelematta mitään.
– Tämän päivän stressaaja ylihengittää ja hyperventiloi eli kehosta poistuu enemmän hiilidioksidia, kuin on tarpeellista, Jokiniva selvittää.
Hengitysharjoituksien avulla voi treenata myös keuhkotilavuutta. Silloin on oleellisempaa keskittyä pidentämään uloshengitystä kuin syventämään sisäänhengitystä.
– Hyvästä uloshengityksestä seuraa melko itsestään entistä optimaalisempi sisäänhengitys.
Metsäjooga tarjoaa palautumista myös mielelle
Meditaatioharjoituksien ohjeet
Käärmeen luomoaminen
1. Istu risti-istuntaan puunrungolle tai mieleiseesi paikkaan. Saatat yllättyä, kuinka paljon keskivartalon lihaksia tarvitset kapealla alustalla pystyssä pysymiseen.
2. Kun mahdollista, sulje silmäsi. Kuvittele mielesi olevan käärme, joka koettaa kiemurrella pois tilanteesta. Sinun tavoitteesi on pitää käärme aloillaan.
3. Ojenna mielessäsi käärmeen vartalo suoraksi edessäsi olevaa runkoa myöten. Pidä silmät edelleen kiinni ja koeta kuvitella mielikuvakäärmeesi rungon paikalle. Se on yhtä pitkä, suora ja liikkumaton kuin runko edessäsi.
4. Jos käärme lähtee mielessäsi kiemurtelemaan tai haihtuu sisäisten silmien näkyvistä (toisin sanoen, jos ajatuksesi karkaavat omille teilleen), aloita uudelleen hieman päättäväisemmin.
5. Jatka tätä meditaatioharjoitusta 5-10 minuuttia.
Metsäkävelymeditaatio
Joskus mieli on niin kiihdyksissä tai keho levoton, että keskittyminen istuen on vaikeaa. Koska läsnäolo on kuitenkin tarpeellista ajatuksien kirkastamiseksi, on onneksi muitakin vaihtoehtoja kuin risti-istunta. Kävelymeditaatio on hyvä tapa siirtyä mielen hyörinästä kehotietoiseen läsnäoloon.
Yksi joogan perustehtävistä on auttaa harjoittelijaa ymmärtämään enemmän ihmismielen luonnetta. Metsässä on asioita, jotka häiritsevät mieltä tai joista et pidä. Hyttysiä, muurahaisia, oksia ja hirvikärpäsiä. Aurinko porottaa kuumasti tai saattaa jopa sataa ropsauttaa.
Vaikka metsä on täynnä ärsykkeitä, toisin kuin joogasali, niin ärsykkeet eivät ole harjoituksen este, vaan harjoitus itsessään.
– Metsässä ihminen kohtaa oman mielensä ominaispiirteet nopeammin kuin kliinisessä joogasalissa, kun kaikki ei ole täydellisen hiljaista, ärsykkeetöntä ja ennalta-arvattavaa, Jokiniva selittää.
– Metsä on kuin mikrokosmos koko elämästä. Todellinen tasapainohan on jatkuvaa korjausliikettä ja pyrkimystä sietää elämän ja sen eri hetkien epätäydellisyyttä. Nykyihminen ajattelee usein, että elämä on täydellisessä tasapainossa vasta, kun kaikki ärsykkeet on eliminoitu.
Mielenkiintoista on se, mitä metsä mielessä tuottaa
Metsään meneminen tuo pinnalle asioita myös mielen syvyyksistä. Metsä saattaa olla pelottava tai liian iso ja oma mieli saattaa kertoa metsästä varsin outojakin asioita. Jokiniva yhdistää metsässä koetut pelot ihmisen sisäisiin pelkoihin.
– Usein ihminen pelkää muutenkin elämässään tai itsessään niitä samoja asioita, joita hän pelkää metsässä. Pelätä voi eksymistä, tilaa tai tilattomuutta itsensä ympärillä, ympäristön arvaamattomuutta, kontrollin pois antamista tai erilaisia "hahmoja", joita metsässä liikkuu.
Metsässä me opimme itsestämme ja siitä, mitä me oikeasti pelkäämme.
– Mielen tasapainon harjoituksena jooga opettaa tarkkailemaan omaa mieltä ja sitä, että oma mieli liikkuu vallattomasti ja saattaa värittää totuutta – eli kyseessä on mielen suhde asioihin, ei todellinen epäkohta.
Mene metsään itsesi kanssa ja ole lempeä
Hirvas – harjoitusohjeet
1. Astu oikea jalka rungon tai muun korokkeen päälle. Harppaa vasemmalla jalalla reilusti taaksepäin.
2. Koukista etummainen jalka polvesta ja lonkasta 90 asteen kulmaan. Nosta takajalan kanta irti maasta sorkkamaiseen asentoon.
3. Aktiovi molempien jalkojen reisilihakset vahvoiksi. Pidennä selkäranka ja vastusta vatsalihaksilla alaselän notkoa. Tämän tulisi lisätä myös lonkankoukistajan venytystä.
5. Nosta kädet poronsarvien tavoin kohti taivasta ja pysy asennossa noin kymmenen hengityskierron ajan. Toista sitten kaikki liikkeet uudestaan toiselle puolelle.
Joogaopettajat pohtivat miksi iso osa ensikertalaisista ei koskaan tule takaisin. Mia arvelee osasyyksi ulkopuolisen paineistuksen – salilla tulee tunne, etten ole riittävän hyvä, jooga tuntuu liian tylsältä tai osallistuja kokee ettei ole "tuollainen joogi kuin muut".
– Metsäjoogassa tämä paineistus poistuu. Teen sen, mihin minä tänään pystyn – ei arvostelua, ei tuomitsemista.
– Aloittelijalle haluaisin korostaa sitä, että liikkeet pitäisi malttaa tehdä omalla sen hetkisellä taitotasolla. Olen riittävän hyvä sellaisena kuin nyt olen.
Riisu kengät tai laita ne jalkaan – sen mukaan miten itse mieluiten luonnossa liikut. Tee treffit itsesi kanssa ja mene metsään. On metsäjoogan aika!
Haastattelu:
Mia Jokiniva
joogaopettaja
Villa Mandala
Lähde:
Metsäjooga (Gummerus 2018)
Mia Jokiniva metsäjoogaa Minna Pyykön kanssa! Katso ja kuuntele:
Tarkista, meneekö elämäsi hyvällä tavalla toisinaan tarpeeksi metsään!
- Opettele arvostamaan villeyttä itsessäsi. Etsi keinoja kanavoida viettejäsi ja elää terveessä tasapainossa alkukantaisimpien voimiesi kuten seksuaalisuuden, aggressiivisuuden ja pelkojen kanssa.
- Irrottaudu digiverkosta ja jokaisen hetken dokumentoinnista ja mittaamisesta.
- Ulkoile ja harrasta luonnossa.
- Muista, että luonnossa kaikki on täydellisesti ja aivan oikein jo nyt. Tätä hetkeä ei tarvitse muuttaa eikä parantaa mitenkään.
