Hyppää pääsisältöön

Tuure Kilpeläinen laulaa Albatrossin RSO:n Nenäpäivä-konsertissa

Tuure Kilpeläinen laulaa Jokainen ihminen on laulun arvoinen -kappaleen Musiikkitalossa Sinun tarinasi - Ylen 90 -juhlalähetyksessö 10.9.2016
Tuure Kilpeläinen laulaa Jokainen ihminen on laulun arvoinen -kappaleen Musiikkitalossa Sinun tarinasi - Ylen 90 -juhlalähetyksessö 10.9.2016 Kuva: Ilmari Fabritius / Yleisradio yle 90,Tuure Kilpeläinen,Jokainen ihminen on laulun arvoinen

Kaikkien aikojen iskelmät on teemana RSO:n Nenäpäivä-konsertissa, joka polkaisee käyntiin tämänvuotisen Nenäpäivä-kampanjan 18.10. Musiikkitalossa. Yksi esiintyjistä on Kaihon karavaanin nokkamies Tuure Kilpeläinen, joka laulaa Juha ”Watt” Vainion tunnetuksi tekemän Albatrossin.

Nenäpäivä auttaa maailman lapsia tänäkin vuonna hankkien varoja yhdeksän järjestön pitkäkestoisiin kehitysyhteistyöhankkeisiin Afrikassa, Aasiassa sekä Etelä-Amerikassa. Vuosien varrella Nenäpäivä-kampanjan avulla on muun muassa tuettu yli 900 000 lapsen koulunkäyntiä ja rokotettu yli 200 000 lasta.

RSO:n Nenäpäivä-konsertin ohjelmassa on suomalaisten sielua lähellä oleva iskelmä, joista ohjelmaan on valittu lauluja viime vuosisadan puolivälistä tähän päivään. Merille lähdön haikailusta kertovan Albatrossin laulava Tuure Kilpeläinen tutustui iskelmään jo lapsuuden karavaanariretkillä. ”Kummisedälläni Kaarlolla oli aina akustinen kitara mukana. Hän osasi paljon lauluja, kuten Kuubalaisen serenadin ja muita ikivihreitä”, Kilpeläinen kertoo Ylen Iskelmä Suomi -sarjan haastattelussa.

Sanoittaja R. R. Ryynäsen aikanaan lanseeraamaa iskelmä-termiä Kilpeläinen on kuitenkin aina vierastanut. ”Minusta se on ollut jollain tasolla kirosana 1980-luvulta lähtien, jolloin iskelmä muuttui intohimottomaksi bulkiksi. Mietin juuri, että onkohan kukaan suhtautunut siihen tällä tavalla 1970-luvulla, kun se oli ihmisiä lähellä ja oikeasti hienoa musiikkia.”

Henkilökohtaisesti tärkein iskelmä Kilpeläiselle on Fredin Avaa sydämesi mulle. ”Se on Fredin oma sävellys ja todella hieno onkin. Siinä on käytetty hienoa meksikolaisessa musiikissa yleistä juttua, eli kappale on a-mollissa, mutta kertsi lähtee saman sävellajin duurista. Upea nostatus.”

Kilpeläisen laulaman Albatrossin lisäksi Musiikkitalosta suorana lähetettävässä konsertissa kuullaan muun muassa Markus Allanin tulkitsema Liljankukka sekä Diandran versio Katson autiota hiekkarantaa -kappaleesta. Lisäksi unohtumattomia iskelmiä tulkitsevat Pave Maijanen, Rajaton, Pepe Willberg, Juha Hostikka, Sami Saari, Aili Ikonen, Ahti Paunu ja Marko Lämsä. RSO:a johtaa Jaakko Kuusisto ja illan juontavat Ylen uutistoimittaja Piia Pasanen, viihteen monitaituri Marco Bjurström sekä Radio Suomen iskelmäasiantuntija Tarja Närhi.

Liput: 43 / 33 / 22,50 € (sis. Ticketmasterin palvelumaksu). Lipputuotot lahjoitetaan Nenäpäivän työhön maailman lasten hyväksi.
OSTA LIPPU

18.10. klo 19 Musiikkitalo
Kaikkien aikojen iskelmät - RSO Nenäpäivän hyväksi

Jaakko Kuusisto, kapellimestari
Juontajat: Piia Pasanen, Marco Bjurström ja Tarja Närhi
Esiintymässä:
Diandra
Rajaton
Markus Allan
Juha Hostikka
Aili Ikonen
Pepe Willberg
Tuure Kilpeläinen
Pave Maijanen
Ahti Paunu
Marko Lämsä
Sami Saari

  • Saksalaisen laulutaiteen mestari Matthias Goerne RSO:n solistina

    Konsertin johtaa Manfred Honeck

    Hienovaraisen liedlaulun mestarina tunnettu baritoni Matthias Goerne tulkitsee Šostakovitšin laulusarjan Michelangelon runoihin RSO:n solistina 31.10.–1.11. Musiikkitalossa. Konsertin kapellimestarina on Yhdysvaltojen ykkösorkestereihin kuuluvan Pittsburghin sinfoniaorkesterin taiteellinen johtaja Manfred Honeck, jonka johdolla ohjelmassa on myös Mahlerin 1. sinfonia "Titaani".

  • Jüri Reinvere: Through a Lens Darkly

    Säveltäjä Reinvere kirjoittaa teoksestaan.

    Virolaissäveltäjä Jüri Reinvere oli Ingmar Bergmanin ystävä ja keskusteli hänen kanssaan paljon musiikista. Reinveren teos Through a Lens Darkly on sävelletty Göteborgin sinfoniaorkesterin tilauksesta Ingmar Bergmanin juhlavuoden kunniaksi, ja se kuullaan Radion sinfoniaorkesterin konsertissa 12.10.

  • Gustav Mahler ja eurooppalaisuus

    Kalevi Aho kirjoittaa Mahlerin identiteetistä.

    Wienissä asuessaan Gustav Mahler totesi kerran vaimolleen Almalle: ”Olen kolminkertaisesti koditon: böömiläisenä itävaltalaisten keskuudessa, itävaltalaisena Saksassa ja juutalaisena koko maailmassa. Kaikkialla häirikkönä, enkä missään toivottuna.” Kalevi Aho pohdiskelee Mahlerin identiteetin rakentumista artikkelissaan.