Hyppää pääsisältöön

Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

Uspenskin katedraali kohoaa Helsingissä Katajanokalla.
Uspenskin katedraali kohoaa Helsingissä Katajanokalla. Uspenskin katedraali kohoaa Helsingissä Katajanokalla. Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen Uspenskin katedraali, Helsinki,Yle Elävä arkisto

Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

Katedraalin vahtimestarina toimi vuosina 1933–1956 Vladimir Popov. Ennen tätä hän oli ollut Suomen ensimmäisen venäläisen oppilaitoksen, Aleksanterin kimnaasin, rehtorina. Hänen poikansa Mikael Perovuo tunsikin ortodoksiset menot ja Uspenskin katedraalin tilat perinpohjaisesti ja monessa suhteessa. Hän oli lapsena pitkään isänsä apuna kirkon vahtimestarin työssä. Itse hän oli aloittanut virallisen työskentelyn katedraalissa alttaripalvelijana.

Haastattelun aikana laboratoriomestarina työskennellyt Perovuo oli jättänyt tehtävänsä katedraalissa kymmenen vuotta aikaisemmin. Haastattelussa mies kuitenkin myönsi suoriutuvansa yhä vain kaikista jumalanpalvelustehtävistään "ilman mitään vaikeuksia".

Ihmeteltävän hyvin nämä öljymaalaukset ovat säilyneet.― Mikael Perovuo päivittelee katedraalin kosteaa ilmaa ja sen vaikutusta kirkon seinämaalauksiin

Isänsä kuoltua vuonna 1956 Perovuo alkoi myös hoitaa kirkon päävahtimestarin tointa. Alttaripalvelijan tehtävinä on mm. järjestää papiston kaavut ja puvut valmiiksi ennen jumalanpalveluksia. Palvelija myös osallistuu kulkueisiin kynttilöiden kantajana ja järjestää papistolle suitsukeastiat sekä huolehtii ehtoollisjärjestelyistä. Vahtimestarin suurimpana vastuuna taas on soittaa kirkon kelloja ja asetella tarvitut kynttilät valmiiksi paikoilleen.

Arkisempana tehtävänä vahtimestarilla oli myös huolehtia kirkon lämmittämisestä, joka suuressa katedraalissa saattoi talvisin viedä aikaa jopa kahdeksasta kahteentoista tuntia päivässä.

Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa oli vuonna 1977 juhlavuosi, kun seurakunnan perustamisesta tuli kuluneeksi 150 vuotta. Uspenskin katedraali taas vietti seuraavana vuonna 110-juhlavuottaan. Uspenskin katedraali on Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko.

Katedraalin on suunnitellut arkkitehti Aleksei M. Gornostajev ja rakennuksessa on selviä vaikutteita 1500-luvun venäläisistä kivikirkoista. Näyttävin osa katedraalista ovat eittämättä sen kolmetoista korkeaa sipulitornia 24 karaatin kultauksineen. Kultauksen kirkko tosin sai ylleen vasta 1960-luvulla.

Pääkirkko tunnetaan myös monista ikoneistaan. Ortodoksisessa kirkossa kaikki siunatut ikonit ovat aina potentiaalisesti ihmeitätekeviä ja ikoneita kunnioitetaan suuresti. Kauniit ja arvokkaat ikonit ovat myös pitkäkyntisten mieleen. Uspenskin katedraali joutui yksin 2000-luvulla kahden ikonivarkauden kohteeksi. Vuonna 2007 kirkosta varastettiin Pyhän Nikolaus ihmeidentekijän ikoni. Kozelštšanin Jumalanäiti -ikoni taas vohkittiin katedraalista vuonna 2010, mutta se saatiin seuraavana vuonna takaisin.

Lisää ohjelmasta

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.