Hyppää pääsisältöön

Työelämän vallankumous yliopistolla on alkanut

Henkilökuva Jukka Kekkosesta, Hanna Kuuselasta ja Kristiina Mäkelästä.
Henkilökuva Jukka Kekkosesta, Hanna Kuuselasta ja Kristiina Mäkelästä. Kuva: Johanna Aulen/YLE yliopisto,Korkeakoulu,Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö

Vuonna 2010 voimaan astuneen uuden yliopistolain vaikutukset kattavasti arvioinut selvitys julkaistiin hiljattain. Sen mukaan uusi laki on muun muassa murtanut vanhaa autonomista toimintamallia, jossa tutkimus, opetus ja oppiminen ovat muotoutuneet vapaasti tieteenalayhteisöistä. KulttuuriCocktailin keskustelussa luodattiin työkulttuuria yliopistoissa.

Kulttuurintutkija ja mediakulttuurin dosentti Hanna Kuusela Tampereen yliopistosta oli kriittinen uuden yliopistolain vaikutuksista.

– Johdon valta on kasvanut, yliopistoyhteisön rooli on pienentynyt ja se on etääntynyt johdosta, Kuusela summaa.

Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta piti olennaisena sitä, että uudella yliopistolailla ajettiin demokratia alas yliopistoissa.

– Meille luvattiin lisää autonomiaa, mutta käytännössä on käynyt juuri päinvastoin. Lain vaikutuksia on arvioitu kolmeen otteeseen, ja tulokset ovat olleet aina nämä samat. Henkilöstö voi edelleen erittäin huonosti, ja jotain uutta pitäisi nyt tehdä, Kekkonen toteaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kehittää yliopistoja Visio 2030 -ohjelman mukaisesti. Sen keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa tieteen ja yliopistojen arvostuksen lisääminen ja henkilöstön työhyvinvointi.

Aalto-yliopiston provosti Kristiina Mäkelän mukaan muutos on aina haastavaa. Esimerkiksi ilman uutta lakia Aalto-yliopisto tuskin olisi voinut tehdä isoa päätöstä kolmen korkeakoulun kampusten yhdistämisestä.

– Myönteistä uuden lain seurauksissa on, että yliopistojen kyky tehdä päätöksiä on parantunut. Lisäksi lain voimaantulon jälkeen ilmenneisiin ongelmiin ovat varmasti myös vaikuttaneet viime vuosina tehdyt koulutusleikkaukset, Mäkelä sanoo.

Keskusteluun osallistui myös korkeakoulujen ohjaukseen ja rahoitukseen erikoistunut professori Jussi Kivistö Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta. Tampereella synnytettävän uuden säätiömallisen yliopiston alkuvaiheet ovat sujuneet riitaisissa tunnelmissa, mutta Kivistö toivoo, että uuden yliopiston aloittaessa henkilöstöllä olisivat hyvät työolot.

Kivistön näkemyksen mukaan akateeminen työ on asiantuntijatyötä ja yleensä sisältää korkean autonomian. Kivistö totesi, että monesti ajatellaan työntekijöiden olevan itse parhaita henkilöitä ohjaamaan työtään, mutta muistuttaa Itseorganisoituvuuden negatiivisesta puolesta: akateeminen työ on usein yksin yrittämistä.

– On selkeä haaste, miten se henkilöstö todella lähtisi sellaiseen yhteisen tekemisen malliin, jota monet yritykset nykyisin hyödyntävät omassa johtamisessaan. Mielestäni johtajien tulisi luoda mahdollisuuksia ja erilaisia kanavia tämän yhteistyön stimuloimiseen, Kivistö sanoo.

Lataa koko keskustelu Yle Areenasta: