Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Elävän arkiston blogi pääkuva

Syyskuu tuo Areenaan Huojuvan talon ja muut suomalaisen melankolian jättiläiset

Kolme kuvaa ohjelmista Huojuva talo, Tumma ja hehkuva veri sekä Tuulikaappimaa.
Huojuvassa talossa näyttelivät Sara Paavolainen ja Kari Heiskanen, Tummassa ja hehkuvassa veressä Nina Lumberg ja Teemu Lehtilä sekä Tuulikaappimaassa Vesa Vierikko ja Hannes Suominen. Kolme kuvaa ohjelmista Huojuva talo, Tumma ja hehkuva veri sekä Tuulikaappimaa. Kuva: Yle Kuvapalvelu/Kollaasi: Hannele Yli-Viitala Huojuva talo,Tuulikaappimaa

Avioliiton ahdistusta, perheväkivaltaa, oman identiteetin etsimistä, mutta myös toivoa tulevasta. Areenaan on nyt julkaistu suomalaisen melankolian jättiläisiä, kuten Huojuva talo, Tumma ja hehkuva veri ja Hiljaiset laulut. Ohjelmat ovat katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

Huojuva talo sekä muut teini- ja aikuisangstia huokuvat ohjelmat.

Huojuva talo perustuu Maria Jotunin romaaniin ja sen on ohjannut Eija-Elina Bergholm. Kodin Kuvalehdessä (19/1990) uutta ohjelmaa ja sen ahdistavuutta kuvataan yllätykselliseksi. Sarja kertoo 1920- ja 1930-lukujen taitteessa elävän pariskunnan avioliitosta. Nuori tohtori Eero Markku hurmaa ylioppilas Lea Hornin juhannusyönä iloisen tanssin pyörteessä, mutta tummasävyiset tunteet ja väkivalta tulevat pian osaksi perheen arkea.

Kari Heiskanen näyttelee sarjassa Eero Markkua, Sara Paavolainen hänen vaimoaan Leaa. Lokakuun alussa vuonna 1990 ilmestyneen lehden haastattelussa Heiskanen pohti, että mielipuolista roolia voi näytellä, jos näyttelijä on itse terve. Paavolainen ja Heiskanen olivat tuohon aikaan aviopari myös oikeassa elämässä. Kuvaukset eivät päästäneet näyttelijöitä helpolla, kertoo Katso-lehti (40/1990). Paavolainen purki tunteidensa tuskaa itkemällä kuvauspäivän jälkeen ja alkoi jopa pelätä pahoinpitelykohtauksia. Heiskanen puolestaan kuvaili inhonneensa itseään tuona aikana. Raskas aihe ja rankat kuvaukset eivät kuitenkaan vaikuttaneet näyttelijöiden avioliittoon kuvausten ulkopuolella, pari kertoo lehden haastattelussa lokakuussa 1990.

Romaniperheen elämää kuvaava Tumma ja hehkuva veri kuohutti katsojien tunteita vuonna 1998. Tarina kertoo Grönlundin perheen vaiheista keskimmäisen tyttären Miran näkökulmasta. Perheessä on tarkat roolit ja kapinallisen Miran on välillä vaikea ymmärtää, miksi aikuiset toimivat, kuten toimivat. Väkivallan näkeminen ei ole tytölle vierasta ja hän pakenee ahdistavia tilanteita ja tunteita omaan mielikuvitukseensa.

Tumma ja hehkuva veri on Eija-Elina Bergholmin ohjaus, jonka ovat käsikirjoittaneet Kiba Lumberg ja Anna Rajala. Kiba Lumberg kertoo Elävän arkiston artikkelissa enemmän sarjan herättämistä reaktioista.

Tumma ja hehkuva veri antaa omituisen kuvan romanien toimista. Jos romanit olisivat tappaneet toisiaan sarjan kuvaamaan tahtiin, ei koko heimoa varmaan enää olisi olemassa.― Katsojapalaute (Katso 4/1998)

Eija-Elina Bergholmin ohjaus on myös Palava susi vuodelta 1980. Arja Tiaisen runoista koottu monologi on kuvaus nöyryyttävästä rakkaudesta ja naisen kuumeisesta yrityksestä löytää uusi näkökulma elämään. Runot esittää Leena Uotila.

Aikuisten ahdistuksen lisäksi syyskuuhun mahtuu nuorten angstia. Sitä kuvaa myös Love story -sarja. Sarjan päähenkilö Johanna (Kaarina Gould) suree menetettyä rakkauttaan ja törmää sekä eriskummalliseen parivaljakkoon että uuteen ihastukseen, Anttuun. Anttua esittää Kristo Salminen.

Sarjassa nähdään pääparin näyttelijöiden lisäksi monta muuta kotimaisen draaman suosikkia. Nuori Juho Milonoff näyttelee sanavalmista Jounia, Kai Lehtinen venesatamassa kuokkivaa virolaista. Paavo Pentikäinen näyttelee Antun pappaa, ongelmaista Lapin sodan veteraania, kun taas Esko Nikkari esittää Antun suojiinsa ottavaa Koljosta.

Matti Ijäksen ohjaama Tuulikaappimaa on haikea komedia vuodelta 2003. Lapsenmielinen Kauko (Hannes Suominen) haluaa kasvaa aikuiseksi. Vesa Vierikko näyttelee Kaukon veljeä, joka puolestaan haluaa viedä Kaukon laitokseen. Kömmähdysten takia veljesten roolit kuitenkin vaihtuvat ja velipoika saa maistaa laitoselämää.

Tuulikaappimaa on Jari Tervon käsikirjoittama elokuva, joka toi Tervolle Venla-palkinnon parhaasta käsikirjoituksesta sekä Vesa Vierikko parhaasta miesnäyttelijäroolista vuonna 2003. Lisäksi ohjelma voitti Bulgariassa Golden Chest Grand Prixin vuonna 2004.

Hiljaiset laulut kertoo noin kolmekymppisten nuorten painiskelusta elämänsä kanssa. Yksi elokuvan päähenkilö, Hanna (Helena Kallio) kysyy tarinan alussa: “Oonks mä ikkunan takana, yksin, kukaan muu ei näe maailmaa niinku mä". Lause yhdistää elokuvan henkilöiden mielenmaisemaa, pohtii Elävän arkiston artikkeli. Traagisista tapahtumista kertova elokuva on ennen kaikkea kertomus ystävyydestä. Päähenkilöitä näyttelevät Helena Kallio, Ville Keskilä, Aimo Räsänen ja Otto Kanerva.

Jarmo Mäkinen tunnetaan vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Sellainen on hänen roolihahmonsa myös vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -elokuvassa. Mies tarkkailee ympäristöään ja huomaa ihmisiä, jotka ovat lohdutusta vailla. Hän ei paljoa puhu, mutta kirjoittaa kauniita kirjeitä näille ihmisille.

Kommentit